Internetin lämpöpumppu-keskusteluissa jaetaan kokemuksia arjen käytännöistä ja tietoa ostopäätöksen pohjaksi

Lämpöpumppuista käydään aktiivista keskustelua verkkoyhteisöissä. Keskusteluissa painottuvat taloudellisuus ja helppokäyttöisyys ympäristö- ja ilmastotavoitteiden sijaan. Verkkoyhteisöille tyypillisesti mielipiteet usein kärjistyvät.

Verkossa vietetty aika on nykyään olennainen osa ihmisen elämää. Verkkokeskustelut ovat parhaimmillaan kollektiivista tiedon tuottamista, vaihtamista ja rakentamista sekä ongelmanratkaisua. Verkkoympäristöissä esiintyvä yhteisöllisyys perustuu yleensä enemmän yhteisiin mielenkiinnon kohteisiin kuin maantieteelliseen sijaintiin tai sukulaissuhteisiin. Verkkoyhteisöjen ja keskusteluryhmien rakentuminen hyvin erikoistuneiden aihepiirien ympärille on verkkokulttuurille ominainen piirre.

Lämmitysteknologioista aktiivista keskustelua verkossa

Lämpöpumput ovat yksi konkreettinen keino asumisen energiankulutuksen vähentämiseen, joten kansalaisten keskustelu lämpöpumpuista nivoutuu keskusteluun ilmastoviisaan ja vähähiilisen asumisen käytännöistä. Lämpöpumppujen käyttäjät hyödyntävät internetin verkkoyhteisöjä etsiessään vastauksia erilaisiin kysymyksiin.

Lämpöpumput ovat herättäneet runsaasti keskustelua verkossa ja johtaneet erityisten aiheeseen vihkiytyneiden verkkoyhteisöjen syntyyn. Lämmitysteknologioihin liittyvät keskustelupalstat ovat kehittyneet merkittäviksi viestintäkanaviksi lämpöpumppuja käyttävien tai niiden käyttöä harkitsevien kansalaisten keskuudessa. Lämmitykseen liittyvissä verkkoyhteisöissä puhutaan esimerkiksi eri teknologioiden ja laitemallien mitoituksesta, vertailusta, ostosta, ylläpidosta ja vianetsinnästä. Siten ne toimivat eräänlaisina epämuodollisina informaatioinfrastruktuureina, jotka tarjoavat vaihtoehtoisia tiedonlähteitä ja täyttävät niitä informaatioaukkoja, joita tuotteiden toimittajat, jälleenmyyjät ja viranomaiset eivät onnistu täyttämään.

Verkossa mielipiteet kärjistyvät

Verkossa ihmiset ovat taipuvaisia hakeutumaan samanhenkiseen seuraan ja etsimään tukea omille elämäntavoilleen, mielipiteilleen tai valinnoilleen. Tämä johtaa usein myös niin sanottuun polarisaatioon eli mielipiteiden kärjistymiseen verkossa. Verkkokeskustelukulttuurille onkin tyypillistä, että moni päällisin puolin asiakeskeiseltä vaikuttava aihe – kuten lämpöpumput – saattaa herättää verkossa hyvinkin kiivaita ja osallistujia kahtia jakavaa keskusteluja.

Verkkoympäristössä vuorovaikutukseen vaikuttaa myös verkon mahdollistama anonymiteetti eli nimettömyys tai tunnistamattomuus. Lämpöpumppuihin liittyvissä keskusteluissa anonyymina kirjoittavat tuovat enemmän esiin omia näkemyksiään ja mielipiteitään ja keskustelevat etenkin lämpöpumppujen ostotilanteeseen liittyvistä asioista. Jos keskusteljoilta vaaditaan rekisteröitymistä, vastaukset tapaavat olla asiakeskeisempiä ja vuoropuhelua kysyjän ja vastaajien välille syntyy enemmän kuin täysin anonyymina viestittäessä.

Verkkokeskustelujen tarkastelu valottaa osaltaan kuluttajien jokapäiväisiä energiapoliittisia kysymyksiä, arvostuksia ja valintoja. Suomalaisissa verkkoyhteisöissä osallistujat näyttäisivät painottavan lämpöpumppujen ostoa koskevissa keskusteluissaan huomattavasti enemmän taloudellisuutta, teknologian hallintaa ja helppokäyttöisyyttä kuin esimerkiksi ympäristökysymyksiä ja huolta ilmaston lämpenemisestä.

Kirjoittaja

Eveliina Salmela toimii digitaalisen viestinnän tutkijana Vaasan yliopistossa.

Eveliina Salmelan väitöstutkimus ”’Ajattelin kysyä palstan asiantuntijoilta ennen kääntymistä lipevien myyntimiesten puoleen.’ : Erikoisalaan liittyvien neuvojen ja tiedon pyytäminen verkkoyhteisöissä” tarkastetaan perjantaina 10.12.2021 klo 12 Vaasan yliopistossa. Väitöskirja asetetaan julkisesti esille tiistaina 30.11.2021 klo 12.00, jonka jälkeen väitöskirja on saatavilla sähköisessä muodossa Osuvassa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-985-3.

Lisätietoa: https://www.uwasa.fi/fi/tapahtumat/vaitos-eveliina-salmela-viestintatieteet

 eveliina.salmela@uwasa.fi 

Lähteet:

Hyysalo, S., Juntunen, J. K. & Martiskainen, M. (2018). Energy Internet forums as acceleration phase transition intermediaries. Research Policy 47: 5, 872–885.

Salmela, E. (2013). Pumpputietoutta etsimässä – Avausviestien tavoitteet tekniseen erikoisalaan liittyvissä verkkokeskusteluissa. WiderScreen 16: 2–3.

Salmela, E. (2013). Keskusteluteemat tekniseen erikoisalaan liittyvissä verkkokeskusteluissa kuluttajan näkökulmasta. Teoksessa M. Eronen & M. Rodi-Risberg (toim.) Haasteena näkökulma, Perspektivet som utmaning, Point of view as challenge, Perspektivität als Herausforderung. VAKKI-symposiumi XXXIII 7.–8.2.2013. Vaasa: VAKKI Publications 2. 339–350.

Salmela, E. (2017). Teknisten dokumenttien rooli internetin käyttäjä-keskusteluissa. Teoksessa N. Keng, A. Nuopponen & D. Rellstab (toim.) Ääniä, Röster, Voices, Stimmen. VAKKI-symposiumi XXXVII 9.–10.2.2017. Vaasa: VAKKI Publications 8. 205–216.

/by

Tiedettä ja kotatunnelmaa Decarbon-Home-hankkeen retriitissä Nuuksiossa

Syksyinen metsämaisema loi kehyksen Decarbon-Home-hankkeen konsortiokokoukselle. Tutkijat kokoontuivat Nuuksioon keskustelemaan vähähiilisistä ja oikeudenmukaisista asumisen ja rakentamisen ratkaisuista ja tutkimushankkeen seuraavista askelista – vihdoinkin kasvokkain. Dialogi ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen ovat olennainen osa monitieteistä tutkimusta.

Decarbon-Home-hankkeen tutkimuskonsortion retriitissä Nuuksiossa 9.-11.11. työskenneltiin yhdessä ja tunnelmoitiin, muun muassa kodassa pannukahvia nauttien. Monitieteinen tutkijajoukko pääsi perehtymään syvällisemmin toistensa tutkimusaiheisiin, jakamaan ajatuksia ja edistämään eri työpakettien tutkimusta ja toimintaa.

”Oli ilo tavata kasvokkain, keskusteltavaa oli hurjan paljon. Konsortion toiminta on sujunut mallikkaasti myös etäyhteyksin siitä lähtien kun hankkeen rahoitus myönnettiin noin vuosi sitten, mutta lähitapaamisia ei voi täysin korvata etäkokouksilla”, totesi Decarbon-Home-hankkeen konsortion johtaja Anne Toppinen Helsingin yliopistosta.

Suunnitelmissa on kutsua myös sidosryhmiä lähitapaamisiin. Ensi kevään sidosryhmätilaisuus eli ”Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivä” toteutuu toivottavasti ainakin osittain fyysisesti.

Decarbon-Home-hankkeen konsortio

Korjausrakentamisen tilannekatsaus

Tapaaminen käynnistyi korjausrakentamisen seminaarilla, jossa tarkasteltiin korjausrakentamisen tilannetta Suomessa ja Virossa. Korjausrakentamisen edistyminen on merkittävää nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen ja ilmastovaikutuksen kannalta.

”Parhaillaan rakennuskantaa korjataan Suomessa aktiivisesti, noin 70 000 asuntoa vuosittain. Erityisesti 70- ja 80-lukujen rakennuskanta tulee korjausikään nyt ja tulevalla vuosikymmenellä. Kaikkia rakennuksia ei korjata samalla laadulla, esimerkiksi maaseudulla ei välttämättä remontoida yhtä paljon kuin pääkaupunkiseudulla. Korjausrakentamisen osuus rakentamisesta kasvaa, mutta uudisrakentaminen on taloudellisesti kannattavampaa”, Markku Riihimäki Foreconista kertoi.

”Korjausrakentamisen kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät, mm. remontin vaikutus käyttökustannuksiin ja rakennuksen käytön tehokkuuteen. Myös ympäristötekijöitä voi arvottaa”, Riihimäki lisäsi.

Virossa korjausrakentamiseen on myönnetty merkittäviä avustuksia. Tyypillisesti rakennukset ovat F- tai G-energialuokkaa, mutta rahoituksen saamiseksi tulee toteuttaa energiatehokkuustoimia, joilla saavutetaan C-luokka. Tuen osuus vaihtelee.

”Tällä hetkellä Kredex myöntää avustusta tyypillisesti 30 % Tallinnassa ja Tartossa, mutta muualla Virossa osuus voi olla jopa 50 %”, professori Jarek Kurnitski Tallinnan teknillisestä yliopistosta kertoi. ”Avustuksen saamisessa vaikein on ensimmäinen vaihe eli taloyhtiön enemmistön saaminen päätöksen taakse.”

ARAn energia-avustusta saa 4000 tai 6000 euroa per asunto. Korkeampi tukitaso edellyttää lähes nollaenergiatasoa. ”ARAn avustukset eivät vielä juuri näy volyymeissä, mutta julkisivuremonteissa on piritystymistä”, Markku Riihimäki mainitsi.

Nuuksio retriitti kokous

Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa nousi esiin useissa yhteyksissä, onhan strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeiden tärkeänä päämääränä yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja tiivis yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa. Decarbon-Home-tutkimushankkeen suunnitelmissa on monia tapoja osallistaa sidosryhmiä ja viestiä tutkimustuloksista.

Johtava tutkija David Lazarevic ja erikoistutkija Kaisa Korhonen-Kurki Suomen ympäristökeskuksesta suunnittelevat ns. murrosareenoja, joiden avulla tunnistetaan keinoja asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen toteuttamiseksi.

”Murrosareenat on alun perin Alankomaissa kehitetty konsepti, jossa luodaan polkuja halutun tavoitteen saavuttamiseksi. Decarbon-Home-hankkeen murrosareenat tullaan toteuttamaan Helsingin ja Joensuun alueilla yhdessä sidosryhmien kanssa”, kertoi Kaisa Korhonen-Kurki.

Vuorovaikutuksen ja viestinnän työpajassa Kaarina Kaminen ja Iina Turunen Suomen ympäristökeskuksesta kannustivat tutkijoita viestimään tutkimustuloksista, tiivistämään yhteistyötä hankkeen kumppaneiden kanssa, tarjoamaan juttuaiheita mediakumppaneille sekä bloggaamaan ja twiittaamaan. Tutkijat saivat myös ratkaista fiktiivisten tutkijapersoonien viestintään liittyviä pulmia leikkimielisessä harjoituksessa.

Naurunremahduksia ja tunnelmointia kodassa

Työskentelyn lomassa tutkijat ehtivät rentoutuakin – tosin tutkimustyö ja tutkimuskysymykset palasivat silloinkin intohimoisten tutkijoiden mieleen. Illallispöydässä seurue remahti äänekkääseen nauruun, jonka syyksi paljastui erilaiset kommellukset kyselytutkimusten toteutuksessa.

Nuuksion retriitin ohjelmaan kuului myös pannukahvia ja lettuja kodassa nuotion ääressä. Samalla keskusteltiin ns. tieteellisestä asiantuntijaryhmästä, johon kuuluu kärkitutkijoita hankkeen kannalta olennaisilta tieteenaloilta. Seitsenhenkinen ryhmä tukee hankkeen tutkimustyötä ja tavoitetta korkeatasoisesta tieteellisestä vaikuttavuudesta.

Kotiin viemisiksi Nuuksiosta tutkimuskonsortion jäsenet saivat uusia paljon uutta tietoa ja ideoita kollegoilta, mukavia muistoja sekä savunhajuiset vaatteet.

Kota Nuuksiossa

Kuvat: Annika Miettinen

/by

Räihä, J., Ruokamo, E. (2021). Determinants of supplementary heating system choices and adoption consideration in Finland

,
Julkaisun nimiDeterminants of supplementary heating system choices and adoption consideration in Finland
KirjoittajatJouni Räihä, Enni Ruokamo
JulkaisijaEnergy and buildings
ISBN/DOIhttps://doi.org/10.1016/j.enbuild.2021.111366
Julkaisupäivä15.11.2021
Lue julkaisu täältä.
Read publication here.

Tiivistelmä

Omakotitaloasujat voivat parantaa lämmityksen energiatehokkuutta lisäämällä tukilämmitysjärjestelmän päälämmitysjärjestelmän rinnalle. Päälämmitysjärjestelmävalintaa on tutkittu laajasti, mutta pelkästään tukilämmitysjärjestelmävalintaan keskittyvää tutkimusta on tehty vain vähän. Tämä tutkimus keskittyy tukilämmitysjärjestelmävalintaan ja hankinnan harkintaan. Tutkimus pohjautuu uuden omakotitalon rakentaneille tehtyyn kyselyyn. Hankintapäätösten analysoinnissa käytetään diskreetin valinnan malleja, ja tuloksia tulkitaan innovaatioiden diffuusioteorian kautta. Tutkittavat tukilämmitysjärjestelmät ovat aurinkopaneeli, aurinkokeräin, ilmalämpöpumppu sekä vesitakka. Tulosten mukaan suomalaiset kodinomistajat ovat vastaanottavaisia tukilämmityksen suhteen. Valintapäätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa ikä, koulutus, ympäristöasenteet sekä informaatiokanavat.

Abstract

Detached house owners can improve energy efficiency in heating by adding a supplementary heating system alongside the primary mode. Whereas research on primary heating mode adoption is wide, studies focusing solely on the determinants of supplementary heating system adoption is limited. This study examines the determinants of supplementary heating system adoption and consideration in Finland with a survey data collected from a sample of newly built detached house owners. We employ discrete choice modeling to investigate the homeowners’ supplementary heating system choices and interpret the results vis-à-vis the diffusion of innovations literature. The supplementary heating systems under study are solar panel, solar thermal heater, air-source heat pump and water-circulating fireplace. Overall, the findings indicate that homeowners are generally receptive to supplementary heating in Finland. The analyses show that several factors such as age, education, primary heating mode, heating system attributes, location, environmental attitudes and information channels impact the supplementary heating system adoption decision.

/by

Harju, C. (2021). The perceived quality of wooden building materials — A systematic literature review and future research agenda.

,
Julkaisun nimiThe perceived quality of wooden building materials—A systematic literature review and future research agenda.
KirjoittajaCharlotta Harju
JulkaisijaInternational Journal of Consumer Studies
ISBN/DOIhttps://doi.org/10.1111/ijcs.12764
Julkaisupäivä14.11.2021
Lue julkaisu täältä.
Read publication here.

Tiivistelmä

Tutkimus kuluttajien näkemyksistä liittyen puisiin rakennusmateriaaleihin on ollut vähäistä esimerkiksi koetun laadun viitekehyksessä. Aikaisemmissa tutkimuksissa puumateriaalin laatua on tutkittu lähinnä teknisistä lähtökohdista eikä kuluttajan roolia laadun muodostumisessa ole huomioitu. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa puisten rakennusmateriaalien laatuun vaikuttavista tekijöistä toteuttamalla systemaattinen kirjallisuuskatsaus kansainvälisistä ja vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista, jotka on julkaistu 2000-luvulla. Tulosten mukaan puumateriaalin koettuun laatuun vaikuttavat erilaiset laatuvihjeet ja -attribuutit, kuten aistinvaraiset, sosiaaliset, taloudelliset ja tekniset ominaisuudet sekä vastuullisuuteen liittyvät näkökulmat. Lisäksi kuluttajien ominaisuudet sekä kulutuksen konteksti vaikuttavat puuhun liittyvään kuluttajakäyttäytymiseen.

Abstract

In order to develop strategies for sustainable practices and to enhance the replacement of non-renewable materials with sustainable alternatives such as wood, it is essential to recognize the variables affecting consumers’ quality perceptions. Despite this, there is still limited knowledge about the perceived quality of wooden building materials. Wood industry studies have to date approached quality mainly by investigating quality indicators related to the product or supplier, while overlooking the effects of the consumer characteristics on the quality perception process. The purpose of this study is to fill this gap by implementing a systematic literature review of peer-reviewed articles published in international scientific journals during the 2000s using the “Scientific Procedures and Rationales for Systematic Literature Reviews” (SPAR-4-SLR) protocol. Literature searches are implemented in two scientific databases (ISI Web of Knowledge and Scopus) to gather the material to be analyzed according to two organizing frameworks (i.e., the TCCM framework and the Model of the Quality Perception Process). The results suggest that the perceived quality of wooden building materials is affected by different quality cues and attributes of wood (i.e., sensory, social, economic, technical, and sustainability properties). Furthermore, different personal variables (consumers’ socio-demographic and psychographic characteristics) and situational variables influence consumer behavior regarding wooden building materials. The study contributes to wood products literature by providing new theoretical insights about the perceived quality of wooden building materials and developing a future research agenda that brings forward a number of propositions for future studies based on identified research gaps.

/by