Whether local administrators view wooden multistory buildings positively is a question of societal impacts

A recent dissertation by Florencia Franzini titled “Wooden multistory construction as perceived by Finland’s municipal civil servants overseeing land use planning” sheds light on the various beliefs Finnish municipal civil servants hold about implementing wooden multistory buildings. Prior to the dissertation, the role of public administrators in enabling wooden multistory construction was largely unexamined. The work bridges a gap by providing information about whether and why municipalities perceive the implementation of wooden multistory projects as worthwhile. According to the results, municipal civil servants perceive a variety of social goods associated with wooden multistory construction. Still, project uptake is hampered by barriers associated with the construction sectors operating environment, such a limited number of builders or the perceived high costs of projects.

There is limited information on how public administrators evaluate the outcomes of implementing wooden multistory buildings for residential housing. Research on wooden construction primarily highlights the perceptions of industry actors (e.g., architects, engineers), producers (e.g., wood material supply chain), and occasionally consumers (e.g., residents and citizens). The limited perspective is tricky, given that public administrations may be largely responsible for governing land use planning, for example in Finland, where they are legally legitimized to oversee the creation and approval of land use zoning maps.

The dissertation tackles the limitation through a series of studies aimed at collecting perceptions of Finnish municipal civil servants through semi-structured interviews and a national-scale survey sent out to various representatives across all the municipalities within mainland Finland. Respondents included a wide range of employee professionals, like municipal planners, environmental engineers, senior managers, real estate agents, and building inspectors, among others. Ultimately, perceptions are constructed using the respondent’s own beliefs and attitudes towards wooden multistory construction. These beliefs and attitudes provided insight into three distinct accounts:

  • Why not wood? addresses the barriers and benefits of wooden multistory construction
  • Wood versus concrete; addresses how wooden- and concrete multistory buildings are compared
  • Planning for wood; addresses the ideologies influencing land use planning priorities that underpin attitudes towards wooden multistory construction

According to the findings of the dissertation, whether a municipal civil servant views wooden multistory buildings with a positive attitude rest largely with the buildings capacity to fulfil a variety of societal benefits. Essentially, when respondents were interviewed and asked to discuss advantages of wooden multistory construction, they described a variety of benefits. These benefits included a range of topics chiefly related to improving the local and regional economies, citizen lifestyles, technical qualities of residential buildings, and climate change. The beneficiaries of these outcomes included local citizen and businesses, the domestic forest sector, and even the municipalities themselves. Meanwhile, respondents comparing wooden- and concrete- multistory buildings through the national survey indicated that wooden multistory buildings held superior environmental qualities (e.g., lower carbon emissions), potentials to contribute to regional and local economies, and improve a municipality’s branding. On the other hand, the general consensus among respondents was that wooden multistory buildings were more expensive and were more susceptible to fire.

Interestingly, not all these qualities shape a civil servant’s attitudes towards wooden multistory construction in the same way. The caveat is that different professional occupancies appear to form their attitudes according to different sets of considerations. For example, municipal planners form their attitudes holistically according to whether the wooden multistory building project has superior environmental qualities, technical qualities, and economic development outcomes. Other administrators are largely forming attitudes according to whether the project holds superior economic development outcomes and technical qualities. This appears to indicate that different occupational professions working within the local administration hold different land use planning priorities and their positive view towards wooden multistory construction is closely aligned to whether the buildings fulfil those priorities. The caveat may be that not all professional groups may agree over what land use planning agendas to prioritize. Therefore, future research is needed to better understand whether these differences lead to planning tensions within local administrations.

While the research cannot unequivocally state to what degree the support or acceptance from public administrators can influence the diffusion of wooden multistory buildings, at the very least, these perceptions provide a unique counterpoint for reflecting on how the wooden multistory building phenomenon is developing across Finland. The broader implication is that for municipal civil servants, it appears a large part of supporting wooden multistory construction development rests with improving social goods.

Writer

Florencia Franzini is a doctoral researcher at the University of Helsinki. She will defend her thesis on March 23rd at 12:00. You can view the defense online or attend in person at Athena, Sali 107, Siltavuorenpenger 3 A, Helsinki. Professor Mark Hughes, Aalto University, will serve as the opponent, and Professor Anne Toppinen as the custos. The dissertation is available for reading online.

/by

Mitä laatu tarkoittaa kuluttajille, kun puhutaan puisista rakennusmateriaaleista?

Tuoreessa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin kuluttajien näkemyksiä puisista rakennusmateriaaleista koetun laadun näkökulmasta. Tulokset tuovat merkittävää uutta tietoa kuluttajien puisiin rakennusmateriaaleihin kohdistamista laatuodotuksista, koska aikaisemmissa tutkimuksissa puumateriaalien laatua on tarkasteltu lähinnä teknisistä lähtökohdista. Puun käytön lisääminen asumisessa ja rakentamisessa edellyttää kuitenkin parempaa ymmärrystä myös kuluttajien näkemyksistä. Tulosten mukaan kuluttajat arvioivat puumateriaalien laatua sekä esimerkiksi aistinvaraisten vihjeiden että teknisten näkökulmien kautta. Myös puun käyttöön laaja-alaisemmin liittyvät sosiaaliset ja taloudelliset tekijät sekä vastuullisuusodotukset vaikuttavat siihen, millaiseksi puumateriaalien laatu koetaan. Lisäksi kuluttajan tausta, henkilökohtaiset arvot sekä kulutusympäristö ovat osa laadun arviointia.

Kuluttajien kokemasta laadusta on olemassa niukasti aiempaa tutkimustietoa puisten rakennusmateriaalien kontekstissa. Puumateriaalin laatua on tutkittu lähinnä teknisten ominaisuuksien kautta, eikä kuluttajan roolia tuotteiden laadun määrittelyssä ole huomioitu. Tuoreessa tutkimuksessa tunnistettiin tekijöitä, jotka kuluttajien näkökulmasta vaikuttavat rakentamisessa käytettyjen puumateriaalien laatuun. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuustarkasteluna, jonka materiaalina käytettiin 2000-luvulla julkaistuja kansainvälisiä vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleja.  

Kuluttajien kokemalla laadulla tarkoitetaan kuluttajien tekemää subjektiivista arviointia, johon vaikuttavat sekä materiaaliin, kuluttajaan ja kulutusympäristöön liittyvät tekijät. Kuluttajan arvioidessa puumateriaalia koettuun laatuun vaikuttavat siis materiaalin ominaisuuksien lisäksi myös kuluttajan oma tausta ja arvomaailma sekä esimerkiksi käyttökohde. Tulosten mukaan puumateriaalin laatuun vaikuttavat ominaisuudet voidaan jakaa viiteen teemaan:

  • aistittavat ominaisuudet
  • tekniset ominaisuudet
  • sosiaaliset näkökulmat
  • taloudelliset näkökulmat
  • vastuullisuuteen liittyvät tekijät

Yllä olevat tekijät voidaan luokitella joko puumateriaalien laatuvihjeiksi tai niiden laatuominaisuuksiksi. Laatuvihjeitä ovat esimerkiksi hinta, sertifikaatit, tuoteinformaatio ja visuaaliset ominaisuudet. Laatuominaisuuksia taas voivat olla esimerkiksi ympäristöystävällisyys, pitkäikäisyys tai terveysvaikutukset, joita kuluttajan on erityisesti ostohetkellä usein vaikea havainnoida: Osa laatuominaisuuksista tulee esiin kokemuksen ja käytön myötä (esim. puun pitkäikäisyys), kun taas osaa kuluttaja ei pysty itse todentamaan (esim. ympäristöystävällisyys). Epävarmoissa tilanteissa kuluttajat käyttävät laatuvihjeitä arvioidessaan tuotteiden ominaisuuksia: esimerkiksi sertifikaatti voi viestiä tuotteen ympäristöystävällisyydestä tai hinta teknisestä laadusta. Koska sertifikaatitkaan eivät ole ongelmattomia (esim. riski viherpesusta), eikä hinta ole välitön laadun tae, liittyy vihjeisiin perustuvan laadun arviointiin epävarmuutta.

Kirjallisuustarkastelun tulosten mukaan pitkäikäisyyteen, luonnollisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen liittyvät laatuominaisuudet vahvistavat kuluttajien näkemyksiä puumateriaalien soveltuvuudesta rakennuskäyttöön. Kuluttajat myös kokevat puun lisäävän asuinympäristön viihtyisyyttä. Kuluttajien puumateriaaleihin liittämiin laatukäsityksiin vaikuttavat myös terveysvaikutukset, joiden on koettu olevan yhteydessä sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Vastaavasti puun tekniseen kestävyyteen ja paloturvallisuuteen liittyvät ominaisuudet heikentävät kuluttajien käsityksiä puumateriaalien rakennuskäytön edellyttämistä laatuvaatimuksista.

Puumateriaalien ominaisuuksien lisäksi kuluttajien ikä, sukupuoli, tulotaso ja koulutus ovat keskeisessä roolissa laadun arvioinnissa: Esimerkiksi korkeasti koulutetut nuoret kuluttajat suhtautuvat yleisesti ottaen myönteisesti puun käyttöön rakentamisessa. Lisäksi kuluttajien kokemukset, tietämys ja henkilökohtaiset arvot sekä kulutustilanne vaikuttavat siihen, millaiseksi puun käyttö rakennusmateriaalina koetaan.

Kirjallisuustarkastelun tulokset osoittavat puisiin rakennusmateriaaleihin liittyvän kulutustutkimuksen perustuvan pääosin numeeriseen tietoon ja analyyseihin, vaikka kuluttajien näkökulmasta laadun määrittely liittyy myös vaikeasti mitattaviin kokemuksellisiin näkökulmiin. Lisäksi olemassa oleva tutkimustieto on tuotteiden näkökulmasta hajanaista, koska esimerkiksi kuluttajien puisille sisä- ja ulkomateriaaleille asettamat laatuodotukset voivat olla hyvinkin erilaisia.

Kuluttajien puumateriaalimieltymysten nykyistä parempi ymmärtäminen edellyttää laadun analysoinnin mahdollistavien viitekehysten kehittämistä: koettu laatu on moninainen ilmiö, johon vaikuttavat puumateriaalin konkreettiset ja abstraktit ominaisuudet, kuluttajien tausta ja arvomaailma, sekä kulutusympäristö. Jotta puun käyttöä voitaisiin onnistuneesti lisätä sekä rakentamisessa että asumisessa, täytyy ymmärtää, miten kuluttajat erilaisine arvomaailmoineen arvioivat puun laatuominaisuuksia ja kuinka myös puumateriaaleihin epäilevästi suhtautuvat kuluttajat olisivat valmiita nykyistä laajemmin hyväksymään niiden käytön kodeissaan.

Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa vertaisarvioidusta International Journal of Consumer Studies -tiedejulkaisusta:

Harju, C. (2022). The perceived quality of wooden materials – A systematic literature review and future research agenda. International Journal of Consumer Studies, 46, 29-55. Available at: https://doi.org/10.1111/ijcs.12764.

Kirjoittaja

Charlotta Harju toimii väitöskirjatutkijana Vaasan yliopistossa Markkinoinnin ja viestinnän yksikössä ja tutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Hän myös työskentelee Decarbon-Home-hankkeessa työpaketeissa 1 ja 3.

charlotta.harju@luke.fi

/by