Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus etenee. Hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä. Uusi laki toisi vähähiilisyyden sääntelyn ja kiertotalouden osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Muita tavoitteita ovat muun muassa digitalisaatio, rakentamisen sujuvoittaminen sekä rakentamisen laadun parantaminen.

Uuden rakentamislain myötä vähähiilisyys tulisi osaksi rakentamista koskevaa lainsäädäntöä. Uusi laki velvoittaisi laskemaan rakennuksen ilmastovaikutukset ja se ohjaisi resurssitehokkaaseen rakentamiseen ja rakennuksen koko elinkaaren huomioimiseen. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki ei sisällä rakennuksen ilmastopäästöjä tai vähähiilisyyden arviointia koskevia velvoitteita vaan ohjaus on perustunut pääosin vapaaehtoisiin ympäristöarviointimenetelmiin.

Ehdotus kaavoitus- ja rakentamislaiksi oli lausuntokierroksella loppuvuodesta 2021 ja lausuntoja kertyi lähes 550. Lausuntojen johdosta laki jaetaan kahteen osaan eli rakentamislakiin ja alueidenkäyttölakiin. Hallituksen esitys rakentamislaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä 2022.

Kestävää rakentamista koskevat pykälät

”Kokonaan uutta säätelyä on ilmastonmuutoksen torjunta rakentamisen kannalta. Sinne on tulossa uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen elinkaaresta ja vähähiilisyydestä”, kertoi hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi kuulemistilaisuudessa 13.4.2022.

Lakiehdotuksen mukaan rakentamislupavaiheessa tulee raportoida rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Tätä varten on kehitetty rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Käytettävissä on myös kansallinen päästötietokanta CO2data.fi, jossa on yleisluontoisia tietoja hiilijalanjäljestä ja hiilikädenjäljestä. Velvoite laatia ilmastoselvitys koskisi myös laajamittaisia korjausrakentamisen hankkeita.

”Suunnitelmissa on laittaa ilmastoselvitysasetus uudelleen lausunnolle, jotta sitä voitaisiin tarkistaa vielä”, Martinkauppi totesi.

Uudella lakiehdotuksella tavoitellaan myös elinkaariajattelun juurruttamista rakennusalan toimintakulttuuriin. Pyrkimyksenä on rakennuksen elinkaaren hallinta ja laadukas ja resurssitehokas rakentaminen, mikä tarkoittaa käytännössä muun muassa pitkäikäisyyttä ja tilojen muunneltavuutta. Rakennukselle tulisi laatia myös materiaaliseloste, joka sisältäisi tiedot rakennuksen materiaaleista ja niiden alkuperästä.

Purkukohteista tulisi lakiehdotuksen mukaan laatia purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, joka vahvistaisi kiertotalouden mahdollisuuksia.

Tavoitteena myös sujuvuus, laatu ja digitalisaatio

Uuden lakiehdotuksen muita olennaisia tavoitteita ovat rakentamisen sujuvoittaminen ja rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaatio. Jatkossa yksi lupa, rakentamislupa, riittäisi ja kynnystä luvan hakemiseen nostettaisiin. Laadun parantamiseksi vastuu toteutuksen kokonaisuudesta olisi päävastuullisella toteuttajalla.

Digitalisaation osalta uutta olisi se, että rakennuslupaa haettaisiin aina tietomallimuotoisella suunnitelmalla. Suunnitelma- ja toteumamallit tallennettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Digitaalinen käyttö- ja huolto-ohje antaisi nykyistä paremman työkalun rakennuksen kunnossapidon ja elinkaaren hallintaan.

Lisätietoa:

Miten sosiaalinen oikeudenmukaisuus kytkeytyy ilmastopolitiikkaan, ilmastokriisiin ja asumiseen? Millaisia ratkaisuja vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää? Tervetuloa keskustelemaan asumisen kestävyysmurroksen ajankohtaisista teemoista ja kuulemaan tuoreimpia tutkimustuloksia Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivään 12.5.2022.

Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivä on Decarbon-Home-tutkimushankkeen vuosittainen tilaisuus, joka tarjoaa tutkittua tietoa asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaisesta kestävyysmurroksesta. Tilaisuuden toteuttavat Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Vaasan yliopisto ja Tallinnan teknillinen yliopisto.

Tilaisuuteen saa osallistua ilmoittautumatta.

Ohjelma

Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivä 12.5.2022

Aika: 12.5.2022 klo 13-15
Paikka: Etätilaisuus (Teams-osallistumislinkki)

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Vesa Kanninen, DECARBON-HOME-hanke, Helsingin yliopisto

13.00 Tilaisuuden avaus (esitys, pdf)
Anne Toppinen, DECARBON-HOME-tutkimushankkeen johtaja, Helsingin yliopisto

13.15 Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulma ilmastopolitiikkaan, ilmastokriisiin ja asumiseen (esitys, pdf)
Joni Vainikka, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Kommenttipuheenvuorot:
Jenni Väliniemi-Laurson, tutkija, Helsingin kaupunki (esitys, pdf)
Petri Pylsy, johtava asiantuntija, Kiinteistöliitto
Pauliina Liukkonen, vaikuttamistoiminnan päällikkö, Sininauhasäätiö

Keskustelu ja tauko

14.00 Tuoretta tutkimustietoa asumisen kestävyysmurroksesta – viiden minuutin pitchaukset tutkijoilta ja keskustelu

Peruskorjauksilla energiatehokkuutta – tutkittua tietoa korjausrakentamisen avustuksista (esitys, pdf)
Jarek Kurnitski, professori, Tallinnan teknillinen yliopisto / Aalto-yliopisto

Tuuppaus – vaikuttava keino energiankulutuksen vähentämiseen (esitys, pdf)
Enni Ruokamo, tutkija, SYKE

ARA-tuen hakijoiden näkemyksiä energia-avustuksesta (esitys, pdf)
Jouni Räihä, tutkija, SYKE

Vuorovaikutus osana asumisen käytäntöjä – tuloksia kansalaisten päiväkirjamerkintöjen pohjalta (esitys, pdf)
Sara-Ellen Laitinen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

Kommenttipuheenvuorot:
Päivi Suur-Uski, asiantuntija, Motiva
Kimmo Huovinen, apulaisjohtaja, ARA

Keskustelu

14.55 Tilaisuuden päätös

***

Esitykset:

***

Lisätietoa: kaarina.kaminen(a)syke.fi

DECARBON-HOME-hanke on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.