Laakso, S., Eranti, V. & Lukkarinen, J. (2023). Practices and acts of energy citizenship.

,
Julkaisun nimiPractices and acts of energy citizenship.
KirjoittajatLaakso, S., Eranti, V., Lukkarinen, J.
JulkaisijaJournal of Environmental Policy and Planning
ISBN/DOIhttps://doi.org/10.1080/1523908X.2023.2251915
Julkaisupäivä29.8.2023
Lue julkaisu täältä.
Read publication here.

Abstract

Both academic and political discussion on energy citizenship have, to a high degree, focused on participation of enthusiastic and knowledgeable citizens as a catalyst for energy system transformation. Likewise, discussion on energy democracy calls for increased and informed public participation in the energy system and its transition. However, to better understand the dynamics of citizen participation in the energy transition, we need to understand the non-constructive side of citizenship as well as the complexity of democratic processes. In this article, we build on research with housing cooperatives in Finland as emerging energy communities to discuss alternative and complementary forms of energy citizenship and their role in developing better energy democracy. We focus on acts of citizenship to illustrate these various forms of participation, which include active resistance towards policy agendas, such as sustainable energy initiatives, in the processes of collective decision making. Moreover, we employ a practice-theoretical approach to picture the interconnectedness of decision making and everyday life, having implications for performing energy citizenship. Our framework broadens the concept of energy citizenship and discusses the implications of these various forms of participation for energy democracy.

/by

Viestintäkanavat haltuun ilmastoviisaassa asumisessa

Ilmastonmuutos herättää kuluttajissa monenlaisia ajatuksia, ja kuluttajat kokevat ilmastohuolestuneisuutta ympäristöön ja luontoon sekä yhteiskuntaan ja sen poliittisiin rakenteisiin liittyvistä tekijöistä. Kuluttajat ja kotitaloudet tuottavat merkittävästi päästöjä, ja siten heidän hiilijalanjälkensä vähentämisellä voidaan nähdä tärkeä vaikutus ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Yksi suhteellisen vaivaton keino vaikuttaa päästöihin ja niiden vähentämiseen on ilmastoviisaan asumisen edistäminen viestinnän keinoin.

Kuluttajien ilmastohuolestuneisuuden ulottuvuudet ilmastoviisaan asumisen viestinnässä -pro gradu -tutkielmassa selvitettiin kuluttajien ilmastohuolestuneisuutta sekä viestintäkanavien käyttöä ja luotettavuutta. Kuluttajat ovat valveutuneita ja seuraavat useita ilmastoviisaan asumisen viestintäkanavia. He saavat eniten tietoa ilmastoviisaasta asumisesta erityisesti joukkoviestinnän kanavista, kuten sanoma- ja aikakausilehdistä sekä televisioista ja/tai radiosta, kun taas vähiten tietoa he saavat naapuruston kautta. Tietoa ilmastoviisaasta asumisesta kuluttajat hakevat erityisesti kiinnostuneisuudesta ja taloudellisista syistä sekä rakentamiseen ja kiinteistötekniikkaan liittyen.

Tutkimuksen mukaan kuluttajien kokeman ilmastohuolestuneisuuden lähtökohdat perustuvat luonnonilmiöllisiin ja yhteiskuntapoliittisiin ulottuvuuksiin. Luonnonilmiölliseen ulottuvuuteen liittyy ympäristön ja luonnon hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kun taas yhteiskuntapoliittiseen ulottuvuuteen liittyvät tekijät perustuvat yhteiskuntaan ja sen poliittisiin rakenteisiin. Näiden ilmastohuolestuneisuuden ulottuvuuksien myötä havaittiin kaksi erilaista ilmastohuolestunutta kuluttajaryhmää. Ensimmäinen ryhmä koostuu yhteiskuntapoliittisesti ilmastohuolestuneista kuluttajista, joiden ilmastohuolestuneisuus painottuu erityisesti yhteiskuntapoliittisiin syihin. Toinen kuluttajaryhmä puolestaan muodostuu laajasti ilmastohuolestuneista kuluttajista, ja he ovat ilmastohuolestuneita suhteellisen tasaisesti sekä luonnonilmiöllisistä että yhteiskuntapoliittisista syistä.

Kuluttajaryhmät luottavat ilmastoviisaaseen asumiseen liittyvistä viestintäkanavista erityisesti asiantuntijalähteisiin sekä joukkoviestintään. Kuluttajaryhmien neljän luotetuimman viestintäkanavan osalta havaittiin pientä poikkeavuutta, mitä voidaan hyödyntää viestinnän kohdentamisessa kyseisille kuluttajaryhmille. Yhteiskuntapoliittisesti ilmastohuolestuneet kuluttajat luottavat monipuolisesti sekä asiantuntijalähteisiin että joukkoviestinnän kanaviin. He kokevat luotettavimmaksi ilmastoviisaaseen asumiseen liittyväksi viestintäkanavaksi rakennusalan asiantuntijat. Tämän lisäksi he luottavat sanoma- ja aikakausilehtiin, tutkimuskirjallisuuteen sekä televisioon ja/tai radioon. Laajasti ilmastohuolestuneet kuluttajat puolestaan luottavat erityisesti asiantuntijalähteisiin, ja hekin luottavat ensisijaisesti rakennusalan asiantuntijoihin. He luottavat myös tutkimuskirjallisuuteen, sanoma- ja aikakausilehtiin sekä kuntaan tai kaupunkiin ilmastoviisaaseen asumiseen liittyvinä tietolähteinä.

Kun ymmärretään ilmastohuolestuneiden kuluttajien käyttäytymistä, voidaan ilmastoviisaan asumisen viestintää kohdentaa entistä selkeämmin kuluttajille. Esimerkiksi viestinnän kehityssuunta voisi olla enemmän kuluttajia ohjeistavaa, jolloin heille tarjottaisiin tietoa hiilijalanjäljen pienentämisestä. Erityisesti asiantuntijalähteet herättävät ilmastohuolestuneissa kuluttajissa luottamusta, joten tämän viestinnän muodon hyödyntäminen joukkoviestinnän kanavia unohtamatta olisi tärkeää ilmastoviisaan asumisen viestinnässä. Kun viestintää tarjotaan kuluttajille heidän kokemissaan luotetuissa viestintäkanavissa, tiedon vastaanottaminen voi olla onnistuneempaa ja siten edistää kuluttajien ilmastoviisasta asumista.

Kirjoittaja

Miia Kiiski on pian maisteriopintonsa päättävä opiskelija Vaasan yliopistosta markkinoinnin johtamisen koulutusohjelmasta. Hänen pro gradu-tutkielmansa Kuluttajien ilmastohuolestuneisuuden ulottuvuudet ilmastoviisaan asumisen viestinnässä on kokonaisuudessaan luettavissa Osuva-julkaisuarkistossa.

/by

Erilaiset motivaatiotekijät ohjailevat vastuullista kulutuskäyttäytymistä ja rakentavat kuluttajaidentiteettiä

Vastuullinen kuluttaminen on noussut yhdeksi suosituimmaksi kuluttamisen trendiksi, ja kuluttajat ovat tietoisempia vastuullisuuskysymyksistä kuin koskaan aiemmin. Ekologisuus, kestävä kehitys ja vastuullisuus liittyvät vahvasti kuluttajan identiteettiin ja identiteetin rakentumiseen. Vastuullisuus kuluttamisessa ilmenee kuluttajien elämässä monin eri tavoin. Esimerkiksi ekologisuus, taloudelliset tekijät, yhteiskunnallinen vaikutus sekä arvojen merkitys vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen ja kuluttajaidentiteetin rakentumiseen.

Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani erilaisia vastuulliseen kuluttamiseen vaikuttavia tekijöitä ja erilaisia vastuullisen kuluttajan identiteettejä. Tutkimuksessa löydettiin neljä tekijää, jotka korostuivat aineistossa eniten liittyen vastuulliseen kuluttamiseen sekä vastuullisen kuluttajan identiteetin rakentumiseen. Lisäksi tutkimusaineistosta tunnistettiin neljä erilaista identiteettityyppiä, joista jokainen koostui erilaisista motivaatioista vastuullisen kuluttamisen kontekstissa. Tutkimuksessani käytin aineistona valikoituja blogipostauksia, jotka ovat osa Decarbon-Home-tutkimushankkeessa kerättyjä aineistoja.

Tekijät, jotka nousivat bloggaajien teksteissä usein esille heidän käsitellessään kulutuskäyttäytymistään, olivat: ekologisuus, taloudelliset tekijät, yhteiskunnallinen vaikutus sekä arvojen merkitys. Näistä neljästä ekologisuus korosti muun muassa ympäristön merkitystä sekä sitä, että kulutusvalinnoissa huomioitiin aina ympäristökysymykset. Taloudelliset tekijät puolestaan keskittyivät kuluttajien tekemiin valintoihin, joilla oli vaikutusta heidän omaan talouteensa. Yhteiskunnallinen vaikutus näkyi siinä, että bloggaajat olivat hyvin tietoisia omista valinnoistaan ja siitä, millaisia vaikutuksia kuluttamisella on ympäristölle. Lisäksi osa bloggaajista koki olevansa vastuussa levittämään tietoutta vastuullisuudesta omassa blogissaan. Myös arvot vaikuttivat bloggaajien kuluttamiseen ja ohjailivat heidän kulutuskäyttäytymistään.

Blogipostauksista tunnistettiin neljä erilaista identiteettityyppiä, joihin kirjoittajat luokiteltiin. Nämä neljä identiteettiä olivat: Essi Ekologinen, Salli Säästeliäs, Raisa Radikaali ja Milla Mukavuudenhaluinen. Identiteettityypit nimettiin sen mukaan, mitkä tekijät korostuivat yksilön käyttäytymisessä. Esimerkiksi Essi Ekologiselle tärkeintä on ympäristö, ja tällainen kuluttaja ottaakin kaikissa valinnoissaan huomioon myös ympäristövaikutukset. Salli Säästelijäälle puolestaan tärkeintä on pyrkiä elämään taloudellisesti ja taloudelliset tekijät ohjailevat hänen elämäänsä ja kulutusvalintoja. Raisa Radikaali pyrkii elämään äärimmäisen ekologista ja vastuullista elämää minimoiden kaiken kulutuksen. Milla Mukavuudenhaluinen puolestaan tekee valintoja usein oma mukavuus edellä – joskus ekologisemmin ja joskus vähemmän ekologisesti.

On huomioitava, että syitä vastuulliselle kuluttamiselle on useita ja ihmisillä on erilaisia motivaatiotekijöitä kuluttaa – tai olla kuluttamatta – ekologisesti. Lisäksi kuluttajaidentiteettityypit eroavat toisistaan, vaikka yhtäläisyyksiäkin on havaittavissa.

Kirjoittaja

Niina Koskenniemi on Vaasan yliopiston markkinoinnin johtamisen maisteriopiskelija, joka on kiinnostunut kestävästä kehityksestä. Hänen pro gradu-tutkielmansa Vastuullisen kuluttajan identiteetit lifestyleblogeissa on kokonaisuudessaan luettavissa Osuva-julkaisuarkistossa.

/by