Energiakriisi nosti sähkön hinnan ennätyslukemiin ja energian riittävyyshaasteet näkyvästi julkiseen keskusteluun, mutta miten se näkyi asumisen arjessa? Sanna Saaren pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin energiakriisin myötä ilmenneitä muutoksia asumisen energiaa kuluttavissa käytännöissä.
Tutkin gradussani Decarbon-Home-hankkeessa ennen energiakriisiä ja sen jälkeen tehdyistä haastatteluista sitä, miten globaalit muutokset voivat näkyä asumisen käytännöissä. Asumisen käytäntöihin lukeutuvat esimerkiksi saunominen, peseytyminen, lämmitys, ruoanvalmistus sekä pyykinpesu, ja niissä havaittiin energiakriisin myötä neljän tyyppisiä muutoksia. Ensimmäiseen lukeutuivat uudet ja aktivoituneet energiatietokäytännöt, jotka näkyivät sähkön kulutuksen ja hinnan seurantana, sekä energian kulutukseen liittyvän tiedon hakemisena ja jakamisena. Toinen ja kolmas liittyivät ajalliseen ja tilalliseen mukauttamiseen. Ne ilmenivät käytäntöjen toteutusajankohdan tai tiheyden muutoksina, kuten käytäntöjen ajoittamisena yöaikaan tai pörssisähkön edullisille tunneille, sekä toteutusten siirtymisenä kokonaan tai osittain kotitalouden ulkopuolelle.
Neljäs muutostyyppi kattoi energiaintensiteetin hillitsemisen, jossa käytännöt muuttuivat vähemmän energiaa kuluttaviksi. Tämä ilmeni käytäntöjen korvaamisena toisella, vähemmän energiaa kuluttavalla käytännöllä, sammutteluna ja säätelynä eli käytäntöjen ajallisena tai toiminnallisena rajoittamisena, sekä tehostamisena. Tämä tarkoitti käytäntöjen optimointia siten, että sama lopputulos saavutettiin pienemmällä energiapanoksella, tai yhdellä toteutuksella saatiin enemmän aikaan. Kriisin myötä muun muassa ruokaa oli kypsennetty esimerkiksi liedellä uunin sijaan, lämmitystä oli säädelty huone- ja tilannekohtaisesti viileämmäksi, ja pyykkejä oli keskitytty pesemään vain täysinä koneellisina.
Muutosten ajurit
Muutosten taustatekijöinä näyttäytyivät erilaiset keskenään vuorovaikutuksellisessa suhteessa olleet käytäntöihin liitetyt ei-inhimilliset materiaaliset toimijat, kyvykkyydet ja merkitykset. Materiaalisina ajureina nousivat esiin muun muassa kriisin myötä monille uutena tullut pörssisähkösopimus, sähkön hinta sekä hinnan ja kulutuksen seurannan materiaalit, kuten sovellukset ja nettisivut. Näihin kytköksissä olleet kyvykkyydet, kuten ymmärrys käytäntöjen kuluttamista resursseista sekä kulutusjoustoa tukenut ajallisen suunnittelun kompetenssi ohjasivat omalta osaltaan muutosten tapahtumista. Keskeisinä ajureina korostuivat lisäksi käytäntöihin liitetyt säästäväisyyden, taloudellisen kannattavuuden, ilmastoviisauden, omavaraisuuden ja solidaarisuuden merkitykset, jotka ilmenivät haluna välttää turhaa kulutusta, säästää rahaa ja ilmastoa, suosia kotimaista energiaa sekä tehdä oma osuutensa energian riittävyyden varmistamiseksi.
Tulokset viittaavat siihen, että globaalit muutokset voivat toimia ilmastoviisaan asumisen edistäjinä, ja että suomalaisilla kotitalouksilla on merkittäviä valmiuksia energian kulutuksen vähentämiseen ja kulutusjoustoon. Kun yhteiskunnallinen paine näiden toteuttamiseen on kriisin hälvennyttyä vähentynyt, ilmastoviisaan asumisen toteutumista tukevia merkityksiä olisi tärkeää pystyä ylläpitämään.
Kirjoittaja
Sanna Saari on valmistunut Vaasan yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi markkinoinnin johtamisen koulutusohjelmasta. Hänen pro gradu -tutkielmansa ”Ennen mä saatoin pyörittää vajaita koneellisia ihan millon tahansa ja vaikka kuinka usein”: Energiakriisi asumisen käytäntöjen muutosajurina on luettavissa kokonaisuudessaan Osuva-julkaisuarkistossa.
