Julkaisun nimiBringing in the citizen: Stakeholder participation in co-production processes of sustainable housing
KirjoittajatAhtosalo, H., Harju, C., Kylkilahti, E., Lukkarinen, J. Lähtinen, K. & Syrjälä, H.
JulkaisijaAmbio
ISBN/DOIhttps://doi.org/10.1007/s13280-026-02416-9
Julkaisupäivä7.5.2026

Abstract

Incorporating citizen views through stakeholder engagement enhances the democratic and equitable governance of sustainability transitions. Using stakeholder theory as a conceptual frame, this study evaluates the use of different stakeholder participation processes to co-produce solutions for more sustainable housing in Finland. This study examines how citizens are positioned, levels of participation, and factors affecting success. Data were collected in three participatory processes: a service design process, a hackathon, and transition arenas, which sought to improve citizens’ opportunities for more sustainable housing. Our results show that citizens were positioned differently across the stakeholder processes. Although all processes aimed for high levels of participation—such as collaboration and empowerment—the achieved levels varied and, in some cases, remained limited. Moreover, several contextual, organizational, and process-related factors influenced the outcomes and shaped how participating stakeholders perceived citizens’ views. Addressing these challenges is crucial when selecting participatory methods for research, planning, and policy.

Suurempien kaupunkien kerrostaloasujat ovat valmiimpia ilmastotoimiin, kun taas epäilevimmin ilmastonmuutokseen suhtaudutaan maaseudun omakotitaloissa. Asenteet eivät kuitenkaan näy aina suoraan teoissa.

Suomalaisten suhtautuminen ilmastotoimiin vaihtelee vahvasti asuinpaikan mukaan, selvisi uudessa tutkimuksessa. Myös sukupuoli ja elämäntilanne vaikuttavat ilmastoasenteisiin.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Joni Vainikan johtamassa tutkimuksessa suomalaiset jaettiin viiteen ryhmään ilmastoasenteiden pohjalta. Jako auttaa ymmärtämään, millaisia ilmastotoimia eri ihmisiltä voi odottaa. Samalla se osoitti, etteivät ilmastoasenteet ole niin polarisoituneita kuin julkisen keskustelun perusteella voisi olettaa.

Viisi ilmastoasenneryhmää

Suurin ryhmä, tietoiset (31 %), koostuu parhaiten toimeentulevista. He asuvat tyypillisesti kasvavissa kunnissa omistusasunnoissa. Vaikka muuttuvasta ilmastosta ollaan ryhmässä huolissaan, tämä ei aina näy arjen valinnoissa.

Toiseksi suurin ryhmä, harkitsevat (28 %), on miesvaltainen ja keskittynyt kaupunkien kehysalueille, joissa liikkuminen on pitkälti oman auton varassa. Harkitsevat saattavat tarvita muiden esimerkkejä ilmastomyönteisten valintojen tekemiseen.

Sitoutuneet (25 %) suhtautuvat ilmastoasioihin vakavimmin. He ovat tyypillisesti nuoria tai eläkeläisiä ja ryhmistä korkeimmin koulutettuja. Sitoutuneet asuvat kaupunkien kerrostalokeskustoissa, ja ilmastonmuutoksen sisäistäminen vaikuttaa heidän kulutuskäyttäytymiseensä.

Epäilevimmin ilmastotoimiin suhtautuu eriävien ryhmä (11 %). Ryhmän ilmastoasennetta kuvaavat kompleksisuus ja skeptisyys.

Pienimmässä ryhmässä, epävarmoissa (5 %), korostuvat heikko tulotaso ja arjesta selviytyminen.

Ristiriitaiset asenteet ja teot

Jako ryhmiin ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sara-Ellen Laitinen.

– Ryhmien sisälläkin ihmisten näkemykset vaihtelevat. Ilmastonmuutoksen herättämät ajatukset voivat olla ristiriitaisia.

Sosiaalisen median keskusteluissa korostuvat asenteiden ääripäät, mikä saattaa lisätä vaikutelmaa ilmapiirin polarisoitumisesta. Tutkimustulosten perusteella valtaosa suomalaisista on kuitenkin huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmis ilmastotoimiin, muistuttaa Vaasan yliopiston tutkijatohtori Eveliina Salmela.

Asuinpaikasta tai asenteista ei kuitenkaan voida vetää suoria johtopäätöksiä ilmastoviisaisiin tekoihin.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lentämisen helppous kompensoi autottomuutta. Voit myös asentaa kotiisi ilmalämpöpumpun, vaikket mieltäisikään tätä ilmastoviisaana tekona, Joni Vainikka huomauttaa.

Tutkimuksen tiedot

Artikkeli Five Finlands: A mixed-method climate attitude segmentation from a housing perspective julkaistiin Geoforum -lehdessä. Tutkimus on osa suomalaisten ilmastoasenteita tutkivaa Decarbon-Home-hanketta. Tulokset pohjautuvat kansalaiskyselyyn, etnografisiin teemahaastatteluihin ja verkkokeskusteluaineistoihin. Kansalaiskysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2022, ja siihen vastasi 1 446 satunnaisesti valittua henkilöä.

Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke), ja siihen osallistuu tutkijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Lisätiedot:

Joni Vainikka, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto (0294 150 781, etunimi.sukunimi@helsinki.fi)

Eveliina Salmela, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto (029 449 8530, etunimi.sukunimi@uwasa.fi)

Sara-Ellen Laitinen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto (0294 158 062, etunimi.sukunimi@helsinki.fi)

Julkaisun nimiFive Finlands: A mixed-method climate attitude segmentation from a housing perspective
KirjoittajatVainikka, J. T., Lindfors, J., Laitinen, S.-E., Salmela, E., Kemppainen, T., Toppinen, A. & Bernelius, V.
JulkaisijaGeoforum
ISBN/DOIhttps://doi.org/10.1016/j.geoforum.2026.104665
Julkaisupäivä17.4.2026

Abstract

The climate changes faster than our collective sense of urgency for climate action. Previous research has acknowledged the diverse segments of climate-concerned publics but often without qualifying the discursive landscape within such groupings. In this mixed-methods-based paper, we first employ latent class analysis to random sample survey data representing the Finnish public to form a five-part classification. Second, we complement the segmentation with qualitative insights from online discussions and interview material. We name the segments Engaged, Aware, Cautious, Unsure, and Divergent based on their attitudes toward the changing climate and their housing behaviours. We also reflect on why the respondents tend to cluster into such segments based on socioeconomic, geographical, and ideological factors. Using this classification as a lens allows us to identify residents between more active or vocal opposites and sheds light on the overlooked mass that holds a key for more effective climate policies. While such a classification scheme can overlap at points and be contextual and shifting, it helps to place various approaches and attitudes to scale. By operationalising the created typology, we discuss why it is crucial to understand the views of the mass in the middle, i.e., individuals who recognise climate change but, to an extent, feel disempowered from climate-wise practices, why proliferating a societal change through these individuals has the best potential for successful climate mitigation and why it is necessary to understand their political agency for (in)action.

Julkaisun nimiHow is energy poverty linked with citizen perceptions of financial support for low-carbon housing?
KirjoittajatRuokamo, E., Karhinen, S., Kemppainen, T., Räihä, J., Strandell, A., Marttila, J., Häyrinen, L., & Toppinen, A.
JulkaisijaAmbio
ISBN/DOIhttps://doi.org/10.1007/s13280-026-02364-4
Julkaisupäivä17.3.2026

Abstract

Housing affordability and climate sustainability are increasingly interlinked in Europe, as housing costs strain household budgets and the residential sector contributes significantly to greenhouse gas emissions. This study investigates Finnish public perceptions of decarbonization housing policies, particularly views on financial support for the transition to low-carbon housing. Using nationally representative survey data from 2022, combined with housing registry and price data, we analyze how both objective and subjective indicators of energy poverty are linked with support for public funding. The findings demonstrate strong public support, particularly among women, urban residents, and those using oil heating. Objective energy poverty correlates positively with policy support, and subjective economic well-being mediates this relationship. These findings contribute to the growing literature on housing, energy poverty, and climate policy acceptance, underscoring the importance of addressing social vulnerabilities to secure equitable and widely supported low-carbon housing transitions.

Julkaisun nimiHome care process interrupted – Barriers to maintaining and repairing houses and apartments
KirjoittajatLaitinen, S.-E., Kylkilahti, E. & Syrjälä, H.
JulkaisijaConsumption & Society
ISBN/DOIhttps://doi.org/10.1332/27528499Y2026D000000071
Julkaisupäivä2.3.2026

Abstract

In the current study, we examine what kinds of barriers appear with home maintenance and upkeep practices as a form of the care process. Maintaining a home can be seen as providing care for both the dwelling and its inhabitants. To investigate which barriers may interrupt the home care process and how they hinder its progress, we explored interview data (n=28) of homeowners, tenants and right-of-occupancy residents living in Finland. The findings are presented in relation to the four phases of the care process in which the barriers are hindering the process. In our analysis, we identify barriers related to the elements of practices, actions or practices of other people and time. Often, care is hindered by interlinked combinations of several different barriers. When the care process is interrupted, it affects both the comfort of the residents and the condition of the home. Our results bring forward that care, the residents, the house or apartment, and the environment are interconnected and interdependent. In addition, the residents’ possibilities to care for the home are tied to barriers. This research contributes to home maintenance literature by introducing the perspective of care in the prevailing discussions and the growing discussion on care within consumption studies. It provides a nuanced understanding of how the barriers delimit consumers’ agency in carrying out home maintenance practices as a form of care.

Julkaisun nimiDecarbonising homes and the in-between: Intersections of visible and latent climate-wise housing and mobility
KirjoittajatVainikka, J. & Saastamoinen, U.
JulkaisijaAmbio
ISBN/DOIhttps://doi.org/10.1007/s13280-025-02332-4
Julkaisupäivä9.1.2026

Abstract

Effective decarbonisation must be socially equitable and attentive to the capacities of households to adopt and apply new social practices at home and in mobility spaces in-between. Understanding attitudinal landscapes and the dynamics of social recognition and interaction surrounding decarbonisation helps advance technical solutions and reduce consumption. This paper approaches decarbonisation as a “social dramaturgy” of climate-friendly practices and conceptualises the modalities and performances of climate action in public and private spaces, following Erving Goffman’s notions of “front- and backstages”. Analysing a geocoded Finnish survey from 2022 (n = 1446), we compare visible technological solutions with more latent, self-reported energy- and resource-saving practices. By examining how attitudes toward climate change shape beliefs in various solutions, we find that backstage decarbonisation practices align more with climate change concerns, while frontstage practices diffuse more easily. This novel sociospatial approach contributes to debates on the legitimacy of climate action and efforts to curb segregation concurrently.

Kodin tavarat voivat pitää sisällään tarinoita, muistoja ja yhteistä historiaa. Tällaiset tavarat ovat myös usein sellaisia, joita halutaan vaalia ja pitää kunnossa pitkään. Mukaan mahtuu myös massatuotettuja tuotteita, jotka ruokkivat kertakäyttökulttuuria. Miten kertakäyttökulttuuria ruokkivassa yhteiskunnassa sitten vaalitaan tuotteita? Ketkä korjaavat tuotteita itse, ketkä korjauttavat tuotteensa ja ketkä eivät korjaa ollenkaan?

Korjaaminen ei ole vain tapa säästää rahaa, se on arjen valinta, jolla voimme vaikuttaa kuluttamiseen, vastuullisuuteen sekä omaan kotiin. Kestävän kulutuksen tutkimuksessa korostetaan kulutuksen vähentämistä ja energiatehokkuuden parantamista, mutta tuotteiden elinkaaren pidentäminen esimerkiksi korjaamalla on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kodin tavaroita korjaamalla voidaan konkreettisesti vähentää kulutusta, mutta siitä tiedetään tutkimuksessa vielä vähän.

Pro gradu -tutkielmassani analysoin Decarbon-Home-hankkeessa teemahaastatteluin kerättyä ainestoa korjaamiskäytännöistä. Tutkielmassani pyrin tarkastelemaan korjaamista osana kestävää asumista antikuluttamisen muotona. Aineistossa antikuluttamista ei esiinny pelkästään kuluttamatta jättämisenä, vaan sen muodot esiintyvät korjaamisen kautta hylkäämisen, vähentämisen sekä uudelleenkäytön merkitysten kautta.

Viallisen tavaran korjaaminen tai korjauttaminen

Tutkielmassa tunnistettiin kolmea erilaista suhtautumista rikkinäiseen kodin tavaraan: itse korjaaminen, korjauttaminen sekä korjaamatta jättäminen. Näiden ylätason kategorioiden alle tunnistettiin yhteensä kahdeksan erilaista korjaamiskäytäntöä.

Itse korjaamisen käytännöissä korjaamisprosessi on usein portaittaista ja kokeilevaa. Se voi liittyä harrastuneisuuteen tai olla jopa osana identiteettiä. Itse korjaamisesta voidaan kokea onnistumisen tunteita, ja se mahdollistaa oman osaamisen kehittämisen. Korjauttaminen puolestaan kytkeytyy arjen sujuvuuteen sekä luottamukseen. Tuttu ja luotettava korjauspalvelu tekee korjauttamisesta vaivatonta ja osaa myös neuvoa, kun tavaraa ei ole viisasta enää korjata.

Kun tavara jää korjaamatta

Tutkielman kiinnostavin löydös oli kuitenkin se, mitkä asiat johtavat siihen, että tavara jätetään korjaamatta. Kyse ei siis ole täysin välinpitämättömyydestä tai laiskuudesta, vaan tähän ylätason kategoriaan kytkeytyy laajasti erilaisia asenteita ja ymmärryksiä. Tämän ylätason kategorian käytännöissä kodin tavaran vikaa voidaan sietää, jos se ei haittaa käyttöä. Korjaaminen saattaa estyä rakenteellisen esteen, esimerkiksi palvelun tai varaosan puutteeseen tai kodin viallinen tavara korvataan kokonaan uudella. Jälkimmäiseen käytäntöön vaikuttavat korjauttamisen korkea hinta sekä uuden ostamisen helppous.

Korjaamiseen liittyy siis paljon enemmän kuin pelkästään taloudellista säästöä. Se pitää sisällään laajempia arvoja ja asenteita, jotka voivat periytyä sukupolvelta toiselle. Korjaaminen voi heijastaa vastuullisuutta, arjen säästäväisyyttä, kiintymystä tavaroihin tai toisaalta kertakäyttökulttuurin hyväksymistä. Samalla tutkimus paljastaa, kuinka helppoa tai vaivalloista kestävien valintojen tekeminen arjessa oikeasti on. Tutkielmani lisää ymmärrystä kuluttajien asenteista sekä tunnistaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten vialliseen kodin tavaraan suhtaudutaan. Tutkimus osoittaa, että kestävämpien kulutuskäytäntöjen edistäminen ei vaadi täysin arvomaailman muutosta, vaan ennen kaikkea sellaisten rakenteiden vahvistamista, jotka tekevät korjaamisesta yhtä helpon ja luontevan valinnan kuin uuden ostamisesta.

Kirjoittaja

Kusti Huuskonen on Vaasan yliopiston markkinoinnin johtamisen maisteriopiskelija, joka on kiinnostunut kestävyydestä kuluttajakäyttäytymisessä sekä asumisessa. Keväällä 2026 hän suorittaa vaihto-opintojaan Ranskan Bordeauxissa, jossa myös pro gradu -tutkielma on pääosin kirjoitettu. Tutkielma ”Vaali, älä haali! – Kodin tavaroiden korjaamis- ja korjauttamiskäytännöt kestävän antikuluttamisen muotona” on nyt luettavissa Osuva-julkaisuarkistossa.

A warm welcome to explore the scientific findings by the Decarbon-Home project and discuss their societal implications to our last research seminar on 3 June 2026!

Decarbon-Home (2020-2026) is a Strategic Research Council-funded research consortium between five research institutes, now in its sixth year. Our key objective is to work with our stakeholders to find new ways to make housing more climate-wise in a fair and equitable way. In our final research seminar, consortium researchers present their latest and ongoing work along our joint path towards understanding and fostering social equity and climate-wisdom in housing, construction, and renovation. With Finnish empirical cases as their backbone, the presentations cover the range of the consortium’s research activities – citizen agency, socio-spatial inequalities, and co-creative solutions.

Research Seminar: Towards Equitable Climate-Wise Housing

When: Wed 3 June 2026 at 9:00-13:00

Where: Sokos Hotel Pier 4, Katajanokanlaituri 4, Helsinki

Programme:

09:00 Opening words

09:10 Citizens’ agency 

  • Liisa Kääntä, Eveliina Salmela (University of Vaasa): The images and understandings of climate-wise living in public discourses
  • Sara-Ellen Laitinen (University of Helsinki): Consumer agency in performing sustainable home practices
  • Hanna Ahtosalo (University of Vaasa): Value creation of a gamified application among different stakeholders

09:50 Coffee

10:10 Socio-spatial inequalities

  • Joni Vainikka (University of Helsinki) et al.: Five Finlands of climate attitudes and the front and back stages of climate-wise practices
  • Anna Strandell (Finnish Environment Institute) et al.: Energy use, emissions and inequality across primary and second homes
  • Joni Vainikka (University of Helsinki) et al.: Left-cold spaces and emptying neighbourhoods with explorations into future housing stocks

10:50 Co-creative solutions for accelerating the transition

  • Rayhanur Rahman (University of Helsinki): Enhancing wood use in construction: networks, ecosystems and circular solutions in Finland
  • Atte Koskivaara (Natural Resources Institute Finland): Innovation systems for sustainability: insights from wood construction businesses and land use planning in Finland
  • Jouni Räihä (Finnish Environment Institute): Policy support towards socially equitable climate-wise housing

11:30 Decarbonising housing – crossing boundaries

  • Common discussion: what have we learned about housing, climate-wisdom, justness; and how do we move forward

11:55 Final words

12:00-13:00 Lunch & informal discussions

Register to the event by 26 May here!