Blogi

Aikakauslehdet kannustavat ilmastoviisaampaan asumiseen

Aikakauslehdillä on mielenkiintoinen rooli yhteiskunnassa: ne ovat lukijalähtöisiä ja heijastelevat kohdeyleisönsä tiedon ja inspiraation tarvetta, mutta samalla ne voivat vaikuttaa lukijoidensa arvoihin ja normeihin. Päivi Pelkonen tutki viestintätieteiden pro gradu -tutkielmassaan, millaisia ilmastoviisaan asumisen arvoja asumisen ja rakentamisen aikakauslehdet tuottavat ja vahvistavat.

Kansalaisten huolet ilmastoviisaan asumisen ja rakentamisen näkökulmasta

Rakennetun ympäristön päästöjen karsimisella on kiire, ja myös korjausrakentamiseen on syytä etsiä uusia ratkaisuja samalla kun varaudutaan säätilojen äärevöitymiseen. Ilmastonmuutoksen osalta kansalaisten huolissa korostuu erityisesti sosiaalinen näkökulma, ja ilmastoviisaan asumisen ja rakentamisen edistämisessä olennaista onkin osoittaa uusien ratkaisujen myönteiset vaikutukset kansalaisten arjen hyvinvointiin, kirjoittavat Anne Toppinen ja Katja Lähtinen.

Kotitalouksien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä kytkeytyy arjen valintoihin

Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii monipuolisia toimia kaikilta yhteiskunnan sektoreilta. Erityisesti kotitaloudet ovat tärkeässä roolissa, sillä merkittävä osa Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Nella Koivula tutki maisterintutkielmassaan, miten kotitaloudet voivat omilla arkeen ja asumiseen liittyvillä valinnoillaan edistää ilmastonmuutoksen hillintää.

Mediat luovat negatiivisia mielikuvia ilmastoystävällisestä asumisesta

Mielikuvia voidaan pitää oleellisena osana kuluttajien tapojen ja tottumusten muuttamista ja niillä on vaikutusta myös päästöjen vähentämisessä. Medialla on mahdollisuus vaikuttaa kuluttajien mielikuviin ilmastoystävällisestä asumisesta, kirjoittaa Henna Herrala.

Viestintäkanavat haltuun ilmastoviisaassa asumisessa

Kuluttajat ja kotitaloudet tuottavat merkittävästi päästöjä. Yksi suhteellisen vaivaton keino vaikuttaa päästöjen vähentämiseen on ilmastoviisaan asumisen edistäminen viestinnän keinoin, kirjoittaa Miia Kiiski.

Erilaiset motivaatiotekijät ohjailevat vastuullista kulutuskäyttäytymistä ja rakentavat kuluttajaidentiteettiä

Vastuullinen kuluttaminen on noussut yhdeksi suosituimmaksi kuluttamisen trendiksi, ja kuluttajat ovat tietoisempia vastuullisuuskysymyksistä kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi ekologisuus, taloudelliset tekijät, yhteiskunnallinen vaikutus sekä arvojen merkitys vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen ja kuluttajaidentiteetin rakentumiseen, kirjoittaa Niina Koskenniemi.

Asumisen ilmastoviisautta edistämään tarvitaan erilaisiin elämäntilanteisiin suhteutettuja tekoja

Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu tai muu alueiden välinen vertailu ei edistä asumisen ilmastoviisautta, vaan keskiöön tulisi nostaa erilaisissa elämäntilanteissa olevien asukkaiden ilmastotekojen mahdollistaminen. Annika Hämäläinen tutki maisterintutkielmassaan haja-asutusalueiden asukkaiden toimijuutta ilmastoviisaan asumisen edistämisessä.

Viiden kaupungin tarina – lisää puuta kerrostaloihin?

Kaupungit voivat merkittävästi vaikuttaa puun käyttöön uudis-, korjaus- ja täydennysrakentamisessa. Esimerkiksi kerrostalojen lisäkerrosten rakentamisessa ja julkisivujen korjauksissa puiset ratkaisut ovat mahdollisuus resurssitehokuuden parantamiseen ja kiertotalouden vahvistamiseen, kirjoittaa väitöskirjatutkija Anne Viljanen.

Kuntien maankäytössä epämuodolliset suunnittelumekanismit korostavat innovaatioita ja kestävyystavoitteita

Tutkimustuloksemme osoittavat merkittäviä yhteyksiä epämuodollisten maankäytön suunnitteluprosessien, uuden tiedon tuottamisen, sekä kuntien kestävyystavoitteiden välillä. Kaupunkimaisten ja maaseutumaisempien kuntien välillä on eroja näissä maankäytön suunnittelun kannalta tärkeissä osa-alueissa, kirjoittavat Atte Koskivaara ja Katja Lähtinen.

Mikä motivoi asumisen ja rakentamisen yhteisöä ympäristövastuullisuuteen?

Uutisointi ja keskustelu ilmastonmuutoksesta mediassa on usein negatiivista, mikä saattaa johtaa jopa ilmastoahdistukseen. Vastapainoksi tarvittaisiin toivoa nostattavaa keskustelua ja positiivisia esikuvia kannustamaan ympäristövastuullisuuteen ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Ympäristövastuullisuuden näkökulmasta keskeistä on se, onko motivaatiota toimia – ja lumipalloefektin saavuttamiseksi on keskeistä, miten motivoimme muita, pohtii Leena Jokinen.

Asumistoiveissa korostuu käytännöllisyys ja sijainti – mikä on kestävyyden merkitys?

Monet ilmastoviisaat ratkaisut ja käytännöt liittyvät asumiseen ja ihmisten jokapäiväisiin tapoihin toimia, sillä asuminen on yksi suurin päästöjen aiheuttaja. Jotta ihmisiä voidaan tukea ilmastoviisaiden valintojen tekemisessä, on heidän tarpeitaan ja toiveitaan ymmärrettävä. Janita Partanen tarkasteli kestävän kuluttamisen merkitystä asumisen toiveissa pro gradu -tutkielmassaan.

Murrosareenasta näkökulmaa lähiöiden energiaremontteihin

Taloyhtiöiden energianeuvontapalvelussa olemme pyrkineet tekemään energiaremontin taloyhtiöille mahdollisimman helpoksi. Decarbon-Homen murrosareenatyöskentelyn kautta olen saanut parempaa ymmärrystä Mellunkylän ihmisten elämästä ja siitä, mikä heitä voisi motivoida ja miten me voisimme auttaa toteuttamaan energiaremontteja, kirjoittaa Emma Berg Helsingin kaupungin energianeuvontapalvelusta.
Jyväskylän Puukuokka, valokuvaaja Mikko Auerniitty

Wooden multistory projects in Finland: a conflicted planning agenda?

A recent study sheds light on the attitudes of municipal civil servants towards wooden multistory buildings. Does the limited regard for the environmental criteria of building projects create a barrier to the diffusion of wooden construction? asks Florencia Franzini.
Ruudun ääressä

Mielipiteiden kärjistyminen näkyy siinä, miten ilmastoviisaasta asumisesta puhutaan verkossa

Millaisia syyllisyyden ja viattomuuden diskursseja verkkokeskusteluissa esiintyy, kun puhutaan arkipäivän asumisesta ilmastonmuutoksen kontekstissa? Lifestyle-blogien diskursseissa painottuvat huoli ja vastuu maailman tilasta. Anonyymin keskustelupalstan diskursseissa energian tuhlaaminen nähtiin usein huonona, koska se kuluttaa rahaa, kirjoittaa tutkijatohtori Eveliina Salmela.
Puutalon työmaa

Sään ääri-ilmiöt vahvistumassa: Mitä kuluttajat ajattelevat puusta rakennusmateriaalina?

Kuluttajat pitävät puunkäyttö potentiaalisena ilmastonmuutoksen hillintäkeinona, mutta suhtautuvat epäilevämmin puisten julkisivujen säänkestävyyteen. Suomalaiset ja ruotsalaiset haluaisivat suosia puuta verrattuna muihin materiaaleihin, kirjoittavat professori Anne Toppinen ja akatemiatutkija Elias Hurmekoski.
Puukerrostalo

Kuluttajien arviot puisten rakennustuotteiden ominaisuuksista ovat yhteydessä ostokäyttäytymisen vastuullisuuteen

Tuore tutkimus valaisee puisten rakennustuotteiden laadun arviointia osana suomalaisten kulutuspäätösten vastuullisuutta. Puutuotteisiin liittyvät mielikuvat ja odotukset ovat osa laajempaa elämäntapoihin liittyvää kokonaisuutta, kirjoittavat Charlotta Harju ja Katja Lähtinen.
Mies kadulla

Asunnottomuuden ja ilmastokriisin kohtalonyhteys

Ilmastonmuutoksen seuraukset iskevät voimakkaina asunnottomiin ja kehnoissa oloissa eläviin ihmisiin. Ilmastonmuutoksen varautumissuunnitelmissa on tärkeä nähdä ryhmät, jotka ovat yhteiskunnan hiljaisia toimijoita ja poliittisen päätöksenteon katvealueella. Suomessakin on varmistettava, että taloudellisesti heikoilla olevilla ihmisillä on mahdollisuus vakaisiin asuinoloihin, kirjoittaa Pauliina Liukkonen Sininauhasäätiöstä.
Koti ja rahaa

Rahako ratkaisee? Ilmastoviisaan asumisen representaatiot Ylen verkkouutisissa

Miten kestävä elämäntapa näyttäytyy uutisissa ja millaisia perusteluita ja ratkaisuja media esittää asumisen ilmastovaikutuksen vähentämiseksi? Sanna Fodge tarkasteli pro gradu -tutkielmassaan ilmastoviisaan asumisen kuvauksia Ylen verkkouutisissa. Uutisissa korostuu teknokraattinen maailmankuva, jossa tieto, teknologia ja markkinatalouden periaatteet ovat hallitsevia.
Lämpöpatteri

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulma ilmastopolitiikkaan, ilmastokriisiin ja asumiseen

"Mikään muutos, murros tai kriisi ei itsessään ole oikeudenmukainen. Joillakin on enemmän mahdollisuuksia ottaa vastaan ilmastokriisin vakavuus ja investoida vähähiiliseen asumiseen kuin toisilla", kirjoittaa tutkijatohtori Joni Vainikka Helsingin yliopistosta.
Wooden multistory construction

Whether local administrators view wooden multistory buildings positively is a question of societal impacts

A recent dissertation by Florencia Franzini sheds light on the various beliefs Finnish municipal civil servants hold about implementing wooden multistory buildings. According to the results, municipal civil servants perceive a variety of social goods associated with wooden multistory construction.
Katja Lähtinen

Mitä laatu tarkoittaa kuluttajille, kun puhutaan puisista rakennusmateriaaleista?

"Tuoreessa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin kuluttajien näkemyksiä puisista rakennusmateriaaleista koetun laadun näkökulmasta. Tulokset tuovat merkittävää uutta tietoa kuluttajien puisiin rakennusmateriaaleihin kohdistamista laatuodotuksista", kirjoittaa Charlotta Harju.