Decarbon-Home-hankkeen tutkija Anne Viljasen tuore väitös Helsingin yliopistosta kertoo, miten kaupunkien ja yritysten yhteistyöllä voidaan edistää kestäviä ratkaisuja kaupunkiympäristöissä. Viljasen väitös on ensimmäinen kokonaisuudessaan hankkeen aikana toteutettu väitöstutkimus.

Väitöstutkimus keskittyi erityisesti puiseen, olemassa olevien kerrostalojen, korjausrakentamiseen, jonka edistäminen yhdistyy laajemmin puurakentamiseen ja luontopohjaisiin ratkaisuihin kestävien kaupunkiympäristöjen kentällä. Puumateriaalin ja luontopohjaisten ratkaisujen, kuten viherkattojen ja viherseinien, käyttö voi auttaa kehittämään ratkaisuja, joista on hyötyä sekä ympäristölle että yhteiskunnalle. Nämä ratkaisut tarjoavat puolestaan potentiaalisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen ylikulutuksen ja luontokadon hillitsemiseen.

Tutkijatohtori Anne Viljanen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta havaitsi väitöstutkimuksessaan, että puumateriaalin käyttö kerrostalojen korjausrakentamisessa on Suomessa vielä melko satunnaista, vaikka puulla on etuja verrattuna muihin materiaaleihin. Puun keveys mahdollistaa esimerkiksi lisäkerrosten rakentamisen olemassa oleviin rakennuksiin, joka voi olla ratkaisu tilanpuutteesta kärsivissä kaupungeissa. Puurakenteet varastoivat myös hiiltä.

Viljasen mukaan kunnat ja yritykset voivat yhdessä edistää tällaisia innovatiivisia projekteja, jotka tukevat vähähiilistä ja ympäristöriskeille joustavasti sopeutuvaa kaupunkiympäristöä. Esimerkkejä puisista korjausrakentamisen projekteista löytyy, mutta toteutus on ollut muutamien aktiivisten yksilöiden poikkeuksellista toimintaa. Nämä ovat olleet uniikkeja ratkaisuja tilanteissa, joissa on erityisen hyvin havaittu ja hyödynnetty mahdollisuuksia liiketoimintaympäristössä.

– Kuntien rooli kestävien ratkaisujen edistäjinä on merkittävä, jotta yritykset saavat positiivisen markkinasignaalin kestävälle innovaatioilleen. Tutkimuksen mukaan kaavoitusta on käytetty ohjaamaan puista uudisrakentamista ja luontopohjaisia ratkaisuja edelläkävijäkaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella, mutta korjausrakentamisen puolella poliittisten ohjauskeinojen käyttö on ollut vähäisempää, Viljanen kertoo

Viljasen mukaan vasta tulevaisuuden asiana voidaan nähdä monihyötyiset korjausrakentamisen kokonaisratkaisut, joissa yhdisteltäisiin kestävää luonnonvarojen käyttöä laajemmin, sisältäen niin materiaalit, energian, veden ja maaperän kestävän käytön sekä sosiaalisia innovaatioita.

– Näitä kuitenkin jo suunnitellaan edelläkävijäkaupungeissa ja ne ovat olemassa kokeiluhankkeina tai rakentamiskonsepteina, toki tie suunnitelmista käytäntöön ja ratkaisujen laaja-alaiseen käyttöön on pitkä. Taloyhtiöiden demokraattiset päätöksentekoprosessit ovat puolestaan usein todella hitaita, mikä hidastaa puun hyödyntämistä laajalti kerrostalojen korjausrakentamisessa. Toisaalta kaupunkiomisteiset vuokrataloyhtiöt ovat ajoittain motivoituneet edistämään viihtyisämpiä ja vähähiilisempiä kerrostaloja nimenomaan vähemmän houkuttelevissa lähiöissä ja näissä päätöksenteko on nopeampaa ja ratkaisujen monistettavuus mahdollista, pohtii Viljanen.

Tutkimus korostaa myös tiedonkulun parantamisen tärkeyttä eri toimijoiden välillä, erityisesti suunnittelijoiden ja käytännön toteuttajien kesken. Monialainen yhteistyö ja tiedonvaihto ovat avainasemassa, kun pyritään luomaan kestävämpiä ja viihtyisämpiä kaupunkiympäristöjä.

Viljasen mukaan lainsäädännön ja poliittisten ohjauskeinojen merkitys korostuu entisestään, kun EU:n ja Suomen kansalliset tavoitteet hiilijalanjälkilaskennan osalta tiukentuvat. Kaupunkien ja yritysten on tärkeää ottaa nämä vaatimukset huomioon ja kehittää toimintaansa kestävämpään suuntaan.

Viljasen tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa kaupungeille ja yrityksille, jotka haluavat olla edelläkävijöitä kestävien ratkaisujen kehittämisessä.

Anne Viljanen väitteli 11.4.2025 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta aiheesta: ”Business ecosystems for urban sustainability: retrofits, wood construction, and nature-based solutions in Finland”. Tutkimus on saanut strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Decarbon-Home-hankkeen lisäksi rahoitusta Business Finlandin rahoittamasta FoREfront-hankkeesta.

Uutinen on julkaistu alun perin Helsingin yliopiston sivuilla: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestavyysmurros/puulla-korjataan-ja-rakennetaan-tulevaisuuden-kestavia-kaupunkiymparistoja-uusia-mahdollisuuksia-kaupungeille-ja-yrityksille.

Otsikkokuvassa Tampereen Puolarin puiset lisäkerrokset. Kuva: Anne Viljanen.

Tervetuloa Suomen ympäristökeskuksen Kestävät yhdyskunnat -päivään tiistaina 16.9.2025 klo 9–15. Tilaisuus jatkaa perinteikästä RASTI-seminaarien sarjaa. Se on myös osa juhlavuoden ohjelmaa, kun Suomen ympäristökeskus täyttää tänä vuonna 30.

Vuoden 2025 Kestävät yhdyskunnat -päivän teemana on Kestävä asuminen ja asuntokanta. Päivän aikana aihetta käsitellään ajankohtaisista näkökulmista esimerkiksi ikääntymisen, tyhjenemisen, yhteiskäytön, oikeudenmukaisuuden ja lämmitysmuotojen kautta.

Tilaisuudessa kuullaan puheenvuoroja tutkijoilta ja sidosryhmiltä. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Merkitse päivä isolla kalenteriisi tai ilmoittaudu mukaan jo nyt! Seminaariin voi osallistua paikan päällä Helsingissä tai etänä.

Tilaisuuden yhteistyökumppanina toimii Decarbon-Home tutkimushanke. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin.

Kestävät yhdyskunnat -päivä 2025: Kestävä asuminen ja asuntokanta

Aika: tiistaina 16.9.2025 klo 9–15

Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki) tai etänä

Alustava ohjelma

08.30–09.00 Aamukahvit
09.00–09.50 Avauspuheenvuorot
09.50–11.00 Työkaluja kestävän asumisen suunnitteluun
Asumisen politiikka ja rahoitus • Syken työkalut kestävän asumisen suunnittelussa • Asumisen tilastot Elinympäristön tietopalvelu Liiterissä • Ryhti-järjestelmän tiedot asuntokannasta • Asumispreferenssit asukasbarometrin ja muiden aineistojen valossa
11.00–12.00 Lounastauko (lounas omakustanteinen)
12.00–13.20 Ajankohtaisia tutkimustuloksia asumisesta ja asuntokannasta
Näkökulmia asuntokysymykseen Euroopassa • Kylmenevät tilat, tyhjenevät seudut: lämmitysmuotojen muutokset Suomessa • Asuntokannan energiasiirtymä ja sen oikeudenmukaisuus • Tilojen jakaminen ja yhteiskäyttö • Ikäystävälliset ja kestävät kaupunkiympäristöt
13.20–14.10 Syken syntymäpäiväkahvit ja kuorolauluesitys
14.10–15.00 Paneelikeskustelu: Asumisen kestävyysmurros
15.30– Vapaamuotoiset jatkot ravintola Belgessä (omakustanteinen)

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen: maanantai 8.9.2025 mennessä
Linkki ilmoittautumiseen: https://link.webropolsurveys.com/S/13D77B94B29FD73B
Lisätiedot/Yhteyshenkilö: Suvi Mustonen, suvi.mustonen@syke.fi, puh. 0295 251 337
Valokuva: finetones – stock.adobe.com

Vuoden 2025 ilmastoviisaan asumisen kesäpäivä järjestetään keskiviikkona 4.6. Katajanokan Solo Sokos Hotel Pier 4:ssä Decarbon-Home ja FoREfront-hankkeiden yhteistyönä. Luvassa puheenvuoroja ja keskustelua tulevaisuuden resilienteistä asumisen ja rakentamisen ratkaisuista.

Tulevaisuuden rakentamisen ja asumisen tulee olla kestävää sekä ilmastonmuutoksen hidastamisen että sen vaikutuksiin sopeutumisen näkökulmasta. Mikä on rakennussektorin rooli rakentamisen ilmastoviisauden edistämisessä? Millaisia uusia ratkaisuja yritykset ja kaupungit voivat ottaa käyttöön edistääkseen rakentamisen ja asumisen resilienssiä? Tervetuloa keskustelemaan tulevaisuuden kestävistä rakentamisen ja asumisen ratkaisuista Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivään!

Kohti resilienttejä kaupunkeja – Millaista on tulevaisuuden rakentaminen ja asuminen?

Aika: keskiviikkona 4.6. klo 11.30–17.00

Paikka: Solo Sokos Hotel Pier 4 (Katajanokanlaituri 4, 00160 Helsinki)

Lounastarjoilu ilmoittautuneille klo 11:30–12:00
Mocktail-/cocktailtilaisuus ilmoittautuneille 16:00–17:00

Ohjelma

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Vesa Kanninen (Helsingin yliopisto)

Klo 12:00 – 12:10 Tilaisuuden avaus – Katja Lähtinen (Luke)

Klo 12:10 – 12:40 Keynote: Resilientin asuinympäristön kehittäminen yritysten, kaupunkien ja kansalaisten näkökulmasta – Katja Maununaho (puheenjohtaja ja projektipäällikkö, ASUTUT Kestävän asuntoarkkitehtuurin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto) (esitys, pdf)

Klo 12:40 – 13:10 FoREfront-hankkeen yrityskumppaneiden esittäytyminen ja keskustelu
Ville Lindholm, Kerabit Oy (esitys, pdf)
Ulla Kuitunen, Skanska Oy (esitys, pdf)

Klo 13:10 – 14:10 FoREfront-hankkeen tutkimustulosten esittelyjä
– Luontopohjaisilla ratkaisuilla kaupunkien ja yritysten yhteistyössä kohti resilienttiä kaupunkiympäristöä – Anne Viljanen, Helsingin yliopisto (esitys, pdf)
– Kestäviä innovaatioita rakentamassa – Oppeja puurakennustuoteyrityksistä ja maankäytön suunnittelusta – Atte Koskivaara, Luke (esitys, pdf)

Klo 14:10 – 14:40 Kahvitauko

Klo 14:40 – 15:30 Paneelikeskustelu – keskustelun fasilitoi Uula Saastamoinen (Syke)
Ilmari Absetz, Business Finland
Ulla Kuitunen, Skanska Oy
Lotta Suominen, Helsingin kaupunki
Daniel Wallenius, Rakennuslehti
Atte Koskivaara, Luke (Decarbon-Home ja FoREfront -hankkeiden tutkija)

Klo 15:30 – 15:45 Loppukeskustelu & tilaisuuden yhteenveto

Klo 16:00 – 17:00 Mocktailit/cocktailit (Cafe Helli)

Lisätietoa tilaisuudesta:

Niina Pykäläinen, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tilaisuus järjestetään strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Decarbon-Home-hankkeen ja Business Finlandin rahoittaman FoREfront-hankkeen yhteistyönä.

Millaisia keinoja kunnilla on tukea asukkaita ja taloyhtiöitä sään ääri-ilmiöihin varautumisessa, asuntojen kunnossapidossa ja asumisen kestävyyden edistämisessä? Millä tavoin luontopohjaiset ratkaisut voivat vahvistaa kaupunkiympäristön resilienssiä?

Näihin ajankohtaisiin kysymyksiin pureudutaan Decarbon-Home-tutkimushankkeen järjestämässä webinaarissa, jossa keskustellaan muun muassa siitä, miten asukkaat, taloyhtiöt ja kunnat voivat varautua ja sopeutua esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden tuomiin haasteisiin. Webinaari tarjoaa ajankohtaista tutkimustietoa ja käytännön esimerkkejä niin uusille kuin jatkaville kuntapäättäjille sekä muille kuntakentän toimijoille ja alan yrityksille.

Aika: Perjantai 16.5.2025 klo 9.00–10.00
Paikka: Etäyhteys (MS Teams)

Ohjelma

9.00-9.05 Webinaarin avaus
9.05-9.15 Luontopohjaisilla ratkaisuilla kohti resilienttiä kaupunkiympäristöä Anne Viljanen, Helsingin yliopisto (esitys, pdf)
9.15-9.25 Kuntien keinoja sopeutua sään ääri-ilmiöihin Marja Vuorinen, Vantaan kaupunki (esitys, pdf)
9.25-9.35 Asunnon kunnossapito vantaalaisten asukkaiden näkökulmasta Sara-Ellen Laitinen, Helsingin yliopisto (esitys, pdf)
9.35-9.45 Helsingin taloyhtiöiden sopeutuminen ilmastonmuutokseen Tessa Dean, Helsingin kaupunki (esitys, pdf)
9.45-10.00 Loppukeskustelu

Kenelle webinaari on suunnattu?
Tilaisuus on suunnattu erityisesti kuntapäättäjille ja kuntien viranhaltijoille, sopeutumisratkaisuja tarjoaville alan yrityksille sekä kaikille kestävästä asumisesta ja kaupunkirakentamisesta kiinnostuneille.

Tallenne (katsottavissa rajoitetun ajan)

Mikäli et saa videota avattua, voit katsoa tallenteen oheisen linkin kautta: https://www.youtube.com/watch?v=S5GrphOpJt8

Lisätiedot: Charlotta Harju, charlotta.harju@luke.fi

CLIMATE-tutkimusohjelman julkaisema tietopaketti tarjoaa kuntapäättäjille uusinta tutkittua tietoa monihyötyisistä ja vaikuttavista ilmastoratkaisuista. Kansalaiset ja yritykset tukevat laajasti ilmastovastuullisia ratkaisuja, jotka ovat oikeudenmukaisia ja taloudellisesti järkeviä.

Kuntapäätöksenteko on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Suurella osalla kunnista on kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin Suomen valtiolla. Kunnilla on tahtoa ja kykyä olla ilmastoviisaita edelläkävijöitä ja ilmastotoimien vetureita kohti ilmastolain mukaista hiilineutraaliutta Suomessa vuoteen 2035 mennessä.

Kunnissa voidaan edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista monilla keinoilla, jotka samanaikaisesti vahvistavat kunnan elinvoimaa ja luovat laadukasta arjen ympäristöä asukkaille. Strategisen tutkimuksen CLIMATE-tutkimusohjelmassa tuotetaan tietoa ja työkaluja paikallistason ilmastoviisaiden ratkaisujen tueksi. Decarbon-Home on yksi neljästä CLIMATE-ohjelman tutkimushankkeista.

Lataa tietopaketti tästä: Ilmastotietopaketti kuntapäättäjille

Mikäli tahdot itsellesi tai jaettavaksi tietopaketin painettuja versioita, ota yhteyttä CLIMATE ohjelmajohtajaan Paula Schönachiin sähköpostiosoitteella paula.schonach@aalto.fi.

Ilmastotietopaketti julkaistiin Vahva kunta – viisaat ilmastopäätökset -webinaarissa, jonka tallenteet löydät täältä. Kuntavaaliehdokkaiden paneelikeskustelua ei tallennettu.

Tervetuloa keskustelemaan Decarbon-Home-hankkeen tähänastisista tieteellisistä tuloksista ja niiden yhteiskunnallisista vaikutuksista yhdessä hankkeemme kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Neljän ensimmäisen hankevuoden aikana olemme lähestyneet asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen edistämistä monista näkökulmista. Olemme tuottaneet tietoa asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista, asenteista, käytännöistä, ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä, ja jo toteutettujen toimenpiteiden onnistumisista. Parhaillaan kehitämme konkreettisia työkaluja ja ratkaisuja yhdessä monien sidosryhmien kanssa.

Kansainvälisen tieteellisen neuvonantajaryhmämme asiantuntijat edustavat omien alojensa huippututkimusta. Asiantuntijat ovat mukana tutkimuspäivässä sekä kommentoimassa ja keskustelemassa hankkeemme tuloksista, että tuomassa omia näkökulmiaan asumisen ja rakentamisen vähähiilisyyskeskusteluun. Asiantuntijoiden lähestymistavat koskettavat asumisen vähähiilisyyskysymyksiä filosofiasta politiikkaan, teknologiaan ja käytäntöihin. Päivän kieli on englanti.

Asiantuntijat

Sampsa Hyysalo, Aalto
Jesper Ole Jensen, Aalborg
Ruut Peuhkuri, Aalborg
Harald Rohracher, Linköping
Ted Schatzki, Kentucky

Kohti vähähiilistä kotia ja asumista: näkökulmia hiiliviisauteen

Milloin: torstaina 6.2.2025 klo 9.00-15.30

Missä: Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki (Kokouskeskus, Tiimi A4)

Ohjelma:

09.00-09.30 aamukahvit, posterinäyttely

09.30-09.45 Decarbon-Home-hankkeen tilannekuva (Katja Lähtinen ja Uula Saastamoinen)

09.45-11.15 Hankkeen tulosesittelyjä (hankkeen tutkijat)

Henna Syrjälä: Macro and micro perspectives to online discourses on climate-wise housing
Santtu Karhinen: Energy poverty and housing values
Anna Strandell: Household energy consumption in primary and second homes and just energy transition
Eliisa Kylkilahti: Are people willing to share living space? Household preferences in Finland
Joni Vainikka: Five Finlands: Segmenting climate attitudes to manage equitable decarbonisation of housing
Jani Lukkarinen: Trade-offs in expanding citizen participation in low-carbon transitions: Seven transition arena experiments
Charlotta Harju: Co-creative methods to develop solutions for sustainable housing – Evidence from workshop series, Hackathon, and Transition Arenas
Erkki-Jussi Nylen: Thirty years of wood construction policy: a case of performative governance?

11.15-12.00 lounas, posterinäyttely jatkuu

12.00-13.30 Paneeli “Crucial issues around decarbonizing” (Hyysalo, Jensen, Peuhkuri, Rohracher, Schatzki)

13.30-14.00 kahvitauko, posterinäyttely jatkuu

14.00-15.30 Hankkeen meneillään olevan tutkimuksen esittelyjä (hankkeen tutkijat)

Sara-Ellen Laitinen: Caring for home: Barriers for home maintenance
Jouni Räihä: Which subsidy achieves the fairest distribution – Evidence from Finnish oil boiler subsidies
Anne Viljanen: Business ecosystems for urban sustainability: Retrofits, wood construction and nature-based solutions in Finland
Joni Vainikka: Vacant houses, emptying neighbourhoods: The (geo)politics of heating buildings in Finland

Ilmoittaudu mukaan täältä!

Decarbonising the house and the home: perspectives on carbon wisdom

When: Thu 6 February 2025 at 9:00-15:30

Where: Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki (Meeting centre, Tiimi A4)

The Decarbon-Home project warmly invites you to explore its scientific findings and discuss their societal implications with our team of international experts. Over the first four years of the project, we have examined the promotion of a just sustainability transition in housing and construction through diverse perspectives. Our work has produced valuable insights into values, attitudes, practices, conditions for climate action, and the successes of existing measures addressing housing and climate change. We are now collaborating with a broad array of stakeholders to develop concrete tools and solutions.

Our international scientific advisory group consists of leading experts from diverse fields, each representing the forefront of research in their respective domains. These experts will join us on the research day to comment on and discuss the findings of our project while sharing their own insights into the low-carbon transition in housing and construction. Their perspectives will span a wide range of topics, from philosophy and policy to technology and practice. The event will be conducted in English.

Experts:

Sampsa Hyysalo, Aalto
Jesper Ole Jensen, Aalborg
Ruut Peuhkuri, Aalborg
Harald Rohracher, Linköping
Ted Schatzki, Kentucky

Programme:

09:00-09:30 morning coffee, poster exhibition

09:30-09:45 Snapshot of the Decarbon-Home project (Katja Lähtinen and Uula Saastamoinen)

09:45-11:15 Project results presentations (project researchers)

Henna Syrjälä: Macro and micro perspectives to online discourses on climate-wise housing
Santtu Karhinen: Energy poverty and housing values
Anna Strandell: Household energy consumption in primary and second homes and just energy transition
Eliisa Kylkilahti: Are people willing to share living space? Household preferences in Finland
Joni Vainikka: Five Finlands: Segmenting climate attitudes to manage equitable decarbonisation of housing
Jani Lukkarinen: Trade-offs in expanding citizen participation in low-carbon transitions: Seven transition arena experiments
Charlotta Harju: Co-creative methods to develop solutions for sustainable housing – Evidence from workshop series, Hackathon, and Transition Arenas
Erkki-Jussi Nylen: Thirty years of wood construction policy: a case of performative governance?

11:15-12:00 Lunch, poster exhibition continues

12:00-13:30 Panel ”Crucial issues around decarbonizing” (Hyysalo, Jensen, Peuhkuri, Rohracher, Schatzki)

13:30-14:00 Coffee break, poster exhibition continues

14:00-15:30 Presentations of ongoing research (by project researchers)

Sara-Ellen Laitinen: Caring for home: Barriers for home maintenance
Jouni Räihä: Which subsidy achieves the fairest distribution – Evidence from Finnish oil boiler subsidies
Anne Viljanen: Business ecosystems for urban sustainability: Retrofits, wood construction and nature-based solutions in Finland
Joni Vainikka: Vacant houses, emptying neighbourhoods: The (geo)politics of heating buildings in Finland

Register to the event here!

Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät sääilmiöiden vaihtelut ovat kuluvan vuoden aikana jälleen korostaneet tarvetta löytää myös omakotiasumiseen ratkaisuja, jotka mahdollistavat kaikille energiaviisaan asumisen. Decarbon-Home-hankkeessa tähän tarpeeseen on vastattu muun muassa aloittamalla sovelluskehitysprosessi, jonka keskeinen osa oli syksyllä 2023 järjestetty Hackathon-tapahtuma. Kun noin vuosi voittajatiimin valitsemisesta on kulunut, on hyvä pysähtyä kertaamaan, miten tapahtuman järjestämiseen ja sen jälkeiseen sovelluskehitystyöhön on päästy.

Hankkeen tutkimustieto vahvasti yhteiskehittämisen prosessin taustalla

Hackathonin suunnittelu polkaistiin kunnolla käyntiin syksyllä 2022 Decarbon-Home-hankkeen suunnittelutiimin ja yhteistyöorganisaation Helsinki Think Companyn voimin. Suunnittelu huipentui syyskuussa 2023 Luken ja Syken tiloissa Viikissä järjestettyyn Nest Hackathon-viikonloppuun, jossa osallistujien haasteena oli kehitellä konkreettisia ratkaisuja ilmastoviisaan asumisen edistämiseksi. Monitieteisyyden vahvistamiseksi osallistujiksi pyrittiin houkuttelemaan laaja-alaisesti erilaisia osaajia koulutus- ja kokemustaustastaan riippumatta. Nest Hackathonin haasteen muotoilu perustui Decarbon-Home-hankkeessa tehtyyn laajaan tutkimustyöhön, jossa ilmastoviisasta ja sosiaalisesti oikeudenmukaista asumista oli tarkasteltu muun muassa remonttien toteutuksen teknistaloudellisista ja sosiaalisista näkökulmista.

Monitieteiset tiimit pitchasivat viikonlopun päätteeksi ideansa tuomaristolle

Hackathon-viikonloppuun osallistui 27 kehittäjää, jotka muodostivat seitsemän tiimiä. Viikonlopun aikana kunkin osallistujatiimin tehtävänä oli ideoida pelillistetty sovellusratkaisu, joka tukisi suomalaisten omakotitaloasujien päätöksentekoa ja valintoja sekä energiaremonttien toteutuksessa että kodin säännöllisten huoltotoimenpiteiden tekemisessä. Työskentelynsä tueksi monitieteiset tiimit saivat hankkeen tutkijoilta viikonlopun aikana muun muassa sisältöjen määrittelyyn liittyvää sparrausapua. Valtaosa osallistujista oli ympäristötieteiden, tekniikan tai yhteiskuntatieteiden opiskelijoita. Tilaisuus huipentui sunnuntaina pidettyyn pitchaustilaisuuteen, jossa kukin tiimi esitti ratkaisunsa hankkeen sidosryhmien Omakotiliiton, Marttojen ja Motivan, sekä Helsingin yliopiston edustajista muodostetulle tuomaristolle. Tuomariston pisteytysten perusteella voittajaksi valittiin ryhmä 3, konseptillaan ”Nest Egg – Pesämuna”.

Voittajatiimi ja tuomaristo

Decarbon-Home-tiimikin ehti nauttimaan Hackathon-viikonlopun eväistä

Jatkokehityksen tuotoksena sovellus omakotiasujille

Haasteviikonloppu oli kuitenkin vasta alku voittajatiimin ja Decarbon-Home-hankkeen asiantuntijatiimin yhteistyönä tapahtuvalle varsinaiselle sovelluksen kehitystyölle. Nyt vuoden käynnissä ollut jatkokehitystyö on ollut merkittävä oppimuskokemus niin voittajaidean keksineelle tiimille kuin myös hankkeen tutkijoille. Prosessin lopputuotoksena on tarkoitus toteuttaa ja julkaista vuoden 2026 alkuun mennessä ilmastoviisasta asumista tukeva digitaalinen sovellus, jonka voi ilmaiseksi ladata käyttöönsä jokainen suomalainen omakotitaloasuja. Sovelluksen yhtenä tarkoituksena on lisätä luotettavaa tietoa ilmastoviisaista asumisratkaisuista ja kannustaa asukkaita konkreettisten ja järkevien muutosten tekemiseen.

Nest Hackathon-viikonlopun tunnelmia pääset vielä fiilistelemään alla olevalta videolta:

Kirjoittajat

Hanna Ahtosalo on sovelluskehittämisen ja pelillistämisen osaaja, joka tekee väitöskirjaa Vaasan yliopistossa.

Elsi Eronen viimeisteli Hackathon-prosessin aikana kauppatieteiden maisterintutkintoaan Vaasan yliopistossa ja toimi Decarbon-Home-hankkeen tutkimusavustajana.

Kuvat voittajatiimistä ja tuomaristosta: Cansu Pylkkänen

Joensuun ruutukaava-alueen kupeessa sijaitsevassa Kanervalassa uudistetaan asemakaavaa. Decarbon-Home-hankkeen toteuttajat tutustuivat elokuisen lämpimänä iltapäivänä Kanervalan kaupunginosaan ja kaavoitushankkeen tavoitteisiin.

Kanervala on yksi ensimmäisistä jälleenrakennuskauden asemakaavoitetuista alueista Joensuussa. Puistomainen kaupunginosa sijaitsee kävely- ja pyöräilyetäisyydellä Joensuun keskusta-alueesta sen pohjoispuolella. Alueen läpikulkuliikenne on vähäistä, ja sen läpi risteilevät kevyen liikenteen väylät. Kanervalan läpi kulkevat reitit kuuluvat pyöräilyn suunniteltuun alueverkostoon. Vuoden 1952 asemakaavan rajausalueella on maakuntakaavan suojelumerkintä. Julkisista palveluista kaava-alueella toimii päiväkoti, ja alueen itäreunalla on kauppa sekä kahvila-leipomo.

Kaavoitushanketta esittelivät Joensuun kaupungilta maankäytön suunnittelijat Päivi Mujunen ja Patrik Hämäläinen sekä projektityöntekijä Miikko Itäpuisto sekä Kanervalan ja Otsolan asukasyhdistys ry:n puolesta Ville Elonheimo.

Asuinkortteleiden tiivistämisen paine

Kanervalan alueen käyttöön kohdistuu useita, osin ristiriitaisiakin tavoitteita. Asemakaavan uudistushankkeen tavoitteena on turvata kestävä rakentamisen tapa, joka ottaa huomioon alueen ominaispiirteet, kuten avarat tontit, vehreyden ja yhtenäisen rakentamistyylin. Toisaalta sijainti Joensuun keskustan läheisyydessä tuo paineita aiempaa tehokkaammalle rakentamiselle.

Vaikka Kanervalassa pyritään säilyttämään vanhaa, alue ei suinkaan ole museoitumassa. Markkinoille tulevat asunnot menevät hyvin kaupaksi, ja täydennysrakentamisen myötä Kanervalan länsiosan asukasluku on hieman kasvanut. Täydennysrakentamisen nykyistä tarkempi ohjaaminen onkin tarpeellista. Kaupungin ja asukkaiden välisen sujuvan vuoropuhelun jatkuminen alueen kehittämisessä on myös olennaista.

Keskeisenä ratkaistavana asiana kaavamuutoksessa on alueen keskellä olevan entisen koulun tontin käyttö. Koulu on purettu ja nykyisin koululaiset suuntaavat pääosin naapurikaupunginosa Otsolan puolelle kouluun. Todennäköisimpänä käyttömuotona pidettiin tontin käyttämistä asuinrakentamiseen. Keskustelua käytiin myös rakentamisen tavoista, joilla toteutus olisi ympäristöönsä sopiva.

Kanervalan alueelle on valmisteltu 1990-luvun alussa varsin yksityiskohtaiset rakennustapaohjeet. 2000-luvun aikana rakennuskanta on joiltain osin uusiutunut, kun alkuperäisiä omakotitaloja on purettu ja uusia rakennettu niiden tilalle. Purkaminen tulee ennen pitkää kysymykseen sellaisten rakennusten kohdalla, joissa on jätetty tekemättä tarvittavia korjauksia. Erityistä keskustelua ja kritiikkiäkin on herättänyt vanhojen omakotitalojen korvaaminen paritaloilla, joissa harjasuunta on vastakkainen aiempaan verrattuna. Myös rakennusten koko ja mittasuhteet suhteessa vanhaan rakennuskantaan nousivat kierroksella esiin kaupunkikuvaan vaikuttavina tekijöinä. Lisäksi alueen reunoille on valmistunut kaksikerroksisia rivitaloasuntoja, jotka erottuvat alueen yleisilmeestä.

Vaakakupin toisella puolella on mahdollisuus toteuttaa hanke sallitun rakennusoikeuden puitteissa sekä tontinomistajien yhdenvertaisuus: jos lupia on aiemmin annettu tietynlaisille uudisrakennuksille, on hankala kieltää niitä myöhemmin muilta. Rakennustapaohjeiden kirjauksia toisaalta todennäköisesti viedään entistä enemmän kaavamääräyksiksi.

Taloyhtiöt aktiivisina vähähiilisen asumisen edistäjinä

Kanervalan alueella on yhtenäinen kokonaisuus asemakaavassa suojeltuja, 1950-luvun jälkipuoliskolla valmistuneita Selvaag-taloja. Tämän alkujaan Norjasta peräisin olevan jälleenrakennuskauden pelkistetyn talotyypin ominaispiirteenä alueella ovat suuret, yhteisessä käytössä olevat piha-alueet erona myöhempään rivitalorakentamiseen, jossa asunnoilla on tyypillisesti erotellut, asuntojen omassa käytössä olevat pienet pihat.

Vanamokadun Selvaag-talojen yhteisalueita

Pääosa kaupunginosan Selvaag-taloista kuuluu Vanamokadun varrella olevaan taloyhtiöön. Ville Elonheimo esitteli taloyhtiössä toteutettuja ilmastoratkaisuja – yhtiö osallistui kokeilukorttelina Joensuun kaupungin Ilmastokorttelit-hankkeeseen, jossa testattiin erilaisia ilmastoystävällisiä arkirutiineja. Yhteisöllisen asumisen mahdollistava suunnittelu on alueen voimavara; taloyhtiöllä on aktiivisessa yhteiskäytössä muun muassa laatikkopyörä, perävaunu ja istutuslaatikoita. Yhteisomistukseen hankitun laatikkopyörän hankintakustannusten jakamisen hankaluus osallistuvien talouksien kesken osoittaa, että yhteiskäyttöratkaisujen edistämisessä tarvitaan kannusteita.

Osallistamisen keinot kaavoitushankkeissa

Maankäyttö- ja rakennuslain (vuoden 2025 alusta alueidenkäyttölain) tavoitteena on muun muassa turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, vuorovaikutteisuus ja avoin tiedottaminen. Asemakaavaprosessissa käytettävät vaikutusmahdollisuudet ja tarvittava viestintä on lainsäädännössä määritelty niin aloitusvaiheeseen, ehdotusvaiheeseen, valmisteluvaiheeseen kuin hyväksymisvaiheeseenkin liittyen.

Kanervalan asemakaavahankkeen tavoitteena on aktiivinen vuorovaikutus asukkaiden kanssa, minkä toteuttamisessa on käytetty myös uudentyyppisiä osallistamisen keinoja. Kaavatyön tausta-aineistoksi kerättiin asukkaiden tarinoita Kanervalasta. Pääosin saadut vastaukset koskettivat kuitenkin aiempien vuosikymmenten kokemuksia, ja tulevaisuuden maalailu jäi vastauksissa vähäisempään osaan.

Onnistuneempaa uudisrakentamista viherkertoimen avulla

Viherkerroin on korttelien viherrakentamista ohjaamaan kehitetty työkalu, joka kuvaa tontin kasvillisuuden ja sadevettä viivyttävien ratkaisujen pinta-alaa suhteessa tontin koko pinta-alaan. Keskustelua käytiin, miten viherkerroin voisi toimia keinona ohjata Kanervalan puutarhamaisen kaupunkikuvan säilyttämisessä ja toisaalta hulevesiongelmien ehkäisyssä.

Nykyisessä Kanervalan asemakaavassa pientalotonttien rakennusoikeus on kullakin tontilla sama, eikä se riipu tontin koosta, minkä vuoksi sallittu rakennustehokkuus vaihtelee suuresti alueella. Miikko Itäpuiston mukaan asemakaavan valmisteluvaiheessa tehtyjen viherkerrointarkastelujen johtopäätöksenä on ollut, että runsas kasvillisuus ja vettä läpäisevien pintojen käyttäminen antaa mahdollisuuksia tonttien rakennusoikeuden käyttöön kokonaisuudessaan. Jos istutukset jäävät vähäisiksi ja tonteille toteutetaan laajoja asfaltoituja alueita, viherkerroin jää pieneksi, eikä toteutus todennäköisesti sovi alueen kaupunkikuvaankaan. Leveitä pihojen ja kadun väliin jääviä nurmipientareita on mahdollisuus hyödyntää laajemmin monimuotoisuutta tukevina niittyinä lykkäämällä niiden leikkaamista loppukesälle.

Alueen tontit ovat vehreitä ja aurinkopaneeliasennukset taloissa tavallisia

Alueen vanhassa rakennuskannassa on toteutettu paljon kellarirakentamista, jossa kuitenkin paikoin alueen maaperän kosteusolosuhteet ovat aiheuttaneet ongelmia. Kanervalassa on varsin laajat puistoalueet, jotka pysyvät kaavamuutoksessa lähtökohtaisesti ennallaan.

Parhaillaan kaavoitusprosessissa on meneillään luonnosvaihe, jossa kootaan ja laaditaan selvityksiä ja tutkitaan vaihtoehtoja. Kaavoitusprosessin lopputulemana tuleva asemakaava linjaa Kanervalan tulevaisuuden kehitystä seuraavat vuosikymmenet eteenpäin.

Kirjoittajat

Juhani Marttila toimii puumateriaalitieteen tutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Decarbon-Home-hankkeessa hänen tutkimusaiheensa liittyvät erityisesti kuntien päätöksentekoon ilmastoviisaaseen asumiseen liittyen.

Uula Saastamoinen toimii tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa ja väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa. Hän on Decarbon-Home-hankkeen vuorovaikutusvastaava.

Tämän vuoden Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivä järjestettiin 20.5. strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien Decarbon-Home ja Flaire -hankkeiden sekä Suomen Akatemian rahoittaman Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa (ENCIT) -hankkeen yhteistyönä Tiedekulmassa. Tilaisuudessa keskusteltiin kansalaisten kohtaamisesta kestävyysmurroksessa.

Hankkeiden tutkimustuloksia esitelleissä tutkijapuheenvuoroissa ja niiden pohjalta käydyissä paneelikeskusteluissa korostui kestävyysmurroksen moniulotteisuuden merkitys kansalaisten osallisuuteen vaikuttavana tekijänä. Vaikka kansalaiset pääsääntöisesti suhtautuvat myönteisesti ilmastotoimiin ja pyrkivät arjessaan ilmastoviisaisiin valintoihin, heidän toimijuutensa on kuitenkin monelta osin rajallista. Kestävyysmurrokseen liittyy niin ekologisia, sosiaalisia kuin taloudellisiakin teemoja sekä niihin kytkeytyviä ajallisia ja alueellisia kysymyksiä. Jotta kansalaisilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet päästä osallisiksi kestävyysmurroksen toteutukseen ja siitä saataviin hyötyihin, tarvitsemme ymmärrystä ilmiön moninaisuudesta.

Energiamurroksen hyödyt ovat jakaantuneet epätasaisesti

Energiaköyhyys ja -haavoittuvuus ovat erityisesti Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä nousseet keskusteluun myös Suomessa. Tarve nopeiden ja lyhyellä aikavälillä vaikuttavien ratkaisujen tekemiseen on konkretisoitunut arjen käytänteissä erityisesti sähkönkulutukseen ja hintaan liittyen. Energian hinnannousu on heikentänyt voimakkaasti sosiaalisesti haavoittuvimmissa asemissa olevien kansalaisten mahdollisuuksia esimerkiksi kotien kunnolliseen lämmitykseen. Energiakriisin aikana moni kuluttaja päätyi valitsemaan pörssisähkösopimuksen, josta on mahdollista hyötyä, mikäli pystyy siirtämään kulutustaan edullisimmille tunneille. Kaikille se ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi elämäntilanteesta tai terveydentilasta johtuen, minkä vuoksi helppojen ja edullisten palveluiden kehittämistä haavoittuvimmassa asemassa oleville kansalaisille tulisi tukea.

Kestävyysmurrosta edistävät ja pitkällä aikavälillä energiakustannuksia alentavat remontit ovat myös olleet monien taloudellisesti heikommassa asemassa olevien ulottumattomissa, eikä esimerkiksi energia-avustusten hyödyntäminen ole ollut kaikille mahdollista. Energiaremontteihin saatavia tukia ovat ylipäätään pitkälti käyttäneet ne kansalaiset, jotka joka tapauksessa olisivat tehneet asumisensa energiatehokkuutta parantavia toimia tai hankintoja. Ongelmana on myös luotettavien tekijöiden löytäminen ja remonttityön valvominen käytännössä.

Reilu kestävyysmurros vaatii ilmiön moninaisuuden tunnistamista

Myös liikenteen sähköistymisestä ovat hyötyneet ensi vaiheessa hyvin toimeen tulevat, kaupunkiseuduilla asuvat kansalaiset. Maaseudulla palvelut karkaavat yhä kauemmaksi ja julkinen liikenne puuttuu, mutta tulevaisuuden liikkumisen kannalta tuiki tarpeelliset sähköiset liikennevälineet ovat vielä harvassa. Tähän on käytännön syitä, kuten muuta maata vanhempi ajoneuvokanta ja kovemmat vaatimukset autoille, mutta myös asenteellisia tekijöitä ja tiedon puutetta. Erityinen maaseudun oloihin suunnattu ajoneuvotekniikan kehittämis- ja viestintäkeskus voisi osaltaan auttaa asiaa, samalla kun taloudellisia vaikeuksia helpotettaisiin rahoituksen (esimerkiksi sosiaalisen leasingin/kestävyystakuu-rahoitustuotteen) avulla.

Tilaisuuden puheenvuoroissa ja paneelikeskusteluissa nousi voimakkaasti esiin se, että parhaimmassa tapauksessa ekologisen kestävyyden edistäminen tuottaa myös sosiaalista hyvinvointia. Tämä liittyy erityisesti uusien teknologioiden käyttöönoton mahdollistamaan asumisen ja liikkumisen laadun paranemiseen sekä niihin liittyvien kustannusten alenemiseen. Toteutuakseen kestävyysmurros kuitenkin vaatii kohdennettujen tukitoimien lisäksi ymmärrystä myös kansalaisten arvojen moninaisuudesta, sillä kaikille on tärkeää tunne ratkaisujen käyttöön liittyvän oman päätöksentekovallan säilyttämisestä.

Tilaisuus järjestettiin strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien Decarbon-Home ja Flaire -hankkeiden sekä Suomen Akatemian rahoittaman Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa (ENCIT) -hankkeen yhteistyönä. Tilaisuus jatkoi Decarbon-Home-hankkeen aiempien vuosien Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivien sarjaa.

Kirjoittajat

Katja Lähtinen toimii tutkimusprofessorina Lukessa. Hän johtaa Decarbon-Home-konsortiota toisella kolmivuotiskaudella 2023–2026, ja hän tutkii muun muassa puurakentamista erityisesti markkinoiden ja maankäytön suunnittelun näkökulmasta.

Eva Heiskanen toimii professorina Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Hän on vetänyt Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa -hanketta. Hänen tutkimuksensa liittyvät kuluttajien ja kansalaisten rooleihin uuden, vähähiilisen teknologian käyttöönotossa.

Kaisa Matschoss toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Hän vetää Flaire-hankkeen työpakettia, joka tarkastelee kotitalouksien sopeutumista energiamurrokseen.

Energiayhteisön muodostaminen on taloyhtiöille merkittävä keino vähentää energiankulutusta ja osallistua sähkön ja lämmön pientuotantoon. Energiayhteisöjen hyödyt jäävät kuitenkin nykyisellään usein kerros- ja rivitaloasujien ulottumattomiin. DecarbonHomen sisarhankkeessa DigiDecarbonissa laadittiin suositukset taloyhtiöiden energiayhteisöjen edistämiseksi.

Noin puolet suomalaisista asuu kerrostaloissa, mutta kerrostaloasujien mahdollisuudet osallistua asumisen energiamurrokseen ovat pientaloasujiin verrattuna rajalliset. Energiasääntelyyn on viime vuosina avattu mahdollisuus energiayhteisöjen perustamiselle, joka tarjoaa keinon energiamurrokseen osallistumisen oikeudenmukaiselle laajentamiselle. Taloyhtiöiden muodostamat energiayhteisöt mahdollistaisivat kerros- ja rivitaloasukkaille osallistumisen energiamarkkinoihin aktiivisina asiakkaina, jotka tuottavat, varastoivat ja/tai kuluttavat sähköä osallistuen sähkönkulutuksen joustoon ja energiatehokkuuden parannuksiin. Taloyhtiöt pystyisivät näin yhteisesti hallitsemaan vaihtelevien energiamarkkinoiden riskejä, samalla hyötyen mahdollisuudesta osallistua uusiutuvan sähkön tuotantoon ja kulutuksen joustoon.

Suositukset tukemaan sähkön tuottamiseen liittyvien energiayhteisöjen perustamista taloyhtiöissä

Suosituksissa on hahmoteltu neljä toimenpidekokonaisuutta, jotka voisivat toimia perustana taloyhtiöiden energiayhteisöjä kannustavalle ja tukevalle ympäristölle:

  1. Kevytsiirtomaksu helpottaisi sähkön siirtoa lähietäisyydellä. Monien taloyhtiöiden kannalta on olennaista mahdollistaa yhden pääsulakkeen ylittävät, taloyhtiöstä tai naapuritaloista muodostuvat yhteisöt. Kevytsiirtomaksulla voisi olla merkittävä kannustevaikutus.
  2. Kotitalousvähennystä vastaava kannustin avuksi. Energiayhteisö ei ole taloyhtiön hankinta vaan sen jäsenien yhteenliittymä. On syytä selvittää, miten kerrostaloasujat voisivat saada energiaremontin asennuskuluista vastaavan hyvityksen kuin pientaloasujat saavat kotitalousvähennyksenä.
  3. Taloyhtiöt tarvitsevat kohdennettua tukea erityisesti korttelitason yhteishankkeissa. Yhteistyöhankkeet edellyttävät uudenlaisia toimintamalleja ja yhteistyötä esimerkiksi alueellisten energiayhtiöiden ja kaupunkisuunnittelun kanssa. Suurimmissa kaupungeissa on saatu hyviä kokemuksia korjausrakentamisen ja energiaremonttien kohdennetusta tuesta taloyhtiöille.
  4. Jatkuva ja pitkäkestoinen neuvonta tukee taloyhtiöiden ja yhteisöjen energiahankkeita. Tarjolla oleva tieto tulisi olisi taloyhtiöiden hallitusten, isännöitsijöiden ja aktiivisten asukkaiden saatavilla nykyistä koostetummin ja selkeämmin. Myös neuvonnan jatkuvuuteen olisi syytä panostaa.

Kerrostalo- ja rivitaloasuntojen rooli aktiivisina asiakkaina lisäisi uusiutuvan energian tuotantoa, tuottaisi tarpeellista joustoa energian hintavaihteluissa ja parantaisi paikallista omavaraisuutta. Energiayhteisöjen hyötyjen saattaminen myös kerrostaloasujien ulottuville osaltaan edistäisi asumisen ympäristöhyötyjä sekä energiamurroksen sosiaalista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta.

Suomen energiayhteisöihin liittyvää politiikkakehitystä linjattiin yhteisöenergiatyöryhmän mietinnössä keväällä 2023. Nyt on tärkeää huolehtia, että suositukset saadaan käytäntöön.

Tutustu toimenpidesuosituksiin:

Kerrostaloasukkaiden energiayhteisöt Suomessa: Toimenpidesuosituksia

Lisätietoa:

Jani Lukkarinen, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 251 893
Maija Faehnle, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 251 109