Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa asumisen ratkaisuihin nousi keskeiseksi teemaksi Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivillä.

Mikä ohjaa ihmisiä heidän arkipäiväisissä valinnoissaan? Millaisia mahdollisuuksia asukkailla on toteuttaa energiaremontteja omassa kodissaan tai taloyhtiössään? Miten kestävyysmurros voidaan toteuttaa asumisen ja rakentamisen saralla? Mitä politiikkakeinoja tarvitaan ja millaisia vaikutuksia niillä on?

Decarbon-Home-tutkimuskonsortio kutsui edustajia ministeriöistä, kaupungeista, yhdistyksistä, mediasta sekä rakennus- ja energia-alan organisaatioista koolle käynnistämään yhteistyötä vähähiilisen rakentamisen ja asumisen edistämiseksi.

”Tulemme seuraavien vuosien aikana tuottamaan tutkimustietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista, arvostuksista ja käytänteistä sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi tutkimme ja kehitämme asukkaita osallistavia asumisen ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja eriytymisen haasteisiin”, kertoi hankkeen johtaja Anne Toppinen Helsingin yliopistosta. ”Kaupungit, asukkaat ja muut sidosryhmät kutsutaan mukaan yhteiskehittämisen prosessiin.”

Asuinalueiden tasa-arvoisuus ja ilmastoratkaisut

”Vähähiilisyys on myös yksi lähiohjelman keskeisistä tavoitteista”, kommentoi ympäristöneuvos Jaana Nevalainen ympäristöministeriöstä. Nevalaisen vastuualueena on lähiöohjelma, joka pyrkii suurten kaupunkien asuinalueiden myönteiseen kehitykseen, asukkaiden hyvinvointiin ja alueiden elinvoimaisuuteen.

”Rakennuksista on löydettävissä paljon kustannustehokkaasti ja asukkaiden kannalta taloudellisesti toteutettavia ratkaisuja. Tarvitaan vielä korjausrakentamisen kirittämistä, vähähiilisyyttä tukevaa politiikkaa ja tukea, joilla korjaaminen mahdollistuu.”

”Asukkaat tulee saada mukaan, sillä heillä on kokemusta omasta asuinympäristöstään ja ideoita ja innovaatioita arjen käytäntöjen muuttamiseksi”, Nevalainen jatkoi. ”Asumisen laadun säilyminen on ainoa sosiaalisesti kestävä tapa ratkaista isoja haasteita.”

Monimuotoista tutkimusta

Työpajoissa pureuduttiin tutkimusteemoihin tarkemmin. Työpajoissa käsiteltiin asukkaiden ja yhteisöjen toimijuutta, arvoja ja asenteita, vähähiilisen korjausrakentamisen ratkaisuja ja työkaluja sekä kestävyysmurroksen kiihdyttämistä politiikalla ja yhteistyöllä, pohjustuksina tutkijoiden esitykset.

Apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta kuvasi omassa alustuksessaan sosiospatiaalista eriarvoisuutta. ”Tutkimme sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia toimintaedellytyksiä. Alueellinen eriarvoisuus heijastuu moniin ilmiöihin, esimerkiksi äänestysaktiivisuuteen ja koronatartuntojen esiintyvyyteen.”

Tutkijatohtori Eliisa Kylkilahti kertoi käynnistyvästä tutkimuksesta, jossa asukkailta kerätään tietoa arjen tilanteista päiväkirjamuodossa. ”Testiaineistossa näkyy tilanteiden moninaisuus, ihmiset saattavat kirjoittaa esimerkiksi lämpöpumpun asennuksesta tai suihkuvuoroista”.

Tutkija Enni Ruokamo sen sijaan lähestyy aihetta laajemmasta perspektiivistä. ”Maalaamme isommalla pensselillä ja haemme tietoa Suomen tasolla kansalaisten mieltymyksistä. Mitkä asiat vaikuttavat asumisvalintoihin? Onko kiinnostusta yhteiskäyttöisiä tiloja kohtaan? Vaikuttavatko rakennusmateriaalit asunnon valintaan?”

Tutkija Liisa Kääntä tutkii median roolia. ”Minkälaista tietoa tarjotaan ja mistä näkökulmasta? Vastaako media kansalaisten tiedon tarpeisiin?” Myös sosiaalisen median aineistoja tullaan analysoimaan.

Tutkija Santtu Karhinen lähestyi rakentamisen vähähiilisyyttä muun muassa olemassa olevien työkalujen kautta, joista tuorein esimerkki on SYKEn kuntien kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalu. ”Tavoitteena on kehittää uusia työkaluja sekä asukkaiden että kuntien käyttöön sidosryhmien kanssa”, Karhinen kertoi.

Neljännessä työpajassa dosentti Kaisa Korhonen-Kurki kuvasi systeemistä murrosta ja sen haasteita. ”Tulemme järjestämään lähiöiden ja haja-asutusalueiden murrosareenat, joiden tavoitteena on kansalaisten ja yhteisöjen voimaannuttaminen. Haluamme lisätä ymmärrystä siitä, mitkä ovat kansalaisten ja yhteisöjen tarpeet tulevalle asumiselle.”

Näkemyksiä sidosryhmiltä

Keskusteluissa nousi esiin muun muassa tiedon rooli: millaista tietoa tarvitaan lisää, miten tulisi viestiä ja toisaalta, miten voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa esimerkiksi uusien työkalujen kehittämiseen.

Myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymykset puhuttivat useissa eri teemoissa; esimerkiksi onko asukkailla tasavertaiset mahdollisuudet osallistua ilmastotekoihin sekä miten ja keille jaetaan korjausrakentamisen tukia. Lisäksi ilmastoviisaiden ratkaisujen taloudellinen kannattavuus, rahoituksen merkitys ja vaikutusten pitkäjänteisyys pohdituttivat.

Yhteistyö jatkuu

Yhteistyö sidosryhmien kanssa tulee jatkumaan tiiviinä. Decarbon-Home-hankkeessa kuten muissakin strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeissa korostuu vuorovaikutus ja tutkimuksen vaikuttavuus. Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivä tullaan järjestämään vuosittain.

”Ensi vuonna meillä onkin jo tutkimustuloksia esiteltävänä”, kertoi tutkimusprofessori ja hankkeen varajohtaja Katja Lähtinen Luonnonvarakeskuksesta.

Lisätietoa

Decarbon-Home-hankkeen tutkijat etsivät kotitalouksia Turusta, Joensuusta, Vantaalta ja Helsingistä sekä niitä ympäröiviltä alueilta kertomaan asumiseen liittyvistä kokemuksista ja arkisista tavoista. Tällä hetkellä kaipaamme erityisesti maaseudun asukkaita mukaan tutkimukseen, myös lähiöiden asukkaat voivat osallistua. Tutkimuksessa kerätyn tiedon avulla pyritään ylläpitämään ja kehittämään asumisen mahdollisuuksia lähiöissä ja maaseudulla. Osallistuessasi tutkimukseen kirjaat muutamia tavallisia arjen tilanteita kuukauden ajalta.

Kiitokseksi osallistumisesta jokainen päiväkirjansa sovitusti palauttanut kotitalous saa S-ryhmän 20 euron lahjakortin sekä osallistuu kolmen 300 euron (verollinen) rahapalkkion arvontaan.

Ilmoittaudu tutkimukseen vastaamalla esikyselyyn (https://link.webropol.com/s/decarbonhome) tai soittamalla numeroon 029 4498571 ma-pe klo 12-14. Numerossa päivystää hankkeen tutkija Charlotta Harju.

Decarbon-Home-hanke kutsuu sidosryhmät keskustelemaan vähähiilisestä asumisesta. Kuntien, asukkaiden, rakennusalan yritysten ja valtionhallinnon edustajien toivotaan kommentoivan tutkimussuunnitelmia ja osallistuvan yhteiskehittämiseen.

”Kohti hiilivapaita koteja – Decarbon-Home” -hanke kutsuu sidosryhmiä keskustelemaan vähähiilisestä asumisesta ja korjausrakentamisesta yhteiseen tilaisuuteen 5.5.2021 klo 13-16.

Sidosryhmiltä toivotaan erityisesti näkemyksiä seuraaviin teemoihin:

  • Asukkaat ja yhteisöt ilmastoviisaan asumisen edistäjinä
  • Arvot ja asenteet asumisen ilmastoratkaisuissa
  • Vähähiilisen korjausrakentamisen ratkaisuja ja työkaluja
  • Vähähiilisen murroksen kiihdyttäminen politiikalla ja yhteistyöllä

Decarbon-Home-tutkimushanke edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Erityisen huomion kohteena ovat lähiöt ja haja-asutusalueet.

Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi hankkeessa kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Decarbon-Home-hankkeen partnerikuntia ovat Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa. Tutkimuskonsortiossa ovat Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Vaasan yliopisto ja Tallinnan teknillinen yliopisto. Hanke on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Lisätietoa tilaisuudesta: kaarina.kaminen@syke.fi

Ilmastoviisas asuminen, asukkaiden osallisuus ja oikeudenmukaisuus ovat juuri käynnistyneen tutkimushankkeen ydinteemoja. Decarbon-Home-hanke etsii ratkaisuja asuinalueiden eriytymisen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin: tietoa tuotetaan asukkaiden arvoista ja ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Tiedon pohjalta kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Decarbon-Home-hanke eli ”Kohti hiilivapaita koteja: Asukaskeskeiset ratkaisut lähiöiden ja maaseudun ilmastoviisaaseen asumiseen”, tarjoaa monitieteisen lähestymistavan ilmastoviisaaseen asumiseen. Tutkijat tarkastelevat muun muassa asukkaiden asenteita ja rooleja sekä vähähiilisen asumisen ja rakentamisen sosiokulttuurisia ja taloudellisia edellytyksiä ja esteitä.

Oikeudenmukainen kestävyysmurros lähiöissä ja haja-asutusalueilla

Decarbon-Home-hanke keskittyy erityisesti suurten kaupunkien lähiöihin ja haja-asutusalueisiin. Lähiöiden kerrostalot ovat tyypillisesti 1960- ja 70-luvuilta, joten laajat remontit ovat ajankohtaisia, ja energiankulutuksen vähentämiseen on paljon mahdollisuuksia. Haja-asutusalueiden pientalot vastaavasti kaipaavat korjausta, energiatehokkuustoimia ja mahdollisesti lämmitysjärjestelmien muutoksia.

”Tavoitteenamme on kiihdyttää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta keskittymällä ilmastoviisaisiin asumisen ratkaisuihin sekä vahvistamalla asukkaiden toimijuutta”, kertoo Decarbon-Home-hankkeen johtaja, professori Anne Toppinen Helsingin yliopistosta. 

Asukkaat mukaan löytämään ratkaisuja

Sekä lähiöissä että maaseudulla on kerrostalo- ja omakotitalokoteja, joiden asukkaat saattavat tarvita erityistä tukea remonttien toteutukseen. “Tutkimme erityisesti haavoittuvaisten ryhmien kuten iäkkäiden ja maahanmuuttajien edellytyksiä asumisen energiaintensiivisyyden ja haitallisten ilmastovaikutusten vähentämiseen. Kutsumme asukkaat mukaan tunnistamaan esteitä ja löytämään ratkaisuja”, kertoo hankkeen varajohtaja, Luken tutkimusprofessori Katja Lähtinen.

Hankkeessa on mukana tutkijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Vaasan yliopistosta (Uwasa) ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupungit Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa ovat mukana kehittämässä toimintatapoja ja työkaluja. Hanketta toteuttamassa on myös lukuisia yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri osa-alueilta yrityksistä ministeriöihin ja kansalaisjärjestöistä kansainvälisiin tiedeasiantuntijoihin.

Yhteiskehittämisellä vaikuttavuutta

”Tutkimushankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy alan avaintoimijoiden yhteistyön ja yhteiskehittämisen kautta. Kunnilla ja rakennusalan yrityksillä on erityisen tärkeä rooli korjausremonttien toteuttajina ja mahdollistajina. Lisäksi edistämme muutosta jakamalla hyviä käytäntöjä – haemme hyviä esimerkkejä myös ulkomailta kuten Virosta tai Ruotsista”, professori Anne Toppinen lisää.

DECARBON-HOME-hanke on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Hanke on suunniteltu kuusivuotiseksi. Rahoitus ensimmäiselle kolmen vuoden jaksolle (1.10.2020-30.9.2023) on varmistunut, toinen jakso vahvistuu myöhemmin.  

 

Tietoa hankkeesta:

Nimi: ”Kohti hiilivapaita koteja: Asukaskeskeiset ratkaisut lähiöiden ja maaseudun ilmastoviisaaseen asumiseen -hankkeessa (DECARBON-HOME)

Aika: 1.10.2020-30.9.2023 + mahdollinen kolmivuotinen jatkokausi

Konsortio: Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luonnonvarakeskus (Luke), Vaasan yliopisto ja Tallinnan teknillinen yliopisto (TalTech)

Kumppanikaupungit: Helsinki, Joensuu, Turku, Vantaa

Rahoittaja: Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä

Ilmastonmuutos ja ihminen -ohjelman (CLIMATE) hankkeet  

Strategisen tutkimusneuvoston Ilmastonmuutos ja ihminen -ohjelman tutkimushankkeet ovat käynnistymässä. Ohjelmassa etsitään ratkaisuja siihen, miten ihmiset voivat tehdä ilmastonmuutoksen kannalta kestäviä valintoja. Yhdenvertaisuus, yksilöiden päätöksenteon ja käyttäytymisen ohjaaminen sekä ylisukupolvisuus ovat ohjelman pääteemoja. Decarbon-Home on yksi ohjelman hankkeista.

Ilmastonmuutos ja ihminen -tutkimusohjelmassa haetaan konkreettisia keinoja tukea eri toimijoita ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tavoitteena on tuottaa tietoa sekä kehittää uusia ratkaisuja ja toimintamalleja keskittyen erityisesti yksilöiden päätöksentekoon ja oikeudenmukaisuuteen. Yhteiskehittäminen (co-creation) on ohjelman poikkileikkaava tutkimus- ja sitouttamismenetelmä. Rahoittaja on strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Ohjelma koostuu neljästä hankkeesta, joihin kuuluu Decarbon-Home-hankkeen lisäksi:

Yksilöiden, yhteisöjen ja kaupunkien hiilen varastointi kaupunkiviheralueilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (CO-CARBON). Hanke tutkii kaupunkivihreän mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnän keinona. CO-CARBON -hankkeessa mitataan ja mallinnetaan kaupunkivihreän hiilensidontakykyä sekä kehitetään kaupunkivihreän suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käytäntöjä. Konsortion johtajana toimii apulaisprofessori Leena Järvi Helsingin yliopistosta. Konsortion kokoonpano: Helsingin yliopisto, Kööpenhaminan yliopisto, Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, Hämeen ammattikorkeakoulu.

Ei hukata ketään murrokseen. Kansalaiset, legitimiteetti ja Suomen muutos hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi (2035Legitimacy). Hanke tutkii Suomen 2035 hiilineutraalisuustavoitteen yhteiskunnallisia ja legitimiteettivaikutuksia. 2035Legitimacy tutkii hiilineutraalisuustavoitteen tukea yhteiskunnassa ja sen haasteita erityisesti kansalaisten näkökulmasta. Konsortion johtajana toimii professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta. Konsortion kokoonpano: Itä-Suomen yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto.

Ilmastotuuppaus: Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja hiilinielujen vahvistaminen yhteisöllisesti käyttäytymistieteellisin ohjauskeinoin (CLIMATE-NUDGE). Hanke hyödyntää tuuppauksen (nudging) menetelmiä ympäristön kannalta parempien valintojen ohjaamiseen. CLIMATE-NUDGE hyödyntää käyttäytymistieteellistä tietoa ja kehittää ja testaa toimijoiden kanssa tuuppausinterventioita. Sektoreista hanke keskittyy liikenteeseen ja metsiin. Konsortion johtajana toimii professori Paula Salo Turun yliopistosta. Konsortion kokoonpano: Turun yliopisto, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto, Pellervon taloustutkimus PTT, Suomen ympäristökeskus.

Uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki tulee ohjaamaan rakentamista vähähiilisempään suuntaan. Uusille rakennuksille tullaan esittämään hiilijalanjäljen enimmäisarvoa. Peruskorjattaville rakennuksille tulisi tehdä ilmastoselvitys, joka osoittaisi kohteen ilmastovaikutukset ja päästövähennysmahdollisuudet.

Ympäristöministeriö valmistelee maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutosta, jossa rakennusten koko elinkaaren ilmastopäästöt tulisivat sääntelyn kohteeksi. Päästöt ilmaistaisiin hiilijalanjälkenä, joka sisältyisi rakentamisen ja rakennusmateriaalien päästöt, käytönaikaisesta energiankulutuksesta syntyvät päästöt sekä rakennuksen purkamisesta ja sen osien kierrättämisestä tai muusta sijoittamisesta aiheutuvat päästöt.

Hiilijalanjäljen rinnalla ilmoitettaisiin myös hiilikädenjälki, eli rakennuksesta aiheutuvat ilmastohyödyt. Ilmastohyötyihin voitaisiin lukea esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäyttö, rakennuksessa tuotettu ylimääräinen uusiutuva energia, rakennukseen varastoitunut eloperäinen hiili tai rakennusmateriaaleihin elinkaaren aikana sitoutuva ilmakehän hiilidioksidi.

Rakennuksen hiilijalanjäljelle raja-arvo

Uusille rakennuksille tullaan esittämään hiilijalanjäljen raja-arvoa eli enimmäistasoa, jota uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei saisi ylittää. Raja-arvovaatimus ei koskisi uusia erillispientaloja, mutta niillekin tulisi laatia ilmastoselvitys, eli arvioida niiden hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Ilmastoselvitys tulisi laatia myös laajamittaisesti peruskorjattaville rakennuksille, vaikka niillekään ei olla esittämässä raja-arvovaatimusta. Uuden sääntelyn on tarkoitus astua voimaan 2020-luvun puoleenväliin mennessä.

Korjausrakentamisen ilmastovaikutuksista tietoa

Decarbon-Home-hankkeessa tarkastellaan pääasiassa olemassa olevia rakennuksia, joten uusien rakennusten hiilijalanjälkisääntely ei ole hankkeessa keskeinen tutkimuskohde. Mikäli hiilijalanjälkisääntely toteutuu suunnitellulla tavalla, sillä on todennäköisesti vaikutusta myös korjausrakentamiseen. Vaikka peruskorjattaville kohteille ei asetettaisi päästörajoja, hiilijalanjäljen arviointi kerryttää tietoa siitä, mistä korjauskohteiden päästöt muodostavat ja kuinka niitä voidaan pienentää. Uusien rakennusten hiilijalanjälkisääntely voi olla tärkeä askel koko rakennusalan kestävyysmurroksessa ja edistää myös vähähiilisempää korjausrakentamista.

Lisätietoa:

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus (mrluudistus.fi)

Etusivu – Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu (mrluudistus.fi)

Kuittinen, Matti (toim.): Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:22.

Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä – Valto (valtioneuvosto.fi)