Strategisen tutkimusneuvoston Ilmastonmuutos ja ihminen -ohjelman tutkimushankkeet ovat käynnistymässä. Ohjelmassa etsitään ratkaisuja siihen, miten ihmiset voivat tehdä ilmastonmuutoksen kannalta kestäviä valintoja. Yhdenvertaisuus, yksilöiden päätöksenteon ja käyttäytymisen ohjaaminen sekä ylisukupolvisuus ovat ohjelman pääteemoja. Decarbon-Home on yksi ohjelman hankkeista.

Ilmastonmuutos ja ihminen -tutkimusohjelmassa haetaan konkreettisia keinoja tukea eri toimijoita ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tavoitteena on tuottaa tietoa sekä kehittää uusia ratkaisuja ja toimintamalleja keskittyen erityisesti yksilöiden päätöksentekoon ja oikeudenmukaisuuteen. Yhteiskehittäminen (co-creation) on ohjelman poikkileikkaava tutkimus- ja sitouttamismenetelmä. Rahoittaja on strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Ohjelma koostuu neljästä hankkeesta, joihin kuuluu Decarbon-Home-hankkeen lisäksi:

Yksilöiden, yhteisöjen ja kaupunkien hiilen varastointi kaupunkiviheralueilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (CO-CARBON). Hanke tutkii kaupunkivihreän mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnän keinona. CO-CARBON -hankkeessa mitataan ja mallinnetaan kaupunkivihreän hiilensidontakykyä sekä kehitetään kaupunkivihreän suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käytäntöjä. Konsortion johtajana toimii apulaisprofessori Leena Järvi Helsingin yliopistosta. Konsortion kokoonpano: Helsingin yliopisto, Kööpenhaminan yliopisto, Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, Hämeen ammattikorkeakoulu.

Ei hukata ketään murrokseen. Kansalaiset, legitimiteetti ja Suomen muutos hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi (2035Legitimacy). Hanke tutkii Suomen 2035 hiilineutraalisuustavoitteen yhteiskunnallisia ja legitimiteettivaikutuksia. 2035Legitimacy tutkii hiilineutraalisuustavoitteen tukea yhteiskunnassa ja sen haasteita erityisesti kansalaisten näkökulmasta. Konsortion johtajana toimii professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta. Konsortion kokoonpano: Itä-Suomen yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto.

Ilmastotuuppaus: Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja hiilinielujen vahvistaminen yhteisöllisesti käyttäytymistieteellisin ohjauskeinoin (CLIMATE-NUDGE). Hanke hyödyntää tuuppauksen (nudging) menetelmiä ympäristön kannalta parempien valintojen ohjaamiseen. CLIMATE-NUDGE hyödyntää käyttäytymistieteellistä tietoa ja kehittää ja testaa toimijoiden kanssa tuuppausinterventioita. Sektoreista hanke keskittyy liikenteeseen ja metsiin. Konsortion johtajana toimii professori Paula Salo Turun yliopistosta. Konsortion kokoonpano: Turun yliopisto, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto, Pellervon taloustutkimus PTT, Suomen ympäristökeskus.

Uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki tulee ohjaamaan rakentamista vähähiilisempään suuntaan. Uusille rakennuksille tullaan esittämään hiilijalanjäljen enimmäisarvoa. Peruskorjattaville rakennuksille tulisi tehdä ilmastoselvitys, joka osoittaisi kohteen ilmastovaikutukset ja päästövähennysmahdollisuudet.

Ympäristöministeriö valmistelee maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutosta, jossa rakennusten koko elinkaaren ilmastopäästöt tulisivat sääntelyn kohteeksi. Päästöt ilmaistaisiin hiilijalanjälkenä, joka sisältyisi rakentamisen ja rakennusmateriaalien päästöt, käytönaikaisesta energiankulutuksesta syntyvät päästöt sekä rakennuksen purkamisesta ja sen osien kierrättämisestä tai muusta sijoittamisesta aiheutuvat päästöt.

Hiilijalanjäljen rinnalla ilmoitettaisiin myös hiilikädenjälki, eli rakennuksesta aiheutuvat ilmastohyödyt. Ilmastohyötyihin voitaisiin lukea esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäyttö, rakennuksessa tuotettu ylimääräinen uusiutuva energia, rakennukseen varastoitunut eloperäinen hiili tai rakennusmateriaaleihin elinkaaren aikana sitoutuva ilmakehän hiilidioksidi.

Rakennuksen hiilijalanjäljelle raja-arvo

Uusille rakennuksille tullaan esittämään hiilijalanjäljen raja-arvoa eli enimmäistasoa, jota uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei saisi ylittää. Raja-arvovaatimus ei koskisi uusia erillispientaloja, mutta niillekin tulisi laatia ilmastoselvitys, eli arvioida niiden hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Ilmastoselvitys tulisi laatia myös laajamittaisesti peruskorjattaville rakennuksille, vaikka niillekään ei olla esittämässä raja-arvovaatimusta. Uuden sääntelyn on tarkoitus astua voimaan 2020-luvun puoleenväliin mennessä.

Korjausrakentamisen ilmastovaikutuksista tietoa

Decarbon-Home-hankkeessa tarkastellaan pääasiassa olemassa olevia rakennuksia, joten uusien rakennusten hiilijalanjälkisääntely ei ole hankkeessa keskeinen tutkimuskohde. Mikäli hiilijalanjälkisääntely toteutuu suunnitellulla tavalla, sillä on todennäköisesti vaikutusta myös korjausrakentamiseen. Vaikka peruskorjattaville kohteille ei asetettaisi päästörajoja, hiilijalanjäljen arviointi kerryttää tietoa siitä, mistä korjauskohteiden päästöt muodostavat ja kuinka niitä voidaan pienentää. Uusien rakennusten hiilijalanjälkisääntely voi olla tärkeä askel koko rakennusalan kestävyysmurroksessa ja edistää myös vähähiilisempää korjausrakentamista.

Lisätietoa:

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus (mrluudistus.fi)

Etusivu – Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu (mrluudistus.fi)

Kuittinen, Matti (toim.): Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:22.

Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä – Valto (valtioneuvosto.fi)