Tuet kohdentuvat suurituloisille ja pieniin remontteihin — tutkimushanke suosittaa muutoksia energia-avustukseen

Ilmastonmuutos ja energiakriisi ovat kannustaneet suomalaisia pohtimaan ja toteuttamaan energiaremontteja asunnoissaan. Niiden vauhdittamiseksi asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on jakanut energia-avustusta vuodesta 2020 lähtien. Tänään julkaistun politiikkasuosituksen mukaan tätä tukimuotoa kannattaa jatkaa, mutta avustukseen pitää tehdä merkittäviä muutoksia, jotta se toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Nykyisen energia-avustuksen vaikutuksia asuinrakennusten energiaremontteihin ja tuen kustannustehokkuutta on tutkittu Kohti hiilivapaita koteja -hankkeessa (Decarbon-Home). Tutkimusten perusteella on laadittu Policy Brief -julkaisu, jossa esitetään suositukset energiakorjausten avustuksen kehittämiseksi.

ARAn myöntämän energia-avustuksen budjetti on vuodelle 2023 lähes 100 miljoonaa euroa. Se on melko vaatimaton panostus valtiolta, jos summaa vertaa alkuvuoden 2023 sähkön käyttöön liittyviin tukiin, kuten väliaikaiseen sähkötukeen ja sähkön arvonlisäveron tilapäiseen alentamiseen, kehittämispäällikkö Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskuksesta muistuttaa.

”Päättäjien tulisi ensisijaisesti priorisoida yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestäviä ja reiluja tukimuotoja. Rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen vähentää energia- ja asumiskustannuksia, nostaa rakennuskannan arvoa ja parantaa asuinviihtyvyyttä.”

Nykymuotoisella avustuksella lähinnä yksittäisiä toimenpiteitä

Hankkeessa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella kaksi kolmasosaa energia-avustusta saaneista remonteista olisi toteutunut ilman tukeakin. Lisäksi selvisi, että avustuksen avulla on pääosin käynnistynyt hankkeita, joissa toteutetaan vain yksittäisiä toimenpiteitä: noin puolessa energia-avustusta saaneista taloyhtiöistä toteutettiin kyselyn mukaan vain yksi toimenpide, tyypillisesti lämmitysjärjestelmän vaihto.

Yhtenä ongelmana on se, että hankkeen tukikelpoisuutta arvioidaan suhteessa rakennuksen alkuperäiseen energiatehokkuuteen. Useissa kohteissa yksikin toimenpide voi tällöin riittää tukikelpoisuuteen, jos rakennus on jo aiemmin siirtynyt esimerkiksi kaukolämpöön öljylämmityksestä.

Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Tallinnan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski näkee, että usean toimenpiteen monipuolisella yhdistämisellä saataisiin vaikuttavampi lopputulos.

”Nykymuotoinen energia-avustus ei kannusta perusteellisiin energiaremontteihin, joissa parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Tutkimustulostemme perusteella pieneen korjaukseen on saanut suhteellisesti jopa kaksi kertaa enemmän tukea kuin kokonaisvaltaiseen remonttiin.”

Energiakorjauksille kunnianhimoiset tavoitteet

Nykyinen avustus on lisäksi koettu vaikeaksi ymmärtää. Kyselyssä tuensaajat ilmoittivat, että päänvaivaa herättivät muun muassa toimenpiteittäin vaihtelevat avustusosuudet.

Decarbon Home -hankkeen suosituksissa esitetään ratkaisuksi näihin ongelmiin avustuksen yksinkertaistamista ja tuen ehdoksi lopputulokselle asetettavaa energiatehokkuuden tavoitetta.

”Me esitämme, että avustusta saisi kaikista tukikelpoisista toimenpiteistä 30 prosenttia, jos rakennus korjataan tavoite-energialukuun”, professori Kurnitski kertoo.

Eniten tukea energiaremontteihin tarvitsevat pienituloiset, jotka asuvat usein heikon energialuokan asunnoissa ja alueilla, joilla asuntojen arvo on alhainen. Hankkeen tulosten perusteella energia-avustus on tähän asti ohjautunut keskimäärin enemmän hyvätuloisille asukkaille ja arvokkaille asuinalueille.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jouni Räihä pitää tärkeänä varmistaa, että tulevaisuudessa avustus kohdistuu oikeudenmukaisen vihreän siirtymän hengessä myös pienituloisille.

”Taloyhtiöille pitäisi kehittää tuen kanssa yhdessä toimiva lainantakausjärjestelmä, jolla voidaan varmistaa rahoitus energiakorjauksille. Vastaava malli on saanut Virossa energiakorjaukset liikkeelle myös lähtökohtaisesti huonokuntoisissa lähiöissä.”

Uudistuksella vaikuttavampaa tukea

Tutkijat suosittavat ARAn jakamalle energia-avustukselle kattavaa uudistuspakettia. Uudistuksen tarkoitus on laajentaa ja monipuolistaa avustuksen saajien joukkoa ja siten kasvattaa tuen vaikuttavuutta.

  1. Asetetaan kunnianhimoinen energiatehokkuuden tavoiteluku (E-luku), johon jokaisen avustettavan kohteen on korjauksen jälkeen päästävä
  2. Avustusta jaetaan sama osuus, 30 prosenttia, kaikista avustuskelpoisista toimenpiteistä
  3. Tiedot tehdyistä toimenpiteistä ja energiankulutuksesta ennen ja jälkeen kerätään ja julkaistaan taloyhtiöiden osalta avoimesti
  4. Varmistetaan energiakorjauksen rahoitus muun muassa lainantakausten muodossa
  5. Mukautetaan uudisrakentamissa käytetyn E-luvun laskenta korjausrakentamiseen
  6. Varmistetaan, että avustetuissa kohteissa on remontin jälkeen hyvät asumisolosuhteet mm. ilmanvaihdon ja lämpöviihtyvyyden osalta
  7. Koulutettu tekninen konsultti varmistaa kunkin hankkeen toimivuuden

Decarbon-Home-hanke

Policy Brief toteutettiin osana Decarbon-Home-tutkimushanketta, joka edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Monitieteisen hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Erityisen huomion kohteena ovat lähiöt ja haja-asutusalueet, joilla remontit ovat ajankohtaisia ja energiatehokkuustoimiin on paljon mahdollisuuksia. Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto, ja siihen kuuluu laaja joukko tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupunkeja ovat Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa. Hankkeen toteutukseen osallistuu myös lukuisia yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri alueilta ja tasoilta, yrityksistä ministeriöihin ja kansainvälisiin asiantuntijoihin. Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Yhteystiedot:

Hanna-Liisa Kangas, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 029 525 1276

Jarek Kurnitski, Tallinnan teknillinen yliopisto Taltech, etunimi.sukunimi@taltech.ee, +372 5866 4370

Jouni Räihä, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 252 243

Lisätietoa:

Suositukset energiakorjausten avustuksen kehittämiseksi

/by

Mustamäen lähiö uudistuu Viron energia-avustusjärjestelmän vauhdittamana

Tallinnan vanhin lähiö Mustamäe on suurten uudistusten kohteena. Värikkäästi maalatut ja energiakorjatut kerrostalot pistävät silmään harmaan rakennusmassan joukosta. Decarbon-Home-tutkimushankkeen tutkijat pääsivät tutustumaan Mustamäen energiakorjauksiin joulukuisessa auringonpaisteessa.

Suomen ilmastopaneelin jäsen, Taltechin ja Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski esitteli hankkeen tutkijoille KredEx-avustuksella remontoituja kohteita Mustamäen lähiössä.

Viron energia-avustusjärjestelmä KredEx on tukenut kerrostalojen energiakorjauksia jo yli 10 vuoden ajan. Järjestelmää on kehitetty ja uusittu useasti ja sen vaikutukset alkavat näkyä Viron katukuvassa. Decarbon-Home-tutkimushankkeen tutkijat tutustuivat Mustamäen lähiön energiakorjauksiin joulukuussa 2022 hankkeen tutkimusretriitin yhteydessä. Hankkeen virolainen partneri Taltech on osallistunut aktiivisesti sekä KredEx-järjestelmän että energiatehokkuusteknologioiden kehittämiseen ja tutkimiseen.

Jarek Kurnitski esittelee Taltechin opiskelija-asuntolan energiaremonttia ja sitä varten kehitettyä puuta hyödyntävää julkisivuteknologiaa.

Mustamäen energiaremontoidut kohteet paitsi vähentävät huomattavasti asukkaiden energiakuluja ja parantavat asumisolosuhteita, myös värittävät alueen ilmettä. Naapurustoefekti oli helposti nähtävissä alueen värikkäissä taloissa – kun korttelissa oli remontoitu yksi talo, nousi todennäköisyys sille, että myös viereiset talot oli remontoitu tai että ne olivat juuri remontin kohteena. Mustamäen rakennuskanta on hyvin tasaikäistä, lähiö on rakennettu vuosina 1962–1973. Lähiön rakennuskanta pohjautuu pääosin samaan betonielementtiteknologiaan, joka helpottaa alueen energiaremonttien suunnittelua ja toteutusta. Kohteiden alkuperäinen lämmöneristävyys ja energiatehokkuus on heikkoa, joten energiaremonttien vaikutus on suuri ja myös julkisivujen uusiminen osana rakennusten ulkovaipan eristystä on tarpeen. Yleensä julkisivut ja katto lisälämmöneristetään, samalla asennetaan keskitetty tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä lämmön talteenotolla (kanavointi eristekerroksessa), vaihdetaan ikkunat ja säädetään lämmitysjärjestelmä. Noin 500 eur/m2 remontin tuloksena lämmitysenergian säästö on 60–70 %. Myös aurinkosähköjärjestelmiä asennetaan usein, koska 30 %:n avustuksella ne ovat hyvin kannattavia. Tässä yhteydessä rakennuksiin voidaan lisätä esimerkiksi parvekkeet. Suomessa rakennuskanta on pääosin lähtökohtaisesti paremmassa kunnossa kuin Virossa, mutta Viron energiaremonteista voidaan oppia paljon myös täällä.

Naapurustoefektiä Mustamäellä: koko kortteli on energiaremontoitu tai remontin alla.

Vaikka energiaremontoidut kohteet värittävät Mustamäeä, on suurin osa rakennuksista vielä korjaamatta, joten tehtävää on edelleen paljon. Lisäksi alkuvaiheessa remontoiduissa rakennuksissa on saatettu tehdä osaoptimointeja erityisesti ilmanvaihdon osalta, jolloin energiatehokkuus ja asumisen laatu eivät olekaan parantuneet. KredEx-ohjelman kehittyminen on karsinut huonoja hankkeita, mutta vanhat epäonniset hankkeet ovat myös heikentäneet osan alueen asukkaista mielikuvia energiaremonteista ja niiden hyödyistä. Suomessa otettiin käyttöön ARAn energia-avustusohjelma vuonna 2020. Järjestelmän kehittämisessä kannattaa ottaa oppia etelänaapurin KredEx-järjestelmän kehittämisestä. Decarbon-Home tutkii aktiivisesti ARAn avustusten vaikutuksia ja tulee antamaan tutkimukseen pohjaavia politiikkasuosituksia vuonna 2023.

Suurin osa Mustamäen kerrostaloista on vielä remontoimatta.
/by

Murrosareenat tukevat muutosta kohti ilmastoviisasta asumista

Tulevaisuuden muutospolkujen määrittäminen edellyttää yhteistyötä asukkaiden, liiketoiminnan ja julkisen hallinnon välillä. Murrosareenat ovat menetelmä, jossa asiantuntijat ja kansalaispaneeli luovat yhteisen vision ja askelmerkit kohti toivottua kehitystä. Decarbon-Home-tutkimushanke järjestää kaksi murrosareenaa, joista toinen keskittyy erityisesti lähiöiden energiaremonttien toteutukseen ja toinen vähähiiliseen asumiseen maaseudulla.

Decarbon-Home-hanke järjestää tulevan talven ja kevään aikana kaksi murrosareenaa, joissa pureudutaan sosiaalisiin innovaatioihin ja politiikkatoimiin hiilivapaan asumisen edistämiseksi kuluvalla vuosikymmenellä. Murrosareenat järjestetään Helsingissä ja Joensuussa yhteistyössä kaupunkien kanssa.

Joulukuussa 2022 käynnistyy Lähiöareena, jossa tarkastellaan Helsingin Kontulan ja Mellunmäen lähiöiden kautta tapoja, joilla asukkaiden osallisuutta voidaan hyödyntää lähiöiden energiaviisaan asumisen edistämisessä ja energiaremonttien vauhdittaessa. Huhtikuussa 2023 toteutetaan Maaseutuareena Joensuussa keskittyen kylien ja maaseutuympäristön aktiiviseen työhön vähähiilisen asumisen edistämiseksi sekä politiikan mahdollisuuksia toimien ohjaamisessa. Yhdessä areenat piirtävät kokonaiskuvaa oikeudenmukaisen vähähiilisen asumisen mahdollisuuksista ja haasteista.

Monipuolinen osaajien joukko pureutuu vähähiilisen asumisen haasteisiin

Suomessa vuodesta 2017 saakka järjestetyissä erilaisiin politiikkakysymyksiin pureutuvissa murrosareenoissa ydinideana on tiedon yhteistuotanto ja yhteinen oppiminen laajalla joukolla, joka rakentaa keskeisiin haasteisiin pureutuvia murrospolkuja.

”Molempiin areenoihin kootaan monipuolisia näkökulmia ja paikallista osaamista, ja areenat toteutetaan yhteistyössä kumppanikaupunkien kanssa. Vähähiilisen asumisen kestävyysmurroksessa risteävät muun muassa kysymykset arjen rytmeistä ja käytännöistä, kaupungin infrastruktuurista, yhteisestä päätöksenteosta sekä erilaisista tietovarannoista, minkä hahmottaminen vaatii hyvin poikkitieteellistä tarkastelua”, kertoo erikoistutkija Jani Lukkarinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Innovaatioita ja ratkaisuja heti käyttöön

Murrosareenat tukevat useita muutoksia ilmastoviisaassa asumisessa. Areenat kokoavat yhteen vähähiilisen asumisen innovaatioita, joita voidaan ottaa välittömästi kokeiluun ja ne tarjoavat kaupungeille näkökulmia asukkaiden paremmaksi tukemiseksi. Areenat myös auttavat hahmottamaan politiikan toimeenpanon aukkoja ja kipupisteitä sekä antavat suuntaa uusien innovaatioiden kehittämiselle. Decarbon-Home-hankkeen toisella kolmevuotiskaudella tullaankin käynnistämään kilpailu innovaatioiden toteuttamiseksi.

Hyvien ilmastoratkaisujen yleistyessä on keskeistä huomioida sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja mahdollisuudet edistää esimerkiksi kestäviä energia ratkaisuja erilaisissa ympäristöissä – myös niillä alueilla, joilla esimerkiksi energiaremontit, aurinkopaneelihankinnat ja sähköautoinvestoinnit eivät ole vielä tapahtuneet.

”Varsinkin energiakriisin mukanaan tuoma energiahintojen vaihtelu on luonut tilanteen, jossa yhteiskunnan tasolla tehtäville ratkaisuille on laaja tilaus, koska kaikkein vähävaraisimmat käyttävät yhä suuremman osan tuloistaan energiaan”, Lukkarinen huomauttaa.

Lisätietoa

Yhteystiedot

Jani Lukkarinen, erikoistutkija, SYKE

etunimi.sukunimi@syke.fi

/by

Helsingin Mellunkylä uudistuu – sosiaalinen oikeudenmukaisuus puhututtaa

Mellunmäen ja Kontulan lähiöt ovat muutosten edessä. Decarbon-Home-hankkeen tutkijat tutustuivat muun muassa täydennysrakentamisen suunnitelmiin, taloyhtiön energiaremonttiin sekä kaupunkilaisten osallistamiseen lähiöiden kehittämisessä. Kaupunkikävelyt edistävät tutkijoiden ja kumppanikaupunkien vuoropuhelua.

Syyskuisen sateisessa säässä joukko DecarbonHome-hankkeen tutkijoita kävi tutustumassa Mellunkylän lähiöihin Mellunmäkeen ja Kontulaan Itä-Helsingissä. Mellunkylän osalta on odotettavissa uusia tuulia, kun kaupunkiuudistusta viedään eteenpäin. Alueelle on suunnitteilla mittavaa täydennysrakentamista ja vireillä on erilaisia asemakaavahankkeita. Lähiökävely alkoi Mellunmäen metroasemalta, jonka läheisyyteen suunnitellaan runsaasti täydennysrakentamista. Siitä matka jatkui Aarteenetsijäntielle, johon suunnitellaan purkavaa uudisrakentamista. Uudet rakennukset on suunniteltu rakennettaviksi puisina kerrostaloina, osin kaupungin vuokra-asunnoiksi ja osin yksityisomisteisiksi.

Tutkijoita kierrätettiin myös Kontulan keskustassa, josta on yleiskaava olemassa vuodelta 2016, kehittämisvaraus tehty vuonna 2019 ja järjestetty ideakilpailu vuonna 2020 alueen kehittämiseksi. Ideakilpailun järjestäjinä ovat toimineet alueen rakennukset omistavat kiinteistöyhtiöt yhteistyössä kaupungin kanssa. Kiinnostavaa on, että tämän ideakilpailun osana on muodostettu sparrausryhmä alueen asukkaista ja toimijoista. Kilpailutyöt ovat esillä Kerrokantasi -palvelussa ja niitä voidaan hyödyntää asemakaavoituksessa joko osittain tai kokonaan.

Helsingin kaupungin arkkitehdit Laura Viljakainen ja Johanna Marttila (keskellä) kertoivat Helsingin kaupungin täydennysrakentamisen suunnitelmista, johon kuuluu myös Aarteenetsijäntien purkava uudisrakentaminen puulla. Kuvassa myös tutkija Joonas Salmijärvi ja Mellunkylän stadiluotsi Marjaana Jaranne. Kuva: Anne Viljanen.

Seuraavaksi tutkijaryhmä vieraili Kontulan nuorisotalolla, jossa keskustelut pyörivät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ympärillä. Esimerkiksi Kontulan ostoskeskuksen suunniteltuihin muutoksiin liittyy toisaalta toiveita, iloa ja kulttuuriin liittyviä seikkoja, mutta toisaalta huolia. Esimerkiksi paikalliset yrittäjät voivat olla huolissaan, onko heillä uudistusten jälkeen varaa vuokriin. Maahanmuuttajien asemaa pohdittiin myös ja tapoja, joilla saisi monenlaisten ihmisten äänet kuuluviin.

Lopuksi matka jatkui kontulalaisen taloyhtiön pihaan. Taloyhtiön neljä kerrostaloa sekä naapuritalot ovat siirtymässä maalämpöön ja irtautumassa kaukolämmöstä. Lisäksi suunnitteilla on lämmöntalteenottoa poistoilmasta. Keskusteluissa nousivat esiin niin energiakriisi kuin vihreä siirtymä. Maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajat ovat hieman nousseet 6–7 vuodesta noin 10 vuoteen energiakriisin johdosta, mutta näihin investoinnin kannattavuuksiin vaikuttavat myös toisaalla kallistuva kaukolämmön hinta. Toisaalta hybridimalliset ratkaisut, joissa on lämpöpumppujen lisäksi aurinkopaneelit ovat entistä huomattavasti kannattavampia, sillä aurinkopaneelien investointien takaisinmaksuajat ovat pudonneet huimasti energiakriisin myötä. Taloyhtiöiden päätöksenteko kontulalaisessa taloyhtiössä nojaakin isännöitsijän mukaan vahvasti taloudellisiin argumentteihin myös uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämisessä. Toisaalta taloudellisesti kannattavien hankkeiden sivutuotteena syntyvät ympäristöhyödyt eivät varmastikaan harmita ketään ja sen ajatuksen myötä päätimme helsinkiläisen lähiökävelyn.

Suurkiitos Decarbon Home -hankkeen puolesta Helsingin kaupungille ja muille tutkijoita kierrättäneille tahoille oikein onnistuneesta kaupunkikävelystä!

Isännöitsijä Patrick Lindman Kontulan huollosta kertoo kontulalaisen taloyhtiön siirtymisestä kaukolämmöstä maalämpöön. Kuulijoina Inka Santala, Sampo Vesanen, Liina Häyrinen, Venla Bernelius, Atte Koskivaara, Joonas Salmijärvi ja Anna Strandell. Kuva: Anne Toppinen

Kaupunkikävelyyn osallistuivat arkkitehdit Laura Viljakainen ja Johanna Marttila Helsingin kaupungilta, Mellunkylän stadiluotsi Marjaana Jaranne ja isännöitsijä Patrick Lindman Kontulan huollosta. Decarbon Home -hankkeesta mukana olivat Helsingin yliopistosta Anne Toppinen, Vesa Kanninen, Venla Bernelius, Joonas Salmijärvi ja Anne Viljanen, Luonnonvarakeskuksesta Katja Lähtinen, Atte Koskivaara ja Liina Häyrinen sekä Suomen ympäristökeskuksesta Jani Lukkarinen, Inka Santala, Anna Strandell ja Sampo Vesanen. DigiDecarbon -hankkeesta osallistui Maija Faehnle Suomen ympäristökeskuksesta.

Decarbon Home -hankkeen kaupunkikävelyt edistävät tutkijoiden ja kumppanikaupunkien sekä muiden sidosryhmien vuoropuhelua. Mellunkylän kaupunkikävely avaa Decarbon Home-hankkeessa toteutettavan Helsingin murrosareenaprosessin.

Kirjoittaja

Anne Viljanen on tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistolla Decarbon Home-hankkeessa. Väitöskirjassaan hän tutkii vähähiilisen rakentamisen toimijaverkostoja sekä kestävyysmurroksen polkuja.

Kuvagalleria

/by

Tutkijat tutustuivat Turun kaupungin ilmastotyöhön

Energiapositiivinen Ylioppilaskylä sekä Hepokullan ja Runosmäen lähiöiden korjaus- ja uudisrakentamisen hankkeet ovat esimerkkejä Turun kaupungin polulta kohti hiilineutraaliutta. Decarbon-Home-hankkeen tutkijat vierailivat Turussa tutustumassa kohteisiin ja kaupungin ilmastotyöhön.

Ylioppilaskylä on yksi kiinnostavimmista kestävän kaupunkikehityksen kohteista Turussa. Laajamittaisen hankkeen myötä rakennusten energiatehokkuus paranee ja alueelle tulee omaa energiantuotantoa.

”Ylioppilaskylästä tulee energiapositiivinen, se tulee tuottamaan 118 % alueen energiatarpeesta”, kertoi projektiasiantuntija Iris Kriikkula Turun kaupungilta Decarbon-Home-hankkeen tutkijoille, jotka olivat kokoontuneet Turkuun työskentelemään ja samalla tutustumaan kumppanikaupunkinsa Turun ilmastotyöhön.

Vuosien 1969–1979 aikana rakennetussa Turun ylioppilaskylässä on muun muassa asennettu aurinkopaneeleja, uudistettu lämmitysjärjestelmiä ja ilmastointia, uusittu ikkunoita sekä asennettu sähköautojen ja sähköpyörien latauspisteitä. Alue on mukana Horisontti 2020 -ohjelman rahoittamassa Response-hankkeessa.

Alueen asukkaat ovat mukana mentoritoiminnan myötä. ”Meidän mentorien tehtävä on saada ihmisiä kiinnostumaan energia-asioista ja tekemään kestävämpiä ratkaisuja arjessa. Ylioppilaskylään on tullut paljon uutta hienoa tekniikkaa, mutta on tärkeä muistaa, että yksilön arjen valinnoilla on iso merkitys”, kertoo Damla Lehtinen maantieteen opiskelija ja asukas sekä Response-hankkeen mentori esittelyvideolla.

Decarbon-Home-hankkeen tutkijat ja Turun kaupungin edustajat Ylioppilaskylässä Tyyssijan portailla.

Hepokulta ja Runosmäki uudistuvat

Decarbon-Home-hankkeen tutkijajoukko vieraili myös Hepokullassa ja Runosmäessä, jotka ovat molemmat pääosin 70-luvulla rakennettuja lähiöitä. Hepokullassa tutustuttiin seitsemän taloyhtiön saneeraushankkeeseen, johon kuului julkisivuremontti ja linjasaneeraus sekä maalämmön asentaminen. Saneeraushankkeen hinta oli suurempi kuin asuntojen arvo, mutta vihreä lainan myötä hanke toteutui.

Runosmäessä taas tutustuttiin uudisrakentamisen kohteeseen. Noin 7 000 asukkaan lähiön keskelle rakennetaan parhaillaan monitoimitaloa, johon tulee muun muassa päiväkoti, neuvola, kirjasto, nuorisotila, seurakunnan tiloja sekä yhteiskäyttötiloja alueen asukkaille ja muille toimijoille. Runosmäen kehittäminen on osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020–2022.

Runosmäkeen rakentuu monitoimitalo, joka tarjoaa monipuolisia palveluja kaikenikäisille asukkaille.

Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2029

Turun kaupunki tekee aktiivista ilmastotyötä. Turun kaupungin ilmastosuunnitelma toteuttaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaista ilmastopolitiikkaa, joka tähtää ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen korkeintaan 1,5 asteeseen.

”Turku on jo vähentänyt ilmastopäästöjä 55 %. Kaupungilla on ollut ilmastosuunnitelma jo vuodesta 2009”, kertoi erityisasiantuntija Miika Meretoja Turun kaupungilta.

Kaupungin ilmastosuunnitelma on juuri päivitetty. Päivitetyssä ilmastosuunnitelmassa tavoitellaan 75 % päästövähennystä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä sekä 90 % päästövähennystä vuoteen 2029 mennessä. Aiemmat tavoitteet olivat 60–70 % vuoteen 2025 mennessä ja 80 % vuoteen 2029 mennessä. Päästövähennystavoitetta tiukennetaan, koska hiilinielujen toteutunut ja ennustettava kasvu Turun alueella on osoittautunut aiemmin arvioitua pienemmäksi.

Kiinteistökannan ja infran energiatehokkuutta ohjataan energiatehokkuussopimuksella. Vuosien 2017–2025 tavoitteena on 7,5 % energiansäästö. Turku Energia investoi noin 350 miljoonaa euroa energiauudistukseen vuosina 2014–2020 ja investoinnit jatkuvat. Kaukolämpö tuotetaan pääosin Naantalin voimalaitoksessa, Orikedon biolämpökeskuksessa ja jäteveden hukkalämpöä hyödyntävässä Kakolan lämpöpumppulaitoksessa.

Projektiasiantuntija Iris Kriikkula ja erityisasiantuntija Miika Meretoja Turun kaupungilta kertoivat Decarbon-Home-hankkeen tutkijoille Turun kaupungin ilmastotyöstä.

Lisätietoa:

/by

Uusi rakentamislaki edistäisi kestävää rakentamista

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus etenee. Hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä. Uusi laki toisi vähähiilisyyden sääntelyn ja kiertotalouden osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Muita tavoitteita ovat muun muassa digitalisaatio, rakentamisen sujuvoittaminen sekä rakentamisen laadun parantaminen.

Uuden rakentamislain myötä vähähiilisyys tulisi osaksi rakentamista koskevaa lainsäädäntöä. Uusi laki velvoittaisi laskemaan rakennuksen ilmastovaikutukset ja se ohjaisi resurssitehokkaaseen rakentamiseen ja rakennuksen koko elinkaaren huomioimiseen. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki ei sisällä rakennuksen ilmastopäästöjä tai vähähiilisyyden arviointia koskevia velvoitteita vaan ohjaus on perustunut pääosin vapaaehtoisiin ympäristöarviointimenetelmiin.

Ehdotus kaavoitus- ja rakentamislaiksi oli lausuntokierroksella loppuvuodesta 2021 ja lausuntoja kertyi lähes 550. Lausuntojen johdosta laki jaetaan kahteen osaan eli rakentamislakiin ja alueidenkäyttölakiin. Hallituksen esitys rakentamislaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä 2022.

Kestävää rakentamista koskevat pykälät

”Kokonaan uutta säätelyä on ilmastonmuutoksen torjunta rakentamisen kannalta. Sinne on tulossa uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen elinkaaresta ja vähähiilisyydestä”, kertoi hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi kuulemistilaisuudessa 13.4.2022.

Lakiehdotuksen mukaan rakentamislupavaiheessa tulee raportoida rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Tätä varten on kehitetty rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Käytettävissä on myös kansallinen päästötietokanta CO2data.fi, jossa on yleisluontoisia tietoja hiilijalanjäljestä ja hiilikädenjäljestä. Velvoite laatia ilmastoselvitys koskisi myös laajamittaisia korjausrakentamisen hankkeita.

”Suunnitelmissa on laittaa ilmastoselvitysasetus uudelleen lausunnolle, jotta sitä voitaisiin tarkistaa vielä”, Martinkauppi totesi.

Uudella lakiehdotuksella tavoitellaan myös elinkaariajattelun juurruttamista rakennusalan toimintakulttuuriin. Pyrkimyksenä on rakennuksen elinkaaren hallinta ja laadukas ja resurssitehokas rakentaminen, mikä tarkoittaa käytännössä muun muassa pitkäikäisyyttä ja tilojen muunneltavuutta. Rakennukselle tulisi laatia myös materiaaliseloste, joka sisältäisi tiedot rakennuksen materiaaleista ja niiden alkuperästä.

Purkukohteista tulisi lakiehdotuksen mukaan laatia purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, joka vahvistaisi kiertotalouden mahdollisuuksia.

Tavoitteena myös sujuvuus, laatu ja digitalisaatio

Uuden lakiehdotuksen muita olennaisia tavoitteita ovat rakentamisen sujuvoittaminen ja rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaatio. Jatkossa yksi lupa, rakentamislupa, riittäisi ja kynnystä luvan hakemiseen nostettaisiin. Laadun parantamiseksi vastuu toteutuksen kokonaisuudesta olisi päävastuullisella toteuttajalla.

Digitalisaation osalta uutta olisi se, että rakennuslupaa haettaisiin aina tietomallimuotoisella suunnitelmalla. Suunnitelma- ja toteumamallit tallennettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Digitaalinen käyttö- ja huolto-ohje antaisi nykyistä paremman työkalun rakennuksen kunnossapidon ja elinkaaren hallintaan.

Lisätietoa:

/by

Tiedettä ja kotatunnelmaa Decarbon-Home-hankkeen retriitissä Nuuksiossa

Syksyinen metsämaisema loi kehyksen Decarbon-Home-hankkeen konsortiokokoukselle. Tutkijat kokoontuivat Nuuksioon keskustelemaan vähähiilisistä ja oikeudenmukaisista asumisen ja rakentamisen ratkaisuista ja tutkimushankkeen seuraavista askelista – vihdoinkin kasvokkain. Dialogi ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen ovat olennainen osa monitieteistä tutkimusta.

Decarbon-Home-hankkeen tutkimuskonsortion retriitissä Nuuksiossa 9.-11.11. työskenneltiin yhdessä ja tunnelmoitiin, muun muassa kodassa pannukahvia nauttien. Monitieteinen tutkijajoukko pääsi perehtymään syvällisemmin toistensa tutkimusaiheisiin, jakamaan ajatuksia ja edistämään eri työpakettien tutkimusta ja toimintaa.

”Oli ilo tavata kasvokkain, keskusteltavaa oli hurjan paljon. Konsortion toiminta on sujunut mallikkaasti myös etäyhteyksin siitä lähtien kun hankkeen rahoitus myönnettiin noin vuosi sitten, mutta lähitapaamisia ei voi täysin korvata etäkokouksilla”, totesi Decarbon-Home-hankkeen konsortion johtaja Anne Toppinen Helsingin yliopistosta.

Suunnitelmissa on kutsua myös sidosryhmiä lähitapaamisiin. Ensi kevään sidosryhmätilaisuus eli ”Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivä” toteutuu toivottavasti ainakin osittain fyysisesti.

Decarbon-Home-hankkeen konsortio

Korjausrakentamisen tilannekatsaus

Tapaaminen käynnistyi korjausrakentamisen seminaarilla, jossa tarkasteltiin korjausrakentamisen tilannetta Suomessa ja Virossa. Korjausrakentamisen edistyminen on merkittävää nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen ja ilmastovaikutuksen kannalta.

”Parhaillaan rakennuskantaa korjataan Suomessa aktiivisesti, noin 70 000 asuntoa vuosittain. Erityisesti 70- ja 80-lukujen rakennuskanta tulee korjausikään nyt ja tulevalla vuosikymmenellä. Kaikkia rakennuksia ei korjata samalla laadulla, esimerkiksi maaseudulla ei välttämättä remontoida yhtä paljon kuin pääkaupunkiseudulla. Korjausrakentamisen osuus rakentamisesta kasvaa, mutta uudisrakentaminen on taloudellisesti kannattavampaa”, Markku Riihimäki Foreconista kertoi.

”Korjausrakentamisen kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät, mm. remontin vaikutus käyttökustannuksiin ja rakennuksen käytön tehokkuuteen. Myös ympäristötekijöitä voi arvottaa”, Riihimäki lisäsi.

Virossa korjausrakentamiseen on myönnetty merkittäviä avustuksia. Tyypillisesti rakennukset ovat F- tai G-energialuokkaa, mutta rahoituksen saamiseksi tulee toteuttaa energiatehokkuustoimia, joilla saavutetaan C-luokka. Tuen osuus vaihtelee.

”Tällä hetkellä Kredex myöntää avustusta tyypillisesti 30 % Tallinnassa ja Tartossa, mutta muualla Virossa osuus voi olla jopa 50 %”, professori Jarek Kurnitski Tallinnan teknillisestä yliopistosta kertoi. ”Avustuksen saamisessa vaikein on ensimmäinen vaihe eli taloyhtiön enemmistön saaminen päätöksen taakse.”

ARAn energia-avustusta saa 4000 tai 6000 euroa per asunto. Korkeampi tukitaso edellyttää lähes nollaenergiatasoa. ”ARAn avustukset eivät vielä juuri näy volyymeissä, mutta julkisivuremonteissa on piritystymistä”, Markku Riihimäki mainitsi.

Nuuksio retriitti kokous

Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa nousi esiin useissa yhteyksissä, onhan strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeiden tärkeänä päämääränä yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja tiivis yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa. Decarbon-Home-tutkimushankkeen suunnitelmissa on monia tapoja osallistaa sidosryhmiä ja viestiä tutkimustuloksista.

Johtava tutkija David Lazarevic ja erikoistutkija Kaisa Korhonen-Kurki Suomen ympäristökeskuksesta suunnittelevat ns. murrosareenoja, joiden avulla tunnistetaan keinoja asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen toteuttamiseksi.

”Murrosareenat on alun perin Alankomaissa kehitetty konsepti, jossa luodaan polkuja halutun tavoitteen saavuttamiseksi. Decarbon-Home-hankkeen murrosareenat tullaan toteuttamaan Helsingin ja Joensuun alueilla yhdessä sidosryhmien kanssa”, kertoi Kaisa Korhonen-Kurki.

Vuorovaikutuksen ja viestinnän työpajassa Kaarina Kaminen ja Iina Turunen Suomen ympäristökeskuksesta kannustivat tutkijoita viestimään tutkimustuloksista, tiivistämään yhteistyötä hankkeen kumppaneiden kanssa, tarjoamaan juttuaiheita mediakumppaneille sekä bloggaamaan ja twiittaamaan. Tutkijat saivat myös ratkaista fiktiivisten tutkijapersoonien viestintään liittyviä pulmia leikkimielisessä harjoituksessa.

Naurunremahduksia ja tunnelmointia kodassa

Työskentelyn lomassa tutkijat ehtivät rentoutuakin – tosin tutkimustyö ja tutkimuskysymykset palasivat silloinkin intohimoisten tutkijoiden mieleen. Illallispöydässä seurue remahti äänekkääseen nauruun, jonka syyksi paljastui erilaiset kommellukset kyselytutkimusten toteutuksessa.

Nuuksion retriitin ohjelmaan kuului myös pannukahvia ja lettuja kodassa nuotion ääressä. Samalla keskusteltiin ns. tieteellisestä asiantuntijaryhmästä, johon kuuluu kärkitutkijoita hankkeen kannalta olennaisilta tieteenaloilta. Seitsenhenkinen ryhmä tukee hankkeen tutkimustyötä ja tavoitetta korkeatasoisesta tieteellisestä vaikuttavuudesta.

Kotiin viemisiksi Nuuksiosta tutkimuskonsortion jäsenet saivat uusia paljon uutta tietoa ja ideoita kollegoilta, mukavia muistoja sekä savunhajuiset vaatteet.

Kota Nuuksiossa

Kuvat: Annika Miettinen

/by

Ilmastoviisaiden valintojen yhteiskunta -seminaari 25.10.2021

Minkälaisiin ilmastotoimiin yksilöitä ja yhteisöjä voidaan ohjata ja kannustaa? Entä millaisia arjen käytäntöjä ja kokemuksia kansalaisilla on liittyen ilmastoviisaaseen asumiseen? Tervetuloa kuuntelemaan tutkijoiden puheenvuoroja näistä teemoista Ilmastonmuutos ja ihminen -ohjelman hybriditilaisuuteen 25.10.2021.

Strategisen tutkimuksen Ilmastonmuutos ja ihminen -tutkimusohjelma järjestää 25.10.2021 ”Ilmastoviisaiden valintojen yhteiskunta” -seminaariin, johon voi osallistua Otaniemessä tai etäyhteyksin. Tilaisuus pureutuu ilmastotoimien ohjausvaikutukseen ja oikeudenmukaisuuteen sekä kansalaisten ja kaupunkien ilmastoratkaisuihin.

Decarbon-Home-hankkeen tutkija, dosentti Henna Syrjälä Vaasan yliopistosta kertoo kansalaisten arkisista käytännöistä ja kokemuksista liittyen ilmastoviisaaseen asumiseen. Syrjälä tutkii kansalaisten toimijuutta sekä kuluttamisen moninaisia ilmiöitä. Esitys pohjautuu Decarbon-Home-hankkeessa tuotettuihin alustaviin tuloksiin.

”Olemme tutkineet asumispäiväkirjojen avulla kansalaisten arjen käytäntöjä. Näiden arkisten toimien taustalla on monimuotoisia merkityksiä, rutiineja, ymmärryksiä ja ihan konkreettisia laitteita, koneita ja muita kotitalouden vempaimia, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, kuinka ilmastoviisaiksi tekomme milloinkin muotoutuvat”, Syrjälä kertoo.

Puheenvuoron pitävät myös johtava tutkija Marita Laukkanen (VATT), erikoistutkija Nils Sandman (Turun yliopisto), erikoistutkija Polaris Koi (Turun yliopisto) sekä apulaisprofessori Leena Järvi (Helsingin yliopisto). Kommenttipuheenvuoron pitää projektipäällikkö Olli-Pekka Pietiläinen (ympäristöminsteriö).

Ilmastonmuutos ja ihminen -ohjelman tutkimushankkeisiin kuuluvat Decarbon-Home-hankkeen lisäksi Climate Nudge, Co-Carbon ja 2035Legitimacy. Hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Kuva: Pixabay

Ohjelma ja ilmoittautuminen:

Ilmastoviisaiden valintojen yhteiskunta 25.10.2021

Lisätietoa:

Ilmastonmuutos ja ihminen -ohjelma

/by

Sydämeltään puinen Joensuu

Joensuun kaupungin ilmastotyö ja erityisesti puurakentaminen olivat teemana Decarbon-Home -hankkeen tutkijoiden vierailulla. Erityistä huomiota sai puurakentamisen taidonnäyte, 14-kerroksinen ”Lighthouse”.

Joensuu on sympaattinen pohjoiskarjalainen kaupunki Suomen itärajan tuntumassa. Alueella on metsää ja metsäteollisuutta sekä tähän liittyvää yritystoimintaa mukaan lukien puunkorjuu tai metsävarojen kartoitus. Joensuun keskusta on vireä asuinkeskus ja suosittu opiskelijoiden keskuudessa. Keskusta-alueella on helppo liikkua kävellen ja pyöräillen, kaupungin edustajat kuvailivatkin Joensuuta ”10 minuutin kaupungiksi”. Luonto on läsnä kaikkialla, kaunis joenranta ja vehreät puut luovat viihtyisät puitteet kaupunkilaisille elää ja asua. Decarbon Home -tutkijat vierailivat Joensuussa syksyisellä kaupunkikävelyllä ja kävivät kuulemassa kaupungin edustajien näkemyksistä erityisesti vähähiiliseen asumiseen ja rakentamiseen liittyen. Joensuun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025, ja tätä tukemaan on avattu erilaisia toimijoita yhdistävä Climate Joensuu -sivusto.

Joensuun puinen majakka esimerkkinä onnistuneesta pilottiprojektista

Kaunis joenvarsi johdatti tutkijat kohti kaupunkikuvan ylle kohoavaa 14-kerroksista puurakentamisen taidonnäytettä eli Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin opiskelija-asunto kohdetta nimeltä ”Lighthouse”. Palkittu Ylisoutajan silta vie kulkijat yli joen kohti ylös kohoavaa rakennusta. Sen seinillä voi erottaa vihreitä valoviivoja, jotka loistavat illan pimeydessä kauniisti. Nämä valot ovat osa prosentti taiteelle kampanjaa, jolla edistetään joenrannan viihtyvyyttä, kertoi Jarmo Ojalainen Joensuun Ellistä.

Kuva 1. Ylisoutajan silta johdattaa kohti valkosävyisenä kohoavaa Lighthouse -puukerrostaloa. Kuva: Anne Viljanen

Lighthouse -talon ylimmässä kerroksessa on kaupungin vuokraama asunto, jossa vierailijoille esiteltiin rakennuksen syntyhistoriaa ja rakennusteknisiä yksityiskohtia. Joensuussa on ollut pitkään tahtotila edistää puurakentamista, jossa on yhdistynyt politiikan ja alueellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan intressit. 2004 valmistunut Metla-talo oli tästä varhainen esimerkki. Kun Savonlinnan kampukselta oli aikanaan siirtymässä opiskelijat Joensuuhun, oli heille löydettävä asuntoja ja Penttilänrannassa oli siihen kaava valmiina. Näin syntyi ajatus Lighthouse:sta, puisesta majakasta, joka näkyy kaupunkikuvassa ja toimii esimerkkinä siitä, että näinkin korkeita kerrostaloja voi Suomessa rakentaa puurunkoisina.

Kuva 2: Lighthouse:n rakennusvaiheita esiteltynä kuvakollaasina. Kuva: Anne Viljanen.

Kuva 3. Puinen koristeseinä ja rakennuksen puinen seinärakenne toivat kauniisti esiin Lighthouse:n materiaalivalintoja. Kuva: Anne Viljanen
Kuva 4. Joensuun Ellin Jarmo Ojalainen (vas.) esittelee Lighthouse -projektia. Decarbon Home -hankkeesta ajatuksia vaihtamassa ovat Mikko Kurttila (kesk.) Luonnonarakeskuksesta ja Anne Toppinen (oik.) Helsingin yliopistosta. Kuva: Anne Viljanen.

Luontoarvot ohjaavat kaupunkikehitystä

Joensuun kaupungilla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Mutta ilmastonmuutos ei ole ainoa ympäristöhaaste, johon Joensuussa halutaan tarttua. Kaupunkisuunnittelussa pitää olla pitkä aikajänne, jopa sadaksi vuodeksi eteenpäin, korostivat kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen ja ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen. Koko rakentamisen elinkaareen tulisi varautua ja pohdintaa oli, otetaanko rakennusten koko elinkaarten osalta kierrätystä vielä tarpeeksi huomioon. Lisäksi ekologisten kompensaatiomahdollisuuksien selvittäminen on tärkeää, eli kun rakennetaan viheralueelle, niin viheraluetta tulisi vastaavasti lisätä muualla tai kompensoimalla viheralueen menetys esimerkiksi hiilen sitomista lisäävillä toimenpiteillä. Puiset rakennukset voisivat heidän mukaansa toimia hiilivarastoina, mutta tämä edellyttää vielä tarkempaa elinkaarilaskentaa.

Kuva 5. Jari Leinonen (vas.) ja Ari Varonen (oik.) Joensuun kaupungilta kertoivat mielellään kaupunkikehityksen suuntaviivoista ja ympäristötavoitteista. Anne Toppinen (kesk.) Helsingin yliopistosta mukana kaupunkikävelyllä. Kuva: Anne Viljanen.

WoodJoensuu ja vastuullinen liiketoiminta

Joensuussa on useita muitakin esimerkkejä komeista puurakennuksista, kuten Joensuu Areena (v. 2004), Joensuun Ellin ensimmäinen CLT-kohde (v. 2015), Pihapetäjä (v. 2017) ja Kerubi Stadionin pääkatsomon katto (v. 2018). Joensuun vahvuuksina puurakentamisen suhteen nähtiin sijainti keskellä puurakentamisen laadukkaita ja kestävästi tuotettuja raaka-aineita, monipuolinen puutuoteteollisuus sekä useat alueella toimivat oppilaitokset ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot, joilta saadaan tukea tuotekehitykseen sekä osaavaa työvoimaa. Kaupungissa on käynnissä aihepiiristä Wood Joensuu -kampanja.

Kuva 6. Jarmo Tahvanainen kertoo Business Joensuun toiminnasta. Kuva: Anne Viljanen.

Kaupunkilaisten osallistaminen kiinnostaa

Joensuun kaupungissa on myös kiinnostusta asukkaiden osallistamiseen niin, että heidän näkemyksensä ja tarpeensa saataisiin paremmin mukaan päätöksentekoon. Joensuun kaupungissa onkin aloittanut uusi lautakunta ”Osallisuus ja vetovoima” syksyllä 2021 tukemaan sosiaalisesti oikeudenmukaista kehitystä. Lautakunta rakentaa myös kaupungin ja maaseudun välistä yhteyttä, sillä sen tehtäviin kuuluu vastata myös maaseutualueen kehittämisestä.

Joensuun kaupunkikehittämisen teemat olivat monipuolisia ja erittäin kiinnostavia Decarbon Home -hankeyhteistyössä. Tällä luonnonläheisellä kaupungilla on paljon annettavaa kestävän rakentamisen ja vähähiilisten materiaaliratkaisujen saralla ja kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, joiden pohjalta on hyvä jatkaa. Decarbon Home -hanke kiittää lämpimästi Joensuun kaupunkia onnistuneen kaupunkivierailun järjestämisestä!

Joensuun kaupungilta vieraat vastaanottivat Joensuun kaupungin kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen sekä ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen. Lisäksi Joensuun Ellin Lighthouse -projektia esitteli Jarmo Ojalainen. Puurakentamista ja Joensuun liiketoimintaekosysteemiä esitteli kehityspäällikkö Timo Tahvanainen Business Joensuusta. Decarbon Home -hankkeesta mukana puolestaan olivat konsortion johtaja Anne Toppinen (Helsingin yliopisto), ohjelmajohtaja Mikko Kurttila (Luonnonvarakeskus) ja tohtorikoulutettava Anne Viljanen (Helsingin yliopisto).

Kirjoittaja

Anne Viljanen on tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistolla Decarbon Home -hankkeessa. Väitöskirjassaan hän tutkii vähähiilisen rakentamisen toimijaverkostoja sekä kestävyysmurroksen polkuja.

/by

Vantaan Koivukylän ikoniset lähiömaisemat ja alueen uudistuminen kiinnostivat tutkijoita

Resurssiviisauden ja hiilineutraaliuden tavoitteet ohjaavat kasvavan Vantaan lähiöiden täydennysrakentamista ja kehittämistä. Decarbon-Home-hankkeen tutkijat tutustuivat Koivukylän lähiöön, joka tunnetaan myös vehreydestään ja taideteoksistaan.

Decarbon Home -hankkeen tutkijatiimi vieraili aurinkoisessa syyssäässä Vantaan Koivukylässä, jossa Vantaan kaupungin edustajat kierrättivät hankeväkeä Koivukylän lähiömaisemissa. Teemoina Koivukylän lähiökävelyllä olivat Koivukylän suunnittelun historia, asuntorakentamisen tilanne sekä Koivukylään rakentuvat täydennysrakentamiskohteet. Kävelyllä tarkasteltiin Koivukylää sosio-ekonomisten tilastojen valossa ja alueen eriytymiskehitystä. Keskusteluissa pohdittiin uudistus- ja korjaushankkeiden haasteita sekä Koivukylän käynnissä olevaa kaavarunkotyötä. Lisäksi kävelyllä ihasteltiin Street Art Vantaan taideteoksia matkan varrella.

Täydennysrakentamista ja resurssiviisauden pohdintaa Koivukylässä

Ensimmäisinä kävelykohteina kuntakävelyllä olivat Asolanväylän ja Ojanlehdonkujan täydennysrakentamiskohteet. Täydennysrakentamisen taustalla onkin Vantaan kaupungin resurssiviisauden tiekartan vuoden 2030 tavoitetila. Siinä Vantaa tavoittelee muun muassa ilmastoviisautta energiantuotannon ja -kulutuksen osalta, kestävästi täydentyvää ja sekoittuvaa kaupunkirakennetta, resurssitehokkaiden ja luonnonmukaisten ratkaisujen käyttämistä, hyvinvointia viherrakentamisesta, kiertotaloutta sekä vantaalaisten vastuullisuutta osallistuvina ympäristövastuullisina ja hyvän luontosuhteen omaavina yhteisön jäseninä. Lisäksi Vantaan kaupunki pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.

Resurssiviisaus nousi kävelykohteissa esiin tehokkaan maankäytön kautta. Materiaalivalintojen kautta ei täydennysrakentamista ja sen resurssi- tai ilmastoviisautta ollut näissä nimenomaisissa kohteissa pohdittu, mutta aiheesta virisi keskustelua osallistujien kesken. Kierrätysmateriaaleihin on kiinnostusta täydennysrakentamisen osalta Vantaan kaupungissa, mutta niihin liittyy haasteita, joita tulisi ratkaista, kuten logistiikka ja välivarastointi. Lisäkerrosrakentamisen osalta mietitytti esimerkiksi hissin rakentaminen ja siihen liittyvät haasteet vanhoissa kolmikerroksisissa kerrostaloissa.

Esiteltyjä täydennysrakentamisen kohteita rakennetaan yksityiselle maalle ja Vantaan kaupungin edustajien mukaan onkin tärkeää saada omien kiinteistöjen lisäksi myös yksityinen rahoitus mukaan täydennysrakentamisen hankkeisiin. Kunnan omien kiinteistöjen muuttaminen vähähiilisiksi ei yksin riitä Vantaan kaupungin asettamien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, vaan kaikki tahot tarvitaan mukaan talkoisiin.

Täydennysrakentamista Koivukylässä. Kuva: Anne Viljanen

Ikoniset lähiömaisemat ja kehittämisen haasteet

Koivukylän lähiökierroksella esiteltiin ikonisia lähiömaisemia, joiden estetiikkaan kuuluvat betoni- ja punatiilirakentaminen. Lähiöiden kehittämisessä kilpailevat useanlaiset ja moniääniset näkemykset niistä suunnista, joihin kehittämistä tulisi viedä. Toisaalta maisemat Koivukylän keskustassa vaativat ilmavuutta kerrostalojen ympärille perinteisen lähiömaiseman tunnistettavuuden säilyttämiseksi. Kaupunkikehittämisessä onkin otettava huomioon lähiöhistoria ja museoviraston näkemykset. Toisaalta maankäytön tehokkuus ja täten laajemmat resurssiviisaus-tavoitteet ajaisivat kohti täydennys- ja lisärakentamista asukasmäärän kasvaessa. Palveluja suhteessa asukkaisiin tulisi kasvattaa, mutta tähän liittyvät myös maankäyttöön ja kaupunkikuvaan liittyvät tavoitteet. Kehittämistoimet vaikuttavat pitkäkestoisesti ja tätä varten onkin tärkeää arvioida niitä suuntia, joihin asukkaiden arvostukset ovat menossa. On tärkeää pohtia, että jatkuuko into asua täydennysrakennetuissa kerroskohteissa vai onko kehitys menossa pientalojen suuntaan. Uusien ratkaisujen tulee olla aikaa kestäviä ja toimivia sekä samalla ottaa huomioon ilmasto- ja resurssiviisauden tavoitteet, joita kaupunki on asettanut.

Ikoninen ristikaava Koivukylän kerrostaloissa. Kuva: Anne Viljanen

Taloyhtiöklubitoiminta

Vantaan Koivukylässä on alkanut keväällä 2021 taloyhtiöklubitoiminta, jota on onnistuneesti pilotoitu jo muualla pääkaupunkiseudulla sekä Energiaviraston rahoittaman ja Motivan koordinoiman alueellisen energianeuvonnan piirissä jokaisessa Manner-Suomen maakunnassa keväällä 2021 nimellä taloyhtiöfoorumi. Toiminta on Koivukylässä alkanut vasta äskettäin, mutta taloyhtiöklubin toiminnassa nähtiin tärkeänä, että taloyhtiöt kehittävät yhdessä etenkin energiatehokkuutta, mutta myös kiinteistöjen arvoa esimerkiksi lisä- tai täydennysrakentamisen kautta. Lisä- ja täydennysrakentamista voitaisiin taloyhtiöissä hyödyntää esimerkiksi putkiremontin rahoittamisessa. Taloyhtiöklubitoiminta toimii kunnan ja taloyhtiöiden rajapinnassa ja on uudenlainen yhteistyön muoto näiden välillä. Taloyhtiöklubitoimintaa tarvitaan esimerkiksi siinä, että se esittelee uudenlaisia ajatuksia asioista, joita he eivät välttämättä tulisi itse ajatelleeksi (tällainen aihe voisi olla vaikkapa lisäkerrosrakentaminen) ja kokoaa taloyhtiöt saman pöydän ääreen kehittämään kiinteistöjään ja tunnistamaan potentiaalinsa.

Katutaidetta ja vehreyttä Koivukylän puistomaisemassa

Kävelyreitti jatkui Rautkallion tornitaloilta kohti Kytöpuiston koulua ja havukallionkatua. Reitin varrella nähtiin vantaalaista katutaidetta ”Street Art Vantaa” -henkisesti. Vehreät puut reunustivat reittiä, joka johdatti kohti Vesa-Pekka Rannikon videoinstallaatiota nimeltään ”Varpusen sanoja”. Tämä ikonisten kerrostalomaisemien jatkeena oleva taideteos, joka kohoaa alaspäin levittyvän puistomaiseman yllä ja on kuin ikkuna kerrostalosta, joka ottaa vastaan kuntalaisen samalla lisäten alueen turvallisuutta.

Vantaan kasvava asukasmäärä tuo uudenlaisia tarpeita asumisen ja palveluiden kehittämiseksi samalla perinteistä lähiömaisemaa ja sen yhteisöhenkeä kunnioittaen. Vantaalla koetaan tärkeäksi olla mukana erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa, sillä tutkittua tietoa kaivataan päätöksenteon ja ohjauksen tueksi. Näin ollen Vantaan kaupungin edustajat kertoivat olevansa mielellään mukana täydentämässä tietotarpeitaan ja kehittämässä lähiöitä vähähiiliseksi strategioidensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Decarbon Home -hanke kiittää lämpimästi Vantaan kaupunkia onnistuneen syksyisen kävelyretken järjestämisestä ja ajatustenvaihdosta!

Vantaan kaupungilta vieraita kierrättivät ympäristösuunnittelija Marja Vuorinen, asumisasioiden päällikkö Elisa Ranta, asemakaava-arkkitehti Noora Koskivaara ja asumisen erityisasiantuntija Jasmin Bayar. Mukana kuntakävelyllä oli myös ympäristöministeriön rahoittaman Taloyhtiöklubi -hankkeen projektipäällikkö Kimmo Karvinen (alueilla Helsinki, Espoo ja Vantaa) valaisemassa Taloyhtiöklubin toimintaa Koivukylän alueella. Decarbon Home -hankkeesta mukana puolestaan olivat konsortion johtaja Anne Toppinen (HY), konsortion varajohtaja Katja Lähtinen (Luke), konsortion koordinaattori Vesa Kanninen (HY), hankkeen vuorovaikutusvastaava Kaarina Kaminen (SYKE), tutkijatohtori Joni Vainikka (HY), tutkija Sampo Vesanen (SYKE) ja tohtorikoulutettava Anne Viljanen.

Vesa-Pekka Rannikon videoinstallaatio ”Varpusen sanoja” kohoaa puiston ylle Koivukylässä. Kuva: Anne Viljanen

Kirjoittaja

Anne Viljanen on tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistolla Decarbon Home -hankkeessa. Väitöskirjassaan hän tutkii vähähiilisen rakentamisen toimijaverkostoja sekä kestävyysmurroksen polkuja.

/by