Decarbon-Home-hankkeen tutkijat etsivät kotitalouksia Turusta, Joensuusta, Vantaalta ja Helsingistä sekä niitä ympäröiviltä alueilta kertomaan asumiseen liittyvistä kokemuksista ja arkisista tavoista. Tällä hetkellä kaipaamme erityisesti maaseudun asukkaita mukaan tutkimukseen, myös lähiöiden asukkaat voivat osallistua. Tutkimuksessa kerätyn tiedon avulla pyritään ylläpitämään ja kehittämään asumisen mahdollisuuksia lähiöissä ja maaseudulla. Osallistuessasi tutkimukseen kirjaat muutamia tavallisia arjen tilanteita kuukauden ajalta.

Kiitokseksi osallistumisesta jokainen päiväkirjansa sovitusti palauttanut kotitalous saa S-ryhmän 20 euron lahjakortin sekä osallistuu kolmen 300 euron (verollinen) rahapalkkion arvontaan.

Ilmoittaudu tutkimukseen vastaamalla esikyselyyn (https://link.webropol.com/s/decarbonhome) tai soittamalla numeroon 029 4498571 ma-pe klo 12-14. Numerossa päivystää hankkeen tutkija Charlotta Harju.

Ilmastoviisas asuminen, asukkaiden osallisuus ja oikeudenmukaisuus ovat juuri käynnistyneen tutkimushankkeen ydinteemoja. Decarbon-Home-hanke etsii ratkaisuja asuinalueiden eriytymisen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin: tietoa tuotetaan asukkaiden arvoista ja ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Tiedon pohjalta kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Decarbon-Home-hanke eli ”Kohti hiilivapaita koteja: Asukaskeskeiset ratkaisut lähiöiden ja maaseudun ilmastoviisaaseen asumiseen”, tarjoaa monitieteisen lähestymistavan ilmastoviisaaseen asumiseen. Tutkijat tarkastelevat muun muassa asukkaiden asenteita ja rooleja sekä vähähiilisen asumisen ja rakentamisen sosiokulttuurisia ja taloudellisia edellytyksiä ja esteitä.

Oikeudenmukainen kestävyysmurros lähiöissä ja haja-asutusalueilla

Decarbon-Home-hanke keskittyy erityisesti suurten kaupunkien lähiöihin ja haja-asutusalueisiin. Lähiöiden kerrostalot ovat tyypillisesti 1960- ja 70-luvuilta, joten laajat remontit ovat ajankohtaisia, ja energiankulutuksen vähentämiseen on paljon mahdollisuuksia. Haja-asutusalueiden pientalot vastaavasti kaipaavat korjausta, energiatehokkuustoimia ja mahdollisesti lämmitysjärjestelmien muutoksia.

”Tavoitteenamme on kiihdyttää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta keskittymällä ilmastoviisaisiin asumisen ratkaisuihin sekä vahvistamalla asukkaiden toimijuutta”, kertoo Decarbon-Home-hankkeen johtaja, professori Anne Toppinen Helsingin yliopistosta. 

Asukkaat mukaan löytämään ratkaisuja

Sekä lähiöissä että maaseudulla on kerrostalo- ja omakotitalokoteja, joiden asukkaat saattavat tarvita erityistä tukea remonttien toteutukseen. “Tutkimme erityisesti haavoittuvaisten ryhmien kuten iäkkäiden ja maahanmuuttajien edellytyksiä asumisen energiaintensiivisyyden ja haitallisten ilmastovaikutusten vähentämiseen. Kutsumme asukkaat mukaan tunnistamaan esteitä ja löytämään ratkaisuja”, kertoo hankkeen varajohtaja, Luken tutkimusprofessori Katja Lähtinen.

Hankkeessa on mukana tutkijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Vaasan yliopistosta (Uwasa) ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupungit Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa ovat mukana kehittämässä toimintatapoja ja työkaluja. Hanketta toteuttamassa on myös lukuisia yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri osa-alueilta yrityksistä ministeriöihin ja kansalaisjärjestöistä kansainvälisiin tiedeasiantuntijoihin.

Yhteiskehittämisellä vaikuttavuutta

”Tutkimushankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy alan avaintoimijoiden yhteistyön ja yhteiskehittämisen kautta. Kunnilla ja rakennusalan yrityksillä on erityisen tärkeä rooli korjausremonttien toteuttajina ja mahdollistajina. Lisäksi edistämme muutosta jakamalla hyviä käytäntöjä – haemme hyviä esimerkkejä myös ulkomailta kuten Virosta tai Ruotsista”, professori Anne Toppinen lisää.

DECARBON-HOME-hanke on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Hanke on suunniteltu kuusivuotiseksi. Rahoitus ensimmäiselle kolmen vuoden jaksolle (1.10.2020-30.9.2023) on varmistunut, toinen jakso vahvistuu myöhemmin.  

 

Tietoa hankkeesta:

Nimi: ”Kohti hiilivapaita koteja: Asukaskeskeiset ratkaisut lähiöiden ja maaseudun ilmastoviisaaseen asumiseen -hankkeessa (DECARBON-HOME)

Aika: 1.10.2020-30.9.2023 + mahdollinen kolmivuotinen jatkokausi

Konsortio: Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luonnonvarakeskus (Luke), Vaasan yliopisto ja Tallinnan teknillinen yliopisto (TalTech)

Kumppanikaupungit: Helsinki, Joensuu, Turku, Vantaa

Rahoittaja: Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä

Ilmastonmuutos ja ihminen -ohjelman (CLIMATE) hankkeet  

Strategisen tutkimusneuvoston Ilmastonmuutos ja ihminen -ohjelman tutkimushankkeet ovat käynnistymässä. Ohjelmassa etsitään ratkaisuja siihen, miten ihmiset voivat tehdä ilmastonmuutoksen kannalta kestäviä valintoja. Yhdenvertaisuus, yksilöiden päätöksenteon ja käyttäytymisen ohjaaminen sekä ylisukupolvisuus ovat ohjelman pääteemoja. Decarbon-Home on yksi ohjelman hankkeista.

Ilmastonmuutos ja ihminen -tutkimusohjelmassa haetaan konkreettisia keinoja tukea eri toimijoita ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tavoitteena on tuottaa tietoa sekä kehittää uusia ratkaisuja ja toimintamalleja keskittyen erityisesti yksilöiden päätöksentekoon ja oikeudenmukaisuuteen. Yhteiskehittäminen (co-creation) on ohjelman poikkileikkaava tutkimus- ja sitouttamismenetelmä. Rahoittaja on strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Ohjelma koostuu neljästä hankkeesta, joihin kuuluu Decarbon-Home-hankkeen lisäksi:

Yksilöiden, yhteisöjen ja kaupunkien hiilen varastointi kaupunkiviheralueilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (CO-CARBON). Hanke tutkii kaupunkivihreän mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnän keinona. CO-CARBON -hankkeessa mitataan ja mallinnetaan kaupunkivihreän hiilensidontakykyä sekä kehitetään kaupunkivihreän suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käytäntöjä. Konsortion johtajana toimii apulaisprofessori Leena Järvi Helsingin yliopistosta. Konsortion kokoonpano: Helsingin yliopisto, Kööpenhaminan yliopisto, Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, Hämeen ammattikorkeakoulu.

Ei hukata ketään murrokseen. Kansalaiset, legitimiteetti ja Suomen muutos hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi (2035Legitimacy). Hanke tutkii Suomen 2035 hiilineutraalisuustavoitteen yhteiskunnallisia ja legitimiteettivaikutuksia. 2035Legitimacy tutkii hiilineutraalisuustavoitteen tukea yhteiskunnassa ja sen haasteita erityisesti kansalaisten näkökulmasta. Konsortion johtajana toimii professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta. Konsortion kokoonpano: Itä-Suomen yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto.

Ilmastotuuppaus: Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja hiilinielujen vahvistaminen yhteisöllisesti käyttäytymistieteellisin ohjauskeinoin (CLIMATE-NUDGE). Hanke hyödyntää tuuppauksen (nudging) menetelmiä ympäristön kannalta parempien valintojen ohjaamiseen. CLIMATE-NUDGE hyödyntää käyttäytymistieteellistä tietoa ja kehittää ja testaa toimijoiden kanssa tuuppausinterventioita. Sektoreista hanke keskittyy liikenteeseen ja metsiin. Konsortion johtajana toimii professori Paula Salo Turun yliopistosta. Konsortion kokoonpano: Turun yliopisto, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto, Pellervon taloustutkimus PTT, Suomen ympäristökeskus.

Uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki tulee ohjaamaan rakentamista vähähiilisempään suuntaan. Uusille rakennuksille tullaan esittämään hiilijalanjäljen enimmäisarvoa. Peruskorjattaville rakennuksille tulisi tehdä ilmastoselvitys, joka osoittaisi kohteen ilmastovaikutukset ja päästövähennysmahdollisuudet.

Ympäristöministeriö valmistelee maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutosta, jossa rakennusten koko elinkaaren ilmastopäästöt tulisivat sääntelyn kohteeksi. Päästöt ilmaistaisiin hiilijalanjälkenä, joka sisältyisi rakentamisen ja rakennusmateriaalien päästöt, käytönaikaisesta energiankulutuksesta syntyvät päästöt sekä rakennuksen purkamisesta ja sen osien kierrättämisestä tai muusta sijoittamisesta aiheutuvat päästöt.

Hiilijalanjäljen rinnalla ilmoitettaisiin myös hiilikädenjälki, eli rakennuksesta aiheutuvat ilmastohyödyt. Ilmastohyötyihin voitaisiin lukea esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäyttö, rakennuksessa tuotettu ylimääräinen uusiutuva energia, rakennukseen varastoitunut eloperäinen hiili tai rakennusmateriaaleihin elinkaaren aikana sitoutuva ilmakehän hiilidioksidi.

Rakennuksen hiilijalanjäljelle raja-arvo

Uusille rakennuksille tullaan esittämään hiilijalanjäljen raja-arvoa eli enimmäistasoa, jota uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei saisi ylittää. Raja-arvovaatimus ei koskisi uusia erillispientaloja, mutta niillekin tulisi laatia ilmastoselvitys, eli arvioida niiden hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Ilmastoselvitys tulisi laatia myös laajamittaisesti peruskorjattaville rakennuksille, vaikka niillekään ei olla esittämässä raja-arvovaatimusta. Uuden sääntelyn on tarkoitus astua voimaan 2020-luvun puoleenväliin mennessä.

Korjausrakentamisen ilmastovaikutuksista tietoa

Decarbon-Home-hankkeessa tarkastellaan pääasiassa olemassa olevia rakennuksia, joten uusien rakennusten hiilijalanjälkisääntely ei ole hankkeessa keskeinen tutkimuskohde. Mikäli hiilijalanjälkisääntely toteutuu suunnitellulla tavalla, sillä on todennäköisesti vaikutusta myös korjausrakentamiseen. Vaikka peruskorjattaville kohteille ei asetettaisi päästörajoja, hiilijalanjäljen arviointi kerryttää tietoa siitä, mistä korjauskohteiden päästöt muodostavat ja kuinka niitä voidaan pienentää. Uusien rakennusten hiilijalanjälkisääntely voi olla tärkeä askel koko rakennusalan kestävyysmurroksessa ja edistää myös vähähiilisempää korjausrakentamista.

Lisätietoa:

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus (mrluudistus.fi)

Etusivu – Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu (mrluudistus.fi)

Kuittinen, Matti (toim.): Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:22.

Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä – Valto (valtioneuvosto.fi)