Ratkaisuja-blogisarjassa Decarbon-Home-hankkeen maanantaisissa aamukahviseminaareissa tutkimustaan esitelleet tutkijat kertovat tutkimuksensa keskeisistä huomioista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tutkija Jouni Räihä Sykestä kertoi tuloksia öljylämmityksestä luopumisen tukien oikeudenmukaisen jakaantumisen kotitalouskohtaisesta tarkastelusta. Analyysiä ovat hänen kanssaan olleet tekemässä Selina Clarke Helsingin yliopistosta ja Hanna-Liisa Kangas Sykestä.

Hyvää tarkoittavatkin politiikkatoimet voivat aiheuttaa ei-toivottuja vaikutuksia johonkin toiseen suuntaan. Esimerkiksi ilmastopoliittiset toimenpiteet, kuten vähähiilisen asumisen tuet, voisivat kohdistua tulonjaon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta neutraalisti tai eroja lieventävästi, mutta tutkimuskirjallisuudessa on havaittu, että usein ne menevät enemmän hyvätuloisille ja korkeasti koulutetuille kotitalouksille.

Millaisia tukia öljylämmityksestä luopumiseksi on ollut käytössä ja miten ne ovat kohdistuneet?

Suomessa on ollut viime vuosina kolme erilaista tuki-instrumenttia pientalojen öljylämmityksestä luopumiseen. Ne ovat öljylämmityksestä luopumisen tuki (Ely-tuki), energia-avustus sekä korotettu kotitalousvähennys. Kyseiset instrumentit ovat poikenneet toisistaan muun muassa hakuprosessin ja maksimisumman osalta. Tutkimushypoteesimme oli, että erityyppiset toimenpiteet todennäköisesti jakaantuvat eri tavoin myös eri ihmisryhmille.

Ryhdyimme selvittämään, miten öljylämmityksestä luopumisen tuet ovat kohdentuneet suhteessa koko öljylämmitettyyn rakennuskantaan, aiempiin remontoijiin sekä koko omakotitalokantaan. Lisäksi kunkin tuki-instrumentin kohdentumista on tarkasteltu erikseen. Tieteellisen analyysin on mahdollistanut anonyymisti rakennuksen tietoja hyväksi käyttäen tehty yhdistely tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin. Tarkastelutasona ovat kotitalouskohtaiset muuttujat kuten tulotaso, koulutus, työllisyys sekä sijainti. Tämä analyysi mahdollistaa etenkin niin kutsutun jako-oikeudenmukaisuuden pienipiirteisen tarkastelun.

Tutkimuksessa on havaittu, että öljylämmitteisissä omakotitaloissa asuneet olivat alun perin keskimääräistä omakotitaloasujaa iäkkäämpiä, matalammin koulutettuja ja pienituloisempia. Tästä huolimatta remonttiavustukset ovat kohdistuneet keskimääräistä omakotitaloasujaa enemmän korkeampituloiselle, korkeammin koulutetuille ja kaupunkiseudulla asuville kotitalouksille. Tuki-instrumenteista kotitalousvähennys ja energia-avustus vaikuttavat kohdistuneen ”elitistisemmin”, kun taas Ely-tuki on jakaumaltaan hieman tasaisempi. Kotitalousvähennystä hakevat ovat keskimäärin olleet hieman vanhempia kuin muiden tukien hakijat, joka voi liittyä siihen, että kotitalousvähennys on seniorikansalaisille tutumpi instrumentti.

Mitä tuki-instrumenttien suunnittelussa tulisi erityisesti ottaa huomioon?

Nykytilanteessa jäljellä olevat öljylämmittäjät ovat entistä haavoittuvampi ryhmä. He ovat esimerkiksi suuremmassa vaarassa jäädä energiaköyhyysloukkuun, kun lämmitysöljyn hinta nousee erillislämmityksen päästökaupan myötä. Jatkossa tuki-instrumentein onkin erityisen tärkeää puuttua jäljellä oleviin haasteisiin. Hankkeen tutkimuksen perusteella lisäinformaation ja henkilökohteisen ohjauksen tarpeita on yhä ja tuki-instrumentti ei saisi olla turhan monimutkainen. Tätäkin suuremmassa roolissa on tulevien investointien mahdollistaminen siten, että jäljelle jäävä maksu ei ole kohtuuton ja lainansaantimahdollisuus on aidosti olemassa.

Jaa kirjoitus