Suositukset

Policy brief 1/2023

Suositukset energiakorjausten avustuksen kehittämiseksi

Ilmastonmuutos ja energiakriisi ovat kannustaneet suomalaisia pohtimaan ja toteuttamaan energiaremontteja. Energiaremonttien vauhdittamiseksi asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on jakanut energia-avustusta vuodesta 2020 lähtien. Decarbon-Home-tutkimushanke on tutkinut energia-avustuksen vaikutuksia, tehokkuutta ja käyttäjäkokemuksia. Tutkimustulosten perusteella energia-avustus on tukimuoto, jota kannattaa jatkaa, mutta se vaatii merkittäviä muokkauksia toimiakseen optimaalisesti.

Kirjoittajat:

Jarek Kurnitski
Tallinnan teknillinen yliopisto TalTech

Jouni Räihä, Hanna-Liisa Kangas, Niina Pykäläinen, Sampo Vesanen, Jani Lukkarinen ja Enni Ruokamo
Suomen ympäristökeskus Syke

Sara-Ellen Laitinen
Helsingin yliopisto

Suositukset hankkeen tutkimuksen pohjalta

1. Energiakorjauksille asetetaan kunnianhimoinen tavoite, johon kaikkien korjausten on päästävä

Kun energiakorjauksen tavoite on kunnianhimoinen, saadaan tuen piiriin hankkeita, jotka eivät toteutuisi ilman avustusta. Aiemmat energiatehokkuustoimenpiteet helpottavat tavoitetasoon pääsyä, mutta taso on mahdollista saavuttaa kaikissa rakennuksissa. Tavoite voidaan määritellä joko E-lukuna, johon kaikkien rakennusten tulee korjausten jälkeen päästä, tai vaihtoehtoisesti E-lukuun pohjautuvana energiatodistuksen tavoite-energialuokkana (A tai B). Tavoite riippuu energialaskennan lähtöarvoista, joissa on syytä huomioida korjausrakentamisen erityispiirteet. Tuki rajataan vain ennen vuotta 2010 rakennetuille kohteille.

Energialuokat A-G ja laskeminen
Shutterstock

2. Avustusta jaetaan sama osuus kaikista avustuskelpoisista toimenpiteistä

Avustusta jaetaan 30 prosenttia kaikista avustuskelpoisista toimenpiteistä, eli tukitaso skaalautuu korjauksen laajuuden mukaan. Tämä muutos yksinkertaistaa tukea ja helpottaa tuen hakijoita hahmottamaan saatavan tuen määrän. Henkilöasiakkaiden kohdalle tuen määrälle asetetaan enimmäistaso (esimerkiksi 30 000 euroa). Tuen prosenttiosuus voisi olla hieman korkeampi, jos mukana olisi esimerkiksi useampia taloyhtiöitä ja siten saataisiin liikkeelle isomman mittakaavan ratkaisuja ja/tai yhteishankintoja esimerkiksi tasaikäisen rakennuskannan lähiöissä.

3. Korjaushankkeista kerätään tietoa järjestelmällisesti ja avoimesti

Korjaushankkeiden toimenpidelista uudistetaan, jotta avustuksella tehtyjä toimenpiteitä on helpompi seurata. Hankkeista toimitetaan myös kulutustietojen perusteella tieto todellisesta energiankulutuksesta ennen ja jälkeen remontin. Hankkeista kerättävä tieto saatetaan koneluettavaan muotoon. Tuen läpinäkyvyyttä edistää se, että aineisto on taloyhtiöiden osalta avointa (esimerkiksi tehdyt toimenpiteet, saatu tuki, korjauksen vaikutukset energiankulutukseen).

4. Varmistetaan energiakorjauksen rahoitus

Taloyhtiöiden tulee voida hakea energiakorjaukseen ARAlta avustuksen kanssa yhdessä toimivaa lainantakausta, mikä mahdollistaa korjaukset alemman myyntiarvon rakennuksissa ja vähävaraisemmille asukkaille. Toisaalta taloyhtiöiden lainanottokyky ja hankkeen kustannusten järkevä mitoitus on mahdollista varmistaa sillä, että taloyhtiöt toimittavat pankista ehdollisen lainalupauksen hakemuksen yhteydessä.

5. Mukautetaan E-luvun laskenta korjausrakentamiseen

E-luvun laskentaa mukautetaan korjausrakentamiseen niin, että siinä ei käytetä täysin samoja arvoja kuin uudisrakentamisessa, koska esimerkiksi ilmanvaihdon osalta uudisrakentamisen energialaskennan määräystasoa ei ole mahdollista saavuttaa korjausrakentamisessa. Myös vuotoilmanvaihtokertoimen laskennan ohjeistusta on tarkennettava vastaamaan paremmin korjattavan rakennuksen ilmanvaihtoa.

6. Varmistetaan korjattujen kohteiden hyvät asumisolosuhteet

ARA-avustuksella korjattujen kohteiden asumisolosuhteet (esimerkiksi ilmanvaihto ja lämpöviihtyvyys) varmistetaan. Tämä tapahtuu vaatimalla, että kaikissa hankkeissa asennetaan joko lämmöntalteenotto tai raitisilmaradiaattorit sekä noudatetaan määräystason ilmanvaihtoa.

7. Tekninen konsultti varmistaa hankkeen teknisen toimivuuden

Korjaushankkeiden suunnittelussa käytetään koulutettua teknistä konsulttia varmistamaan hankkeen tekninen toimivuus. Konsulttien yhteystiedot listataan ARAn verkkosivulle.

Decarbon-Home-hankkeen tuloksia

ARAn energia-avustusta jaetaan avustuskelpoisista toimenpiteistä ja kaikille toimenpiteille on asetettu oma prosenttiosuutensa, jonka verran tukea voidaan myöntää kuluista. Näistä tukikelpoisista kustannuksista voidaan tukea myöntää enintään 50 prosenttia. Lisäksi tukea on rajoitettu niin, että sitä voi saada 4 000 euroa asuntoa kohden tai 6 000 euroa asuntoa kohden, jos kohde korjataan lähes nollaenergialuokkaan. Korjaushanke on tukikelpoinen, jos siinä parannetaan rakennuksen alkuperäistä E-lukua vähintään 32–44 prosentilla. Decarbon-Home-tutkimushankkeen tulosten perusteella hakijoiden on vaikea hahmottaa tukijärjestelmää ja saatavan tuen suuruutta. Lisäksi avustuksen toimenpidekategoriat eivät ole tarpeeksi tarkkoja etenkään energiantuotantoteknologioiden osalta. Kategorioihin on yhdistetty liian monia teknologioita ja osa teknologioista on useammassa kategoriassa.

Decarbon-Home-tutkimushankkeen tulosten perusteella energia-avustus on useissa tapauksissa saatu vain yhteen energiatehokkuutta parantavaan toimenpiteeseen, lähes poikkeuksetta lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen. Esimerkiksi tuen hakijoille lähetetyn kyselyn perusteella noin puolet taloyhtiöistä teki vain yhden toimenpiteen. Tämä toimenpide saattaa olla esimerkiksi lämmitysjärjestelmän vaihto kaukolämmöstä maalämpöön. Jos kohde on ollut rakennusvaiheessa öljylämmitteinen ja lämmitysjärjestelmä on vaihdettu aikaisemmin kaukolämpöön, ei taloyhtiössä tarvitse toteuttaa muita muutoksia tuen saamiseksi. Pelkkä maalämpöinvestointi olisi kuitenkin ollut taloudellisesti kannattava ilman tukeakin. Tuen hakijoille lähetetyssä kyselyssä kaksi kolmasosaa avustuksen hakijoista arveli, että he olisivat toteuttaneet korjauksensa kokonaisuudessaan ilman tukeakin. Tuen avulla oli toteutettu joitain lisäinvestointeja, mutta hakijoiden kokonaismäärään nähden näitä oli vähän.

Tutkimushankkeen tulosten perusteella energia-avustusten joukossa on vain vähän kohteita, joissa toteutetaan useampia ja perusteellisia energiatehokkuustoimia. Tutkimustulosten perusteella avustuksen malli ajaa siihen, että pienet korjaukset saavat jopa kaksi kertaa suhteellisesti enemmän avustusta kuin perusteelliset korjaukset.

Vähävaraiset asukkaat asuvat usein energiatehokkuudeltaan heikkolaatuisissa rakennuksissa, ja heillä on hyvätuloisia vähemmän varoja korjausten toteuttamiseen. Decarbon-Home-tutkimushankkeen tulosten perusteella energia-avustukset ovat menneet pääosin erittäin hyvätuloisille asukkaille.

ARAn energia-avustuksella tehdyt energiakorjausten toimenpiteet pientaloissa

Lähde: Tutkimushankkeen kysely

ARAn energia-avustuksella tehdyt energiakorjausten toimenpiteet taloyhtiöissä

Lähde: Tutkimushankkeen kysely

Huom! Klikkaamalla saat graafit suuremmaksi

Viron KredEx-avustusjärjestelmä

Virossa on jaettu energiakorjauksiin KredEx-avustusta vuodesta 2010 saakka ja järjestelmää on kehitetty useaan kertaan. KredExin avustusten vaatimustaso energiatehokkuusremonteille on todella korkea. Toisaalta, Virossa tukea saa 30 % remontointikustannuksista, kun Suomessa taso on ollut Decarbon-Home-hankkeen mallilaskelmien mukaan noin 10–20 % kustannuksista. Virossa tukitaso on osa aluepolitiikkaa, ja matalatuloisemmissa kunnissa käytetään 40–50 % tukitasoa. Tällä tukimallilla Virossa on saatu energiakorjaukset vauhtiin niin Tallinnan lähiöissä kuin pienemmilläkin paikkakunnilla. Toisaalta syrjäisimmillä alueilla edes 50 % tukitaso ei ole riittänyt käynnistämään korjauksia.

Kolme ARAn energia-avustuksella toteutettua esimerkkikohdetta (kerrostaloa): energiatehokkuustoimet, kustannukset ja tukitaso.

Korjaustoimenpide (€/m2)Rakennus 1Rakennus 2Rakennus 3
Suunnittelu4,44,81,6
Maalämpö- ja poistoilmalämpöpumppu66,388,197,4
Vedensäästötoimenpiteet30,5654*97,4
Lisäeristys357
Kiinteistöautomaatio7,4
Ikkunoiden ja/tai ovien vaihto50,211,5
Energiatehokkuuden parannusten kustannukset508124136
Energia-avustus482729
Energia-avustuksen osuus energiatehokkuuskustannuksista9,5 %22 %21 %

*Kohteessa on tehty samalla putkiremontti, jonka kustannuksista 24 €/m2 laskettiin energiaa säästäviksi toimiksi.

Toimenpiteet

ARAn energia-avustuksen nykymuodon haasteet

  1. Tuki on kohdistunut pääosin hankkeisiin, jotka olisivat toteutuneet ilman avustustakin
  2. Tavoitetasot energiaremonteille ovat vaatimattomat
  3. Avustus on kannustanut pieniin korjauksiin perusteellisten korjausten sijaan
  4. Tuki on ohjautunut pääosin suurituloisille henkilöille
  5. Avustusjärjestelmä on monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä
  6. E-luvun laskentaohjeistus ei mahdollista energiansäästön luotettavaa arviointia
  7. Korjauksen vertaaminen rakennuksen alkuperäiseen E-lukuun ei ole oikeudenmukaista
  8. Tuesta puuttuu vaatimukset hyvistä asumisolosuhteista
  9. Hankkeista kerättyä tietoa on vaikea hyödyntää ja seurata

ARAn energia-avustuksen kehittämisen suositusten tavoitteet

  1. Ohjataan tukea energiaremontteihin ja -toimenpiteisiin, jotka eivät toteutuisi ilman tukea
  2. Tuetaan pienituloisempia asukkaita edullisemmilla asuinalueilla
  3. Tuetaan perusteellisia energiaremontteja, jotka samalla parantavat myös asuinviihtyvyyttä
  4. Tukijärjestelmä yksinkertaisemmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi
  5. Lisätään avoimuutta ja seurattavuutta tuen vaikutuksista ja kohteista

Uudistusehdotukset muodostavat kokonaisuuden, eli jos uudistuksista valitaan vain osa, ei uusi kokonaisuus välttämättä toimi tehokkaasti.

”Suurin osa avustuksesta niissä noin 30 hankkeessa, joissa olen ollut mukana, on mennyt toimenpiteisiin, jotka tehtäisiin joka tapauksessa.”

”Kyl mä toivoisin että lämmitys vois olla niin ekologista kun vaan suinkin, hiilineutraalia suorastaan kaikilla. Mut niin että ei tarvis kärsiä siitä kenenkään, vaan että yhteiskunta mahdollistais sen että kaikilla ois varaa siihen.” 

”Jälkeenpäin tajusin, että näillä suunnitelluilla toimenpiteillä en tule saamaan kokonaisuudessaan avustusta, kun ensin vähennetään puolet ja sitten vasta prosentti vaikuttaa.”

Ehdotus korjausrakentamisen E-luvun laskemiseksi

Uuden rakennuksen energiatehokkuuden asetuksen YM 1010/2017 vaatiman ilmanvaihdon 0,5 l/s m2 saavuttaminen korjausrakentamisessa ei yleensä ole realistista, jonka vuoksi energialaskenta voitaisiin tehdä YM 1009/2017 asetuksen 0,35 l/s m2 ilmanvaihtomäärällä.

Ilmanvuotoluvusta q50 laskettu vakiovuotoilmanvaihto vääristää laskelmia koneellisen poiston kerrostaloissa, koska YM 1010/2017 vuotoilmanvaihdon laskentayhtälö on tarkoitettu koneelliselle tulo- ja poistoilmanvaihdolle, jossa vuotoilmavirtauksia muodostuu herkemmin kuin rakennuksen alipaineistavassa poistoilmanvaihdossa. Näin vuodot ovat todellisuudessa paljon vähäisempiä, jolla on suuri merkitys E-luvun laskennassa. EN-standardista löytyy vuotoilmavirran laskentakaava, jolla tulo- ja poistoilmavirran epätasapaino voidaan ottaa huomioon tai vaihtoehtoisesti voidaan ohjeistaa laskennassa käytettävät vuotoilmanvaihtokertoimet ilmanvuotolukujen ja ilmanvaihtoratkaisujen mukaisesti.

Ehdotus toimenpidelistaukseksi:

  • Poistoilmalämpöpumppu​
  • Ilma-vesi-lämpöpumppu​
  • Maalämpö​
  • Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla​
  • Huonekohtainen ilmanvaihtolaite lämmön talteenotolla​
  • Pattereiden vaihto raitisilmaradiaattoreiksi
  • Jäteveden lämmön talteenotto​
  • Aurinkosähköjärjestelmä​
  • Aurinkokeräimet veden lämmitykseen
  • Varaava tulisija
  • Ikkunoiden vaihto
  • Ovien vaihto
  • Julkisivun lisälämmöneristys
  • Sisäseinän lisälämmöneristys
  • Yläpohjan lisälämmöneristys
  • Alapohjan lisälämmöneristys
  • Sokkeleiden lisälämmöneristys
  • Tiivistäminen
  • Kiinteistöautomaatio
  • Aurinkosuojauksen parantaminen
  • Jäähdytysjärjestelmän asentaminen
  • Muu toimenpide: mikä?

Tutkimuskokonaisuudet

ARAn energia-avustuksen hakijoille suunnatulla kyselytutkimuksella tutkittiin tuen kehityskohteita ja sen vaikutuksia. Kyselyt lähetettiin kaikille marraskuuhun 2021 mennessä energia-avustusta hakeneille. Kyselyyn vastasi 623 henkilöasiakasta ja 202 taloyhtiöiden edustajaa.

Esimerkkirakennusten laskelmat. Hankkeessa tutkittiin ARAn avustuksella korjattujen pientalojen ja kerrostalojen teknisiä ominaisuuksia ja energiankulutusta ennen korjauksia ja niiden jälkeen. Mallirakennuksilla suoritettiin energiasimuloinnit, joiden perusteella saavutetut energiansäästöt ja avustusten vaikutukset voitiin arvioida.

Kansalaiskysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2022. Siihen vastasi 1 448 satunnaisesti valittua 18–80-vuotiasta kansalaista. Kysely tuottaa tutkimustietoa asumisen valintoihin vaikuttavista tekijöistä ja edistää vähähiilisten asumisratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Etnografiset teemahaastattelut asukkaille syksyllä 2021. Osallistujat ovat enimmäkseen naisia ja iältään 30–73-vuotiaita. He asuvat lähiössä tai maaseudulla Etelä- tai Itä-Suomessa. Haastatteluissa käsiteltiin asumista ja siihen liittyen käytänteitä, ilmastoviisautta sekä unelmia.

Lähiöareena toteutetaan yhdessä Helsingin kaupungin taloyhtiöiden energianeuvonnan kanssa. Areenassa etsitään eri alojen asiantuntijoiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa systeemisiä ja oikeudenmukaisia keinoja lähiöiden energiatoimien edistämiseksi ja korjausvelan pienentämiseksi tarkastellen Mellunkylän asuinaluetta esimerkkitapauksena.