Artikkelit

Ilmastoviisas asuminen, asukkaiden osallisuus ja oikeudenmukaisuus ovat juuri käynnistyneen tutkimushankkeen ydinteemoja. Decarbon-Home-hanke etsii ratkaisuja asuinalueiden eriytymisen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin: tietoa tuotetaan asukkaiden arvoista ja ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Tiedon pohjalta kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Decarbon-Home-hanke eli ”Kohti hiilivapaita koteja: Asukaskeskeiset ratkaisut lähiöiden ja maaseudun ilmastoviisaaseen asumiseen”, tarjoaa monitieteisen lähestymistavan ilmastoviisaaseen asumiseen. Tutkijat tarkastelevat muun muassa asukkaiden asenteita ja rooleja sekä vähähiilisen asumisen ja rakentamisen sosiokulttuurisia ja taloudellisia edellytyksiä ja esteitä.

Oikeudenmukainen kestävyysmurros lähiöissä ja haja-asutusalueilla

Decarbon-Home-hanke keskittyy erityisesti suurten kaupunkien lähiöihin ja haja-asutusalueisiin. Lähiöiden kerrostalot ovat tyypillisesti 1960- ja 70-luvuilta, joten laajat remontit ovat ajankohtaisia, ja energiankulutuksen vähentämiseen on paljon mahdollisuuksia. Haja-asutusalueiden pientalot vastaavasti kaipaavat korjausta, energiatehokkuustoimia ja mahdollisesti lämmitysjärjestelmien muutoksia.

”Tavoitteenamme on kiihdyttää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta keskittymällä ilmastoviisaisiin asumisen ratkaisuihin sekä vahvistamalla asukkaiden toimijuutta”, kertoo Decarbon-Home-hankkeen johtaja, professori Anne Toppinen Helsingin yliopistosta. 

Asukkaat mukaan löytämään ratkaisuja

Sekä lähiöissä että maaseudulla on kerrostalo- ja omakotitalokoteja, joiden asukkaat saattavat tarvita erityistä tukea remonttien toteutukseen. “Tutkimme erityisesti haavoittuvaisten ryhmien kuten iäkkäiden ja maahanmuuttajien edellytyksiä asumisen energiaintensiivisyyden ja haitallisten ilmastovaikutusten vähentämiseen. Kutsumme asukkaat mukaan tunnistamaan esteitä ja löytämään ratkaisuja”, kertoo hankkeen varajohtaja, Luken tutkimusprofessori Katja Lähtinen.

Hankkeessa on mukana tutkijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Vaasan yliopistosta (Uwasa) ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupungit Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa ovat mukana kehittämässä toimintatapoja ja työkaluja. Hanketta toteuttamassa on myös lukuisia yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri osa-alueilta yrityksistä ministeriöihin ja kansalaisjärjestöistä kansainvälisiin tiedeasiantuntijoihin.

Yhteiskehittämisellä vaikuttavuutta

”Tutkimushankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy alan avaintoimijoiden yhteistyön ja yhteiskehittämisen kautta. Kunnilla ja rakennusalan yrityksillä on erityisen tärkeä rooli korjausremonttien toteuttajina ja mahdollistajina. Lisäksi edistämme muutosta jakamalla hyviä käytäntöjä – haemme hyviä esimerkkejä myös ulkomailta kuten Virosta tai Ruotsista”, professori Anne Toppinen lisää.

DECARBON-HOME-hanke on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Hanke on suunniteltu kuusivuotiseksi. Rahoitus ensimmäiselle kolmen vuoden jaksolle (1.10.2020-30.9.2023) on varmistunut, toinen jakso vahvistuu myöhemmin.  

 

Tietoa hankkeesta:

Nimi: ”Kohti hiilivapaita koteja: Asukaskeskeiset ratkaisut lähiöiden ja maaseudun ilmastoviisaaseen asumiseen -hankkeessa (DECARBON-HOME)

Aika: 1.10.2020-30.9.2023 + mahdollinen kolmivuotinen jatkokausi

Konsortio: Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luonnonvarakeskus (Luke), Vaasan yliopisto ja Tallinnan teknillinen yliopisto (TalTech)

Kumppanikaupungit: Helsinki, Joensuu, Turku, Vantaa

Rahoittaja: Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä

Ilmastonmuutos ja ihminen -ohjelman (CLIMATE) hankkeet  

Asuminen on jokapäiväisiä tekoja. Decarbon-Home-hankkeessa pyrimme ymmärtämään erilaisia asukkaita elämäntilanteineen ja kysymme, miten voisimme asua ilmaston kannalta järkevästi erilaisissa kodeissa – sekä maaseudun omakotitaloissa että 1970-luvun kerrostalolähiöissä.

Suomessa valmistuu vuosittain yli 40 000 uutta asuntoa ja monilla alueilla vallitsee jatkuva asuntopula. Samaan aikaan tyhjien asuntojen määrä sekä maaseudulla että kaupungeissa on kasvanut – tällä hetkellä yhteensä yli 300 000 asuntoa on tyhjillään, joista huomattava osa 1970-luvun kerrostaloissa (Paavilainen 2020). Onko meillä varaa tähän ympäristön ja kuluttajien talouden näkökulmasta? Ilmiön taustalla on useita kehityskulkuja, kuten muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin, kakkosasuntojen omistaminen ja vertaisvuokraaminen. Silti jokaisen uuden asunnon rakentaminen vie valtavasti luonnonvaroja ja tuottaa paljon ilmastopäästöjä.

Kuinka paljon sinun kodissasi maksaa yksi aste huonelämpöä parinkymmenen asteen pakkasella? Paljonko asuntosi seiniin on varastoitunut hiiltä? Miten erilaiset korjaustoimenpiteet lisäävät asuntosi käyttöiän odotetta? Tällaisiin kysymyksiin harva kuluttaja osaa vastata. Etenkään kerrostaloasujan ei tarvitse tietää kotinsa teknisistä ratkaisuista kovinkaan paljon.

Kaikki talonostajatkaan eivät ole ostohetkellä kiinnostuneita kotinsa lämmitysmuodosta ja rakennusmateriaaleista, vaan silloin useimmiten asunnon koko, sijainti ja hinta ratkaisevat. Asunnon hankinta, omistaminen ja asuminen ovatkin keskenään eri asioita. Kulutustutkimuksen kirjallisuudessa puhutaan hankinnanjälkeisestä haltuunoton prosesseista (Viholainen ym. 2020; Warde 2014). Asuminen on siten eräänlaista jatkuvaa kodin tekemistä huoltotoimenpiteinen ja korjauksineen (Kuva 1). Uuteen kotiin muutettaessa tämä vaihe konkretisoituu monen kohdalla erilaisten remonttien muodossa. Remontteja tai sisustusta suunnitellessa pohditaan huolellisesti asunnon käytettävyyden ja asumismukavuuden lisäämistä kotona. Korjauksilla voidaan myös päivittää vanhaa kotia, jolloin asunto merkityksellistyy asukkaalleen uudelleen.

Asumisen ympäristövaikutuksiin voi vaikuttaa erilaisin teoin, kuten asunnon energiatehokkuutta parantavin korjauksin. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa säästöjä ja ympäristöhyötyjä tuoviin korjauksiin, mikä ilmenee esimerkiksi Ylen julkaisemassa uutisessa. Energiaköyhyys ei ole vain Etelä-Euroopan ongelma, vaan uhka on olemassa myös Suomessa. Se koskee erityisesti niitä pieni- ja alle keskituloisia kotitalouksia, jotka asuvat 1960- ja 1970-luvun perusparantamattomissa kerrostaloissa tai ennen 1980-lukua valmistuneissa isoissa öljylämmitteisissä pientaloissa (Runsten ym. 2015).

DECARBON-HOME-hankkeessa kysymmekin, miten korjausrakentamisen keinoin voitaisiin edistää ilmastoviisasta asumista etenkin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. Keskiössä ovat asukkaat erilaisissa elämäntilanteissa ja taloudellisissa asemissa. Työpaketissa yksi tavoitteena on ymmärtää asukkaan ja kansalaisen kokemuksia ja mahdollisuuksia ilmastotekoihin arjessaan. Palataan näihin teemoihin työn edetessä!

Lähteet

Paavilainen, P. (2020) Tyhjillään olevien asuntojen määrä kasvanut merkittävästi 2000-luvulla – mistä tässä on kyse? Tieto & Trendit 12.10.2020. http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/tyhjillaan-olevien-asuntojen-maara-kasvanut-merkittavasti-2000-luvulla-mista-tassa-on-kyse/?listing=simple [Viitattu 20.1.2021]

Runsten, S., Berninger, K., Heljo, J., Sorvali, J., Kasanen, P., Vihola, J., Uotila, U. (2015) Pienituloisen omistusasujan energiaköyhyys. Ympäristöministeriön raportteja 6/2015. Helsinki: Ympäristöministeriö. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153653

Viholainen, N., Kylkilahti, E., Autio, M., & Toppinen, A. (2020). A home made of wood: Consumer experiences of wooden building materials. International Journal of Consumer Studies, 44(6), 542-551. https://doi.org/10.1111/ijcs.12586

Warde, A. (2014). After taste: Culture, consumption and theories of practice. Journal of Consumer Culture, 14(3), 279– 303. https://doi.org/10.1177/1469540514547828

Kirjoittaja

Eliisa Kylkilahti on kulutustutkija Helsingin yliopistossa. Eliisa on kiinnostunut ilmastoviisaasta asumisesta kuluttajien hyvinvoinnin, taloudellisten mahdollisuuksien ja sosiaalisten suhteiden näkökulmista.

Kirjoitus on julkaistu alunperin 16.2.2021 strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) verkkosivuilla.