Artikkelit

Uutisointi ja keskustelu ilmastonmuutoksesta mediassa on usein negatiivista, mikä saattaa johtaa jopa ilmastoahdistukseen. Vastapainoksi tarvittaisiin toivoa nostattavaa keskustelua ja positiivisia esikuvia kannustamaan ympäristövastuullisuuteen ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Jokainen voi osaltaan vaikuttaa tehdessään valintoja kuluttajina ja organisaatioina. Ympäristövastuullisuuden näkökulmasta keskeistä on se, onko motivaatiota toimia – ja lumipalloefektin saavuttamiseksi on keskeistä, miten motivoimme muita.

Selvitin pro gradu -tutkielmassani, miten asumisen ja rakentamisen yhteisö ilmaisee ympäristövastuullisuuden motiiveja mediassa. Asumisen ja rakentamisen yhteisöön kuuluivat asukkaat, alan yritykset sekä julkisyhteisöt. Tarkastelin gradussani kolmessa mediassa julkaistuja artikkeleita ja niissä ilmennyttä yhteisön eri jäsenten motiivipuhetta, eli puhetta siitä miksi ympäristövastuullisuus on merkityksellistä ja tärkeää.

Ympäristövastuullisuutta perusteltiin tässä aineistossa taloudellisilla motiiveilla, arvopohjaisilla eettisillä motiiveilla sekä strategisten tavoitteiden saavuttamisella. Lisäksi ympäristövastuullisuuteen motivoi pyrkimys parempaan tulevaisuuteen. Analyysissä käytin Schwartzin ja Carrollin (2003) vastuullisuusmotiivien mallia, joka jakaa motiivit eettisiksi, taloudellisiksi ja lainmukaisiksi, tai näiden yhdistelmiksi. Mallin mukaan esimerkiksi yritysten motiivit ovat aina joko suoraan tai epäsuorasti taloudellisia. Yritysten motiivit kytkeytyivätkin aineistossa vahvasti markkinatalouteen ja yrityksen hyödyn tavoitteluun. Ympäristövastuullisiin valintoihin päätymistä motivoi saavutettu vastuullinen imago, jonka esimerkiksi toivottiin edelleen vaikuttavan asuntojen arvoon. Julkisyhteisöjen, kuten kuntien, toimia perusteltiin puolestaan usein strategian tavoitteiden saavuttamisella. Strategian tavoitteiden saavuttaminen vaikutti paikoin tärkeämmältä niin ikään imagon kannalta kuin itse ympäristövastuullisuuden näkökulmasta.

Asukkaiden motiivit olivat tässä aineistossa kaksijakoisia, mikä paljastaakin motiivipuheen taustalla olevat erilaiset arvopohjat. Toisaalta motiivit kytkeytyivät minimalistiseen ympäristövastuullisuuden ideologiaan, jonka mukaan toimiessaan asukas pyrki minimoimaan kulutusta. Toisaalta motiivipuhe liittyi kuluttamisen kontekstiin, jossa kuluttaminen oli hyväksyttävää, kunhan se täytti ekologisuuden kriteerejä. Asukastarinat edustivat siten myös kahta vastuullisuuden ääripäätä, eikä aineistossa esiintynyt niin sanottujen tavallisten asukkaiden puhetta. Ympäristövastuullisuuteen motivoimisen kannalta myös tavallisten asukkaiden ääni olisi saatava kuuluviin mediassa.

Lisäksi kaikkien toimijoiden motiivipuheessa kuvastui ympäristövastuullinen ajattelu velvollisuuseettisestä näkökulmasta, vaikkakin motiivi oli yritysten kohdalla epäsuorasti taloudellinen. Yhteistä kaikille toimijoille oli myös pyrkimyspuhe – tulevaisuusorientoitunut motiivipuhe, joka toi esille toimijoiden pyrkimyksiä ympäristövastuullisuuden parantamiseksi, toiveena luoda parempi tulevaisuus tuleville sukupolville.

Toivon esille nostaminen mediassa voisikin luoda positiivisen ja kannustavan ilmapiirin asumisen ja rakentamisen yhteisöön. Tämä motivoisi niin tavallisiakin kansalaisia kuin organisaatioitakin toimiin ympäristövastuullisuuden itsensä takia.

Kirjoittaja

Leena Jokinen on Vaasan yliopistosta viestintätieteistä toukokuussa valmistunut filosofian maisteri ja agrologi (amk), joka työskenteli Decarbon Home -hankkeessa tutkimusavustajana opiskelujen ohella keväällä 2022. Pro gradu -tutkielma ”Uskon myös, että ekologisuudella on merkitystä yhtiön imagolle ja sitä kautta asuntojen arvolle” : Ympäristövastuullisen asumisen ja rakentamisen motiivit mediassa on kokonaisuudessaan luettavissa Osuva-julkaisuarkistossa.

Lähde:
Schwartz, M.S. & Carroll, A.B. (2003). Corporate social responsibility: a three-domain approach. Business Ethics Quarterly, 13(4), 503–530. https://doi.org/10.5840/beq200313435.

Oma koti on monelle tärkeä ja turvallinen paikka, jonne arki kulminoituu läheisimpien ihmisten ja arjen ajanvieton ympärille. Toisilla voi olla tarkka mielikuva ja kriteerit toiveiden kodista ja tulevaisuuden asumisesta, kun toisilla ajatukset ovat suurpiirteisemmät. Mitä suomalaiset sitten toivovatkaan asumiselta? Asumiseen kohdistetaan monenlaisia toiveita ja tarpeita erilaisista lähtökohdista. Ilmastonmuutoksen synnyttämä keskustelu kestävämmästä kehityksestä koskettaa myös asumista toimialana. Janita Partanen tarkasteli kestävän kuluttamisen merkitystä asumisen toiveissa pro gradu -tutkielmassaan. Monet ilmastoviisaat ratkaisut ja käytännöt liittyvät asumiseen ja ihmisten jokapäiväisiin tapoihin toimia, sillä asuminen on yksi suurin päästöjen aiheuttaja. Jotta ihmisiä voidaan tukea ilmastoviisaiden valintojen tekemisessä, on heidän tarpeitaan ja toiveitaan ymmärrettävä.

Sopivan kokoinen asunto lähellä ystäviä, palveluita ja luontoa

Kun suomalaisilta kysyttiin toiveiden asunnosta ja elinympäristöstä he nostivat esille kolmena tärkeimpänä tekijänä sijainnin, asunnon ominaisuudet ja sosiaalisen ympäristön. Toiveissa sijaintiin liitettiin lyhyet etäisyydet palveluihin, läheisiin ihmisiin, luontoon ja toimiviin liikenneyhteyksiin. Naapurustolta puolestaan toivottiin rauhallisuutta sekä hyviä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia. Suomalaisten erityinen suhde luontoon tuli esille myös toistuvina toiveina ulkoilualueista tai vesistöstä kodin lähellä.

Asunnon ominaisuuksilta puolestaan toivottiin käytännöllisyyttä ja mukavuutta. Tehokas pohjaratkaisu ja säilytystila olivat tärkeä tuki arjessa. Mukavuutta asumiseen puolestaan haettiin harrastusmahdollisuuksien ja kodin erityisominaisuuksien kuten saunan tai terassin kautta. Toiveissa tuotiin esille myös luonnonvalon määrä ja puu miellyttävänä materiaalina. Sosiaalinen ympäristö vuorostaan huomioitiin asumistoiveissa lyhyenä etäisyytenä ystäviin ja sukulaisiin, sekä pohtimalla yhteisasumista. Lyhyiden yhteyksien koettiin helpottavan yhteydenpitoa sekä tuovan turvaa ja apua arkeen.

Asumisen toiveissa on eroja

Suomalaisissa tunnistettiin myös eroja asumisen kuluttajina toiveiden pohjalta. Asumisen toiveista tunnistettiin neljä ryhmää, joista ensimmäinen korosti sosiaalisuutta määrittävänä tekijänä toiveissaan. Heille tärkeintä oli perheen ja ystävien läheisyys eli asumisen mahdollistamat sosiaaliset yhteydet muihin ihmisiin. Toiselle ryhmälle keskeisintä asumisessa oli puolestaan kodin tarjoamat silmää miellyttävä esteettinen ulkomuoto, oma paikka rauhoittumiselle sekä viihteellinen puoli kuten harrastusmahdollisuudet ja kulttuuripalvelut.

Kolmas ryhmä puolestaan koki kodin tärkeimmiksi ominaisuudeksi käytännöllisyyden ja toimivuuden. Heille kodissa oleellisinta oli arjen toimintojen tukeminen ja helpottaminen, joka ilmeni lyhyinä yhteyksinä, helppohoitoisuutena sekä tehokkaina ja edullisina ratkaisuina. Neljännen ryhmän toiveiden kodissa tärkeää oli ilmastoystävällisyys, mikä näkyi usealla elämän osa-alueella toiveina uusiutuvista energiaratkaisuista ja materiaaleista, omavaraisuudesta sekä mahdollisuuksista kestäviin käytäntöihin kuten kierrätykseen ja pyöräilyyn.

Ilmastoviisas koti

Kestävyyden merkitys on yhä kasvava myös asumisen alalla. Tällä hetkellä noin joka kymmenes toi esille kestävyyteen liittyviä seikkoja tulevaisuuden asumisen toiveissaan. Monille ilmastoviisaus tarkoitti toiveissa uusiutuvaa lämmitysmuotoa ja energianlähteitä, kuten aurinko- tai tuulisähköä. Kiinnostusta esitettiin myös puuta kohtaan rakennusmateriaalina ja asunnon koosta oltiin valmiita tinkimään. Lisäksi toivottiin, että koti mahdollistaisi kestävien käytäntöjen toteuttamisen kuten kierrätyksen ja liikkumisen kävellen, pyörällä tai julkisen liikenteen avulla. Usein ilmastoviisaat valinnat yhdistettiin myös muihin hyötyihin, kuten taloudellisiin säästöihin tai luontomaisemien säilyttämiseen. Ihmisten kiinnostus kestävämpään asumiseen näkyi toiveissa, mutta toteutukseen kaivattiin usein lisää tietoa ja tukea.

Kirjoittaja

Janita Partanen on Vaasan yliopiston markkinoinnin johtamisen maisteriopiskelija, jota kiinnostaa kestävyys kuluttajakäyttäytymisessä. Tänä keväänä hän suorittaa vaihto-opintojaan nauttien Espanjan auringosta Madridissa. Pro gradu -tutkielma Arvon kokeminen ja kestävän kuluttamisen merkitys asumisen toiveissa on kokonaisuudessaan luettavissa Osuva-julkaisuarkistossa.