Artikkelit

Mikä koskettaa kansalaisia kestävyysmurroksessa? Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivän antia

,

Tämän vuoden Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivä järjestettiin 20.5. strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien Decarbon-Home ja Flaire -hankkeiden sekä Suomen Akatemian rahoittaman Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa (ENCIT) -hankkeen yhteistyönä Tiedekulmassa. Tilaisuudessa keskusteltiin kansalaisten kohtaamisesta kestävyysmurroksessa.

Hankkeiden tutkimustuloksia esitelleissä tutkijapuheenvuoroissa ja niiden pohjalta käydyissä paneelikeskusteluissa korostui kestävyysmurroksen moniulotteisuuden merkitys kansalaisten osallisuuteen vaikuttavana tekijänä. Vaikka kansalaiset pääsääntöisesti suhtautuvat myönteisesti ilmastotoimiin ja pyrkivät arjessaan ilmastoviisaisiin valintoihin, heidän toimijuutensa on kuitenkin monelta osin rajallista. Kestävyysmurrokseen liittyy niin ekologisia, sosiaalisia kuin taloudellisiakin teemoja sekä niihin kytkeytyviä ajallisia ja alueellisia kysymyksiä. Jotta kansalaisilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet päästä osallisiksi kestävyysmurroksen toteutukseen ja siitä saataviin hyötyihin, tarvitsemme ymmärrystä ilmiön moninaisuudesta.

Energiamurroksen hyödyt ovat jakaantuneet epätasaisesti

Energiaköyhyys ja -haavoittuvuus ovat erityisesti Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä nousseet keskusteluun myös Suomessa. Tarve nopeiden ja lyhyellä aikavälillä vaikuttavien ratkaisujen tekemiseen on konkretisoitunut arjen käytänteissä erityisesti sähkönkulutukseen ja hintaan liittyen. Energian hinnannousu on heikentänyt voimakkaasti sosiaalisesti haavoittuvimmissa asemissa olevien kansalaisten mahdollisuuksia esimerkiksi kotien kunnolliseen lämmitykseen. Energiakriisin aikana moni kuluttaja päätyi valitsemaan pörssisähkösopimuksen, josta on mahdollista hyötyä, mikäli pystyy siirtämään kulutustaan edullisimmille tunneille. Kaikille se ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi elämäntilanteesta tai terveydentilasta johtuen, minkä vuoksi helppojen ja edullisten palveluiden kehittämistä haavoittuvimmassa asemassa oleville kansalaisille tulisi tukea.

Kestävyysmurrosta edistävät ja pitkällä aikavälillä energiakustannuksia alentavat remontit ovat myös olleet monien taloudellisesti heikommassa asemassa olevien ulottumattomissa, eikä esimerkiksi energia-avustusten hyödyntäminen ole ollut kaikille mahdollista. Energiaremontteihin saatavia tukia ovat ylipäätään pitkälti käyttäneet ne kansalaiset, jotka joka tapauksessa olisivat tehneet asumisensa energiatehokkuutta parantavia toimia tai hankintoja. Ongelmana on myös luotettavien tekijöiden löytäminen ja remonttityön valvominen käytännössä.

Reilu kestävyysmurros vaatii ilmiön moninaisuuden tunnistamista

Myös liikenteen sähköistymisestä ovat hyötyneet ensi vaiheessa hyvin toimeen tulevat, kaupunkiseuduilla asuvat kansalaiset. Maaseudulla palvelut karkaavat yhä kauemmaksi ja julkinen liikenne puuttuu, mutta tulevaisuuden liikkumisen kannalta tuiki tarpeelliset sähköiset liikennevälineet ovat vielä harvassa. Tähän on käytännön syitä, kuten muuta maata vanhempi ajoneuvokanta ja kovemmat vaatimukset autoille, mutta myös asenteellisia tekijöitä ja tiedon puutetta. Erityinen maaseudun oloihin suunnattu ajoneuvotekniikan kehittämis- ja viestintäkeskus voisi osaltaan auttaa asiaa, samalla kun taloudellisia vaikeuksia helpotettaisiin rahoituksen (esimerkiksi sosiaalisen leasingin/kestävyystakuu-rahoitustuotteen) avulla.

Tilaisuuden puheenvuoroissa ja paneelikeskusteluissa nousi voimakkaasti esiin se, että parhaimmassa tapauksessa ekologisen kestävyyden edistäminen tuottaa myös sosiaalista hyvinvointia. Tämä liittyy erityisesti uusien teknologioiden käyttöönoton mahdollistamaan asumisen ja liikkumisen laadun paranemiseen sekä niihin liittyvien kustannusten alenemiseen. Toteutuakseen kestävyysmurros kuitenkin vaatii kohdennettujen tukitoimien lisäksi ymmärrystä myös kansalaisten arvojen moninaisuudesta, sillä kaikille on tärkeää tunne ratkaisujen käyttöön liittyvän oman päätöksentekovallan säilyttämisestä.

Tilaisuus järjestettiin strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien Decarbon-Home ja Flaire -hankkeiden sekä Suomen Akatemian rahoittaman Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa (ENCIT) -hankkeen yhteistyönä. Tilaisuus jatkoi Decarbon-Home-hankkeen aiempien vuosien Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivien sarjaa.

Kirjoittajat

Katja Lähtinen toimii tutkimusprofessorina Lukessa. Hän johtaa Decarbon-Home-konsortiota toisella kolmivuotiskaudella 2023–2026, ja hän tutkii muun muassa puurakentamista erityisesti markkinoiden ja maankäytön suunnittelun näkökulmasta.

Eva Heiskanen toimii professorina Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Hän on vetänyt Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa -hanketta. Hänen tutkimuksensa liittyvät kuluttajien ja kansalaisten rooleihin uuden, vähähiilisen teknologian käyttöönotossa.

Kaisa Matschoss toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Hän vetää Flaire-hankkeen työpakettia, joka tarkastelee kotitalouksien sopeutumista energiamurrokseen.

/by

Taloyhtiöiden energiayhteisöjen tukeminen lisäisi asumisen ilmastoviisautta ja edistäisi energiamurroksen oikeudenmukaisuutta

Energiayhteisön muodostaminen on taloyhtiöille merkittävä keino vähentää energiankulutusta ja osallistua sähkön ja lämmön pientuotantoon. Energiayhteisöjen hyödyt jäävät kuitenkin nykyisellään usein kerros- ja rivitaloasujien ulottumattomiin. DecarbonHomen sisarhankkeessa DigiDecarbonissa laadittiin suositukset taloyhtiöiden energiayhteisöjen edistämiseksi.

Noin puolet suomalaisista asuu kerrostaloissa, mutta kerrostaloasujien mahdollisuudet osallistua asumisen energiamurrokseen ovat pientaloasujiin verrattuna rajalliset. Energiasääntelyyn on viime vuosina avattu mahdollisuus energiayhteisöjen perustamiselle, joka tarjoaa keinon energiamurrokseen osallistumisen oikeudenmukaiselle laajentamiselle. Taloyhtiöiden muodostamat energiayhteisöt mahdollistaisivat kerros- ja rivitaloasukkaille osallistumisen energiamarkkinoihin aktiivisina asiakkaina, jotka tuottavat, varastoivat ja/tai kuluttavat sähköä osallistuen sähkönkulutuksen joustoon ja energiatehokkuuden parannuksiin. Taloyhtiöt pystyisivät näin yhteisesti hallitsemaan vaihtelevien energiamarkkinoiden riskejä, samalla hyötyen mahdollisuudesta osallistua uusiutuvan sähkön tuotantoon ja kulutuksen joustoon.

Suositukset tukemaan sähkön tuottamiseen liittyvien energiayhteisöjen perustamista taloyhtiöissä

Suosituksissa on hahmoteltu neljä toimenpidekokonaisuutta, jotka voisivat toimia perustana taloyhtiöiden energiayhteisöjä kannustavalle ja tukevalle ympäristölle:

  1. Kevytsiirtomaksu helpottaisi sähkön siirtoa lähietäisyydellä. Monien taloyhtiöiden kannalta on olennaista mahdollistaa yhden pääsulakkeen ylittävät, taloyhtiöstä tai naapuritaloista muodostuvat yhteisöt. Kevytsiirtomaksulla voisi olla merkittävä kannustevaikutus.
  2. Kotitalousvähennystä vastaava kannustin avuksi. Energiayhteisö ei ole taloyhtiön hankinta vaan sen jäsenien yhteenliittymä. On syytä selvittää, miten kerrostaloasujat voisivat saada energiaremontin asennuskuluista vastaavan hyvityksen kuin pientaloasujat saavat kotitalousvähennyksenä.
  3. Taloyhtiöt tarvitsevat kohdennettua tukea erityisesti korttelitason yhteishankkeissa. Yhteistyöhankkeet edellyttävät uudenlaisia toimintamalleja ja yhteistyötä esimerkiksi alueellisten energiayhtiöiden ja kaupunkisuunnittelun kanssa. Suurimmissa kaupungeissa on saatu hyviä kokemuksia korjausrakentamisen ja energiaremonttien kohdennetusta tuesta taloyhtiöille.
  4. Jatkuva ja pitkäkestoinen neuvonta tukee taloyhtiöiden ja yhteisöjen energiahankkeita. Tarjolla oleva tieto tulisi olisi taloyhtiöiden hallitusten, isännöitsijöiden ja aktiivisten asukkaiden saatavilla nykyistä koostetummin ja selkeämmin. Myös neuvonnan jatkuvuuteen olisi syytä panostaa.

Kerrostalo- ja rivitaloasuntojen rooli aktiivisina asiakkaina lisäisi uusiutuvan energian tuotantoa, tuottaisi tarpeellista joustoa energian hintavaihteluissa ja parantaisi paikallista omavaraisuutta. Energiayhteisöjen hyötyjen saattaminen myös kerrostaloasujien ulottuville osaltaan edistäisi asumisen ympäristöhyötyjä sekä energiamurroksen sosiaalista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta.

Suomen energiayhteisöihin liittyvää politiikkakehitystä linjattiin yhteisöenergiatyöryhmän mietinnössä keväällä 2023. Nyt on tärkeää huolehtia, että suositukset saadaan käytäntöön.

Tutustu toimenpidesuosituksiin:

Kerrostaloasukkaiden energiayhteisöt Suomessa: Toimenpidesuosituksia

Lisätietoa:

Jani Lukkarinen, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 251 893
Maija Faehnle, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 251 109

/by

Miten kansalainen kohdataan kestävyysmurroksessa? Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivä 20.5.2024 Tiedekulmassa

Kuullaanko kansalaisten ääntä kestävyysmurroksessa? Tervetuloa keskustelemaan asumisen ja energiamurroksen ajankohtaisista teemoista ja kuulemaan tuoreimpia tutkimustuloksia Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivään 20.5.2024.

Kestävyysmurros etenee erityisesti energiamurroksen osalta. Ajankohtainen keskustelu sähkön hinnasta ja kulutusjouston tarpeesta osoittaa, että kansalaisia ei kaikilta osin ole onnistuttu saamaan samaan veneeseen. Energiamarkkinat koetaan epävakaiksi, eivätkä kaikki ilmastotoimet nauti kansalaisten varauksetonta suosiota. Keskustelussa pohditaan kestävyysmurroksen vaikutuksia kansalaisten elämään ja etsitään ratkaisuja osallisuuden lisäämiseksi kestävyysmurroksen edistämisessä.

Tuoretta tutkimustietoa aiheesta tarjoavat strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamat Decarbon-Home ja Flaire -tutkimushankkeet sekä Suomen Akatemian rahoittama Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa -hanke. Tilaisuus jatkaa Decarbon-Home-hankkeen aiempien vuosien Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivien sarjaa.

Miten kansalainen kohdataan kestävyysmurroksessa?

Aika: maanantaina 20.5. klo 13.00–15.00

Paikka: Tiedekulma, Stage (Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki) ja verkossa

Ohjelma

Lataa ohjelma ja panelistien esittelyt (ohjelma, pdf)

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Vesa Kanninen, tutkimuskoordinaattori, Helsingin yliopisto

13.00 Avaussanat – Katja Lähtinen, tutkimusprofessori, Luke

13.05 Kansalaiset kestävyysmurroksen edistäjinä? – Alustukset tutkijoilta ja paneelikeskustelu

Paneelikeskustelua fasilitoi Uula Saastamoinen, tutkija, Syke

Energiaremonttien edistäminen: Kansalaisten näkemyksiä energia-avustuksiin
Hanna-Liisa Kangas, kehittämispäällikkö, Syke (esitys, pdf)

Kotitaloudet jouston lähteenä energiamurroksessa
Jouni Räihä, tutkija, Syke (esitys, pdf)


Muut panelistit:

Mikko Horko, neuvotteleva virkamies, STM
Juha Beurling-Pomoell, pääsihteeri, Kuluttajaliitto


13.55 Tauko


14.05 Kuuluuko kansalaisten ääni kestävyysmurroksessa? – Alustukset tutkijoilta ja paneelikeskustelu

Paneelikeskustelua fasilitoi Kaisa Matschoss, dosentti, Helsingin yliopisto

Kansalaisten ääni asumisen ilmastoteoissa ja -keskusteluissa
Henna Syrjälä, dosentti, apulaisprofessori, Vaasan yliopisto (esitys, pdf)

Autoilijat huutavat korvesta: kuuleeko kukaan?
Eva Heiskanen, professori, Helsingin yliopisto (esitys, pdf)


Muut panelistit:

Sami Tantarimäki, erityisasiantuntija, MMM

14.55 Loppusanat – Vesa Kanninen, tutkimuskoordinaattori, Helsingin yliopisto

Tilaisuuden tallenne

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Tiedekulman sivuilla 3.6. saakka: Miten kansalainen kohdataan kestävyysmurroksessa? Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivä 20.5.

Lisätietoa tilaisuudesta:

Niina Pykäläinen, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tilaisuus järjestetään strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien Decarbon-Home ja Flaire -hankkeiden sekä Suomen Akatemian rahoittaman Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa (ENCIT) -hankkeen yhteistyönä.

/by

Murrosareenat tukevat muutosta kohti ilmastoviisasta asumista

Tulevaisuuden muutospolkujen määrittäminen edellyttää yhteistyötä asukkaiden, liiketoiminnan ja julkisen hallinnon välillä. Murrosareenat ovat menetelmä, jossa asiantuntijat ja kansalaispaneeli luovat yhteisen vision ja askelmerkit kohti toivottua kehitystä. Decarbon-Home-tutkimushanke järjestää kaksi murrosareenaa, joista toinen keskittyy erityisesti lähiöiden energiaremonttien toteutukseen ja toinen vähähiiliseen asumiseen maaseudulla.

Decarbon-Home-hanke järjestää tulevan talven ja kevään aikana kaksi murrosareenaa, joissa pureudutaan sosiaalisiin innovaatioihin ja politiikkatoimiin hiilivapaan asumisen edistämiseksi kuluvalla vuosikymmenellä. Murrosareenat järjestetään Helsingissä ja Joensuussa yhteistyössä kaupunkien kanssa.

Joulukuussa 2022 käynnistyy Lähiöareena, jossa tarkastellaan Helsingin Kontulan ja Mellunmäen lähiöiden kautta tapoja, joilla asukkaiden osallisuutta voidaan hyödyntää lähiöiden energiaviisaan asumisen edistämisessä ja energiaremonttien vauhdittaessa. Huhtikuussa 2023 toteutetaan Maaseutuareena Joensuussa keskittyen kylien ja maaseutuympäristön aktiiviseen työhön vähähiilisen asumisen edistämiseksi sekä politiikan mahdollisuuksia toimien ohjaamisessa. Yhdessä areenat piirtävät kokonaiskuvaa oikeudenmukaisen vähähiilisen asumisen mahdollisuuksista ja haasteista.

Monipuolinen osaajien joukko pureutuu vähähiilisen asumisen haasteisiin

Suomessa vuodesta 2017 saakka järjestetyissä erilaisiin politiikkakysymyksiin pureutuvissa murrosareenoissa ydinideana on tiedon yhteistuotanto ja yhteinen oppiminen laajalla joukolla, joka rakentaa keskeisiin haasteisiin pureutuvia murrospolkuja.

”Molempiin areenoihin kootaan monipuolisia näkökulmia ja paikallista osaamista, ja areenat toteutetaan yhteistyössä kumppanikaupunkien kanssa. Vähähiilisen asumisen kestävyysmurroksessa risteävät muun muassa kysymykset arjen rytmeistä ja käytännöistä, kaupungin infrastruktuurista, yhteisestä päätöksenteosta sekä erilaisista tietovarannoista, minkä hahmottaminen vaatii hyvin poikkitieteellistä tarkastelua”, kertoo erikoistutkija Jani Lukkarinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Innovaatioita ja ratkaisuja heti käyttöön

Murrosareenat tukevat useita muutoksia ilmastoviisaassa asumisessa. Areenat kokoavat yhteen vähähiilisen asumisen innovaatioita, joita voidaan ottaa välittömästi kokeiluun ja ne tarjoavat kaupungeille näkökulmia asukkaiden paremmaksi tukemiseksi. Areenat myös auttavat hahmottamaan politiikan toimeenpanon aukkoja ja kipupisteitä sekä antavat suuntaa uusien innovaatioiden kehittämiselle. Decarbon-Home-hankkeen toisella kolmevuotiskaudella tullaankin käynnistämään kilpailu innovaatioiden toteuttamiseksi.

Hyvien ilmastoratkaisujen yleistyessä on keskeistä huomioida sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja mahdollisuudet edistää esimerkiksi kestäviä energia ratkaisuja erilaisissa ympäristöissä – myös niillä alueilla, joilla esimerkiksi energiaremontit, aurinkopaneelihankinnat ja sähköautoinvestoinnit eivät ole vielä tapahtuneet.

”Varsinkin energiakriisin mukanaan tuoma energiahintojen vaihtelu on luonut tilanteen, jossa yhteiskunnan tasolla tehtäville ratkaisuille on laaja tilaus, koska kaikkein vähävaraisimmat käyttävät yhä suuremman osan tuloistaan energiaan”, Lukkarinen huomauttaa.

Lisätietoa

Yhteystiedot

Jani Lukkarinen, erikoistutkija, SYKE

etunimi.sukunimi@syke.fi

/by