Artikkelit

Decarbon-Home-hankkeessa laadittiin suositukset puukerrostalojen markkinointiin kiinteistönvälittäjille

Suomessa erityisesti puun käyttö uudis- ja korjausrakentamisessa on keino vähentää merkittävästi asumisen elinkaaren aikaisia päästöjä sekä parantaa asukashyvinvointia. Decarbon-Home-hankkeessa laadittiin suositukset puukerrostalojen markkinointiin.

Uusi, vuoden 2025 alussa voimaan astuva rakentamislaki tuo mukanaan ilmastovaikutusten arvioinnin, joka tarjoaa myös kiinteistönvälittäjille lisää tietoa rakentamisen vähähiilisyydestä. Ilmastokysymysten lisäksi laissa korostuu tarve turvallisiin ja terveellisiin asuinympäristöihin. Suomessa erityisesti puun käyttö uudis- ja korjausrakentamisessa on keino vähentää merkittävästi asumisen elinkaaren aikaisia päästöjä sekä parantaa asukashyvinvointia.

Puukerrostalojen kysyntäkehitys on lupaavaa, mutta puumateriaaliin liittyy vanhentuneita käsityksiä, jotka jarruttavat edelleen kysynnän kasvua. Tutkimusten mukaan asiakkaat arvostavat puuta rakennus- ja sisustusmateriaalina ja ovat jopa valmiita maksamaan lisähintaa puumateriaalin käytöstä. Kiinteistönvälittäjät ovat keskeisessä asemassa vähähiilisen asumisen edistäjinä asuntomarkkinoiden tiedonvälittäjinä. Decarbon-Home-hankkeessa laadittiin suositukset puukerrostalojen markkinointiin kiinteistönvälittäjille.

Ympäristötiedot ja puumateriaalin hyödyt avuksi markkinoinnissa

Decarbon-Home-hankkeen tutkijat suosittelevat ottamaan rakennuksen ympäristötiedot ja puumateriaalin ominaisuudet laajasti huomioon asuntojen markkinoinnissa:

  1. Asiakkaat suhtautuvat puuhun myönteisesti rakennus- ja sisustusmateriaalina, ja sen käyttö olisi hyvä mainita myynti-ilmoituksessa.
  2. Rakennuksille lasketaan nykyään yleensä hiilijalanjälki. Rakennuksen ympäristötietoja kannattaakin hyödyntää myynti-ilmoituksessa.
  3. Ostajat arvostavat muun muassa puun teknisiä ominaisuuksia, visuaalista ilmettä ja myönteisiä vaikutuksia sisäilman laatuun, joten asuntonäytössä kannattaa kertoa laajasti puun eri ominaisuuksista asumisessa.
  4. Oikein käytettynä puu on paloturvallinen ja kosteutta kestävä rakennusmateriaali, mikä ei välttämättä ole ostajalle itsestään selvää. Mahdolliset väärinkäsitykset tai ennakkoluulot puun teknisestä kestävyydestä on hyvä korjata luotettavalla taustainformaatiolla markkinoinnissa.
  5. Kiinteistönvälittäjien kautta kulkee monenlaista tietoa asuntojen toimivuudesta ja ostajien huomioista. Kiinteistönvälittäjät ovat avainasemassa rakentamisen asukaslähtöisyyden edistämisessä ja he voivat välittää asukkaiden toiveita eteenpäin suunnittelijoille ja rakennuttajille.

Decarbon-Home-hanke

Suositukset laadittiin osana Decarbon-Home-tutkimushanketta, joka edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Monitieteisen hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Erityisen huomion kohteena ovat lähiöt ja haja-asutusalueet, joilla remontit ovat ajankohtaisia ja energiatehokkuustoimille on tarvetta. Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke), ja siihen kuuluu laaja joukko tutkijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupunkeja ovat Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa. Hankkeen toteutukseen osallistuu myös lukuisia yhteistyökumppaneita erilaisista kansalais- ja etujärjestöistä yrityksiin, ministeriöihin ja kansainvälisiin asiantuntijoihin.

Tutustu suosistuksiin:

Suositukset puukerrostaloasuntojen markkinointiin kiinteistönvälittäjille

Lisätietoa:

Charlotta Harju, Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, 029 532 2345
Katja Lähtinen, Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, 029 532 2191
Eliisa Kylkilahti, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, 029 415 8051

/by

Asumisen ilmastoviisautta edistämään tarvitaan erilaisiin elämäntilanteisiin suhteutettuja tekoja

Asumisen ilmastoviisaus näyttäytyy monille verrattain kapeana ja se liitetään pitkälti kaupunkilaisiin elämäntapoihin, kuten kerrostaloasumiseen ja julkisen liikenteen käyttämiseen. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu tai muu alueiden välinen vertailu ei kuitenkaan edistä asumisen ilmastoviisautta, vaan keskiöön tulisi nostaa erilaisissa elämäntilanteissa olevien asukkaiden ilmastotekojen mahdollistaminen. Annika Hämäläinen tutki maisterintutkielmassaan haja-asutusalueiden asukkaiden toimijuutta ilmastoviisaan asumisen edistämisessä.

Tutkielmassa kerättiin haastatteluaineistoa Decarbon-Home-tutkimushankkeessa ja vierailtiin useassa kodissa suomalaisilla haja-asutusalueilla. Tutkielmassa hyödynnetään tarkoituksenmukaisen asumisen käsitettä ja avataan sen kautta asumiseen kietoutuvaa elämäntapojen kirjoa.

Tutkimus osoittaa, että asumisen ilmastoviisaus saattaa olla läsnä asunnon ja asuinpaikan valintaa tehtäessä, mutta asumisen aikana asia unohtuu monelta, eikä omia arkisia tekoja tunnisteta ilmaston kannalta olennaisiksi. Kuitenkin juuri kunkin asukkaan omaan asumistilanteeseen suhteutetut toimet voivat olla ratkaisevia. Esimerkiksi sähköä säästetään pitämällä huonelämpötilaa matalana, alle 18 asteessa.

Kaupungin ja maaseudun välinen vertailu ei ole mielekästä, sillä kaikenlaisilla alueilla asuvien asukkaiden toimia tarvitaan. Esimerkiksi asukkaiden taloudellinen tilanne on toimijuuden kannalta keskeinen tekijä kahdella eri tavalla. Yhtäältä korkeampi tulotaso mahdollistaa yleisesti enemmän kuluttamista ja siten aiheuttaa huomattavastikin päästöjä, toisaalta monet asumisen ilmastotoimet, kuten lämmitysjärjestelmän muutokset tai aurinkopaneelien asennus ovat merkittäviä taloudellisia investointeja, joihin monilla ei ole varaa yhteiskunnallisilta tuista huolimatta:

”Mehän on tietenki mietitty sitä että jos, olis ylimäärästä rahaa niin vois laittaa aurinkopaneelit tuohon, tää todella hyvä paikka olis nimittäin, ku on harjakatto ja etelä on tossa, voitas laittaa semmoset.” (Vastaaja 5, haastatteluaineisto)

Tutkimus toteaa, että taloudellisten esteiden lisäksi käsillä on ”liikahtamattomuuden” ongelma: ristiriita sen välillä, että ilmastonmuutoksen ongelmat ja vaarallisuus kyllä tiedostetaan, mutta asian eteen ei saada aikaan tai haluta tehdä mitään. Tämä johtuu osittain siitä, että aihe koetaan vaikeaksi ja siitä, että vastuuta on sysätty paljon yksilön toiminnan varaan. Yhteiskunnan toimille olisikin tarvetta: positiivisten ilmastoratkaisujen aikaansaamiseksi hieman parempi yksilön toimijuuden ohjailu olisi suotavaa, ja sitä vaikuttavat myös asukkaat itse toivovan.

Kirjoittajat

Eliisa Kylkilahti on yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän on kulutustutkija, jonka tutkimusaiheena on kuluttajien rooli ja toimijuus arkielämään kytkeytyvissä kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa muutoksissa. Sähköposti: eliisa.kylkilahti(at)helsinki.fi

Annika Hämäläinen on Helsingin yliopiston elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelmasta valmistumassa oleva opiskelija, joka työskenteli Decarbon-Home-hankkeessa tutkimusavustajana opiskelujen ohella. Tällä hetkellä Hämäläinen työskentelee Pohjoismaisen Ympäristömerkinnän asiantuntijana.

Annika Hämäläisen maisterintutkielma Asukkaan toimijuus ilmastoviisaan asumisen edistämisessä haja-asutusalueella on luettavissa kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston Helda-järjestelmässä.

/by

Luonnonläheisyys, edulliset asumiskustannukset ja toimiva pohjaratkaisu korostuvat suomalaisten asumistoiveissa

Suomalaiset arvostavat asumista keskikokoisissa asunnoissa, joissa on edulliset asumiskustannukset ja paljon luonnonvaloa. Kodilta toivotaan toimivaa pohjaratkaisua, jossa ei ole hukkaneliöitä. Suomessa arvostetaan myös energiatehokkuutta, omaa energiantuotantoa ja puuta rakennusmateriaalina. Erityisen tärkeäksi koetaan asuminen lähellä luontoa.

Suomalaisten asumiseen liittyviä toiveita on selvitetty kyselyllä, johon vastasi 1 448 satunnaisesti valittua 18–80-vuotiasta. Tulosten perusteella suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen kotiinsa ja 56 prosenttia haluaisi asua nykyisessä asunnossaan vielä 2–5 vuoden kuluttua. Suomalaisten toivekoti on 60–140 neliömetrin kokoinen asunto, jonka asukas omistaa itse.

Suomalaisten suhtautuminen asumisväljyyteen ja asunnon kokoon on Suomen ympäristökeskuksen vanhemman tutkijan Anna Strandellin mukaan kohtuullistumassa, mikä luo näkymän myös asumisen ympäristökuormituksen vähentämiseen.

— Suomalaiset toivovat nykyistä pienempiä omakoti- ja rivitaloasuntoja, mutta suurempia kerrostaloasuntoja. Ympäristönäkökulmasta asumisemme kuluttaa kuitenkin edelleen liikaa luonnonvaroja ja kuormittaa ilmastoa.

52 prosenttia suomalaisista valitsee omakotitalon, kun kysytään, minkälaisessa asunnossa haluaisi asua 2–5 vuoden kuluttua. Se on hieman useampi kuin tämänhetkiset omakotiasujat: 45 prosenttia suomalaisista. Seuraavaksi suosituin talotyyppi on kerrostalo, jossa haluaisi asua 29 prosenttia suomalaisista.

Eri asumismuotojen suosio vaihtelee asukkaan iän mukaan. Pääsääntöisesti nuoret toivovat nykyistä enemmän omakotiasumista ja ikääntyneet kerrostaloasumista, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Enni Ruokamo.

— Nuoret perheet kaipaavat lisää tilaa ja omaa pihaa, kun taas ikääntyneet haluavat palveluiden lähelle helppohoitoiseen kerrostalokotiin.

Energiakysymykset kiinnostavat — tietoa ja tukea tarvitaan lisää

Monet suomalaisten asumiseen liittyvät toiveet ovat tavoiteltavia myös ilmastonmuutoksen torjunnan ja vihreän siirtymän näkökulmasta. Suomalaiset arvostavat esimerkiksi energiatehokkuutta, omaa energiantuotantoa, puuta rakennusmateriaalina ja toimivaa kierrätyspistettä.

Toisaalta ilmastoviisas asuminen on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sara-Ellen Laitisen mielestä suomalaisille edelleen myös haastavaa.

— Monet kokevat vaikeaksi saada luotettavaa tietoa konkreettisista päästövähennystoimista. Lisäksi pitää muistaa, että kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia investoida ekologisiin valintoihin, esimerkiksi energiaremontteihin, joten yhteiskunnan tulee tukea niitä.

Toimiva pohjaratkaisu, esteettisyys ja pääsy luontoon ohjaavat asunnon valintaa

Asunnon pohjaratkaisun toimivuus, luonnonvalo, esteettisyys, helppohoitoisuus ja edulliset asumiskustannukset ovat tärkeitä suomalaisille. Strandell kertoo, että asumistoiveet eroavat jonkin verran toisistaan kaupunki- ja maaseutuympäristöissä.

— Kaupunkiasunnon valinnassa erityisen tärkeäksi koetaan toimiva pohjaratkaisu, jossa on tarpeeksi säilytysiltaa ja niukasti hukkatilaa. Myös miellyttävä ääniympäristö ja asunnon vaivaton ylläpito on olennaista. Kaupungeissa pohditaan enemmän asunnon jälleenmyyntiarvoa kuin maaseudulla. Maaseudulla asunnon valinnassa painottuvat kaupunkeja enemmän lemmikkiystävällisyys ja miellyttävät näkymät ulos.

Suomalaisille on tärkeää, että oma koti on lähellä luontoa, ja sijaintia veden äärellä arvostetaan. Ruokamon mukaan myös asuinympäristöä koskevat toiveet eroavat kaupungeissa ja maaseudulla.

— Kaupungeissa asuinympäristön valinnassa korostuvat palveluiden läheisyys, mahdollisuus pärjätä ilman omaa autoa, julkiset liikenneyhteydet, harrastusten läheisyys sekä alueen hyvämaineisuus. Maaseudulla asuinympäristön tärkeimpiä ominaisuuksia ovat sen sijaan helppo pääsy luontoon ja rauhallisuus.

Decarbon-Home edistää oikeudenmukaista kestävyysmurrosta

Suomalaisten asumistoiveita ja asumisen arkea tutkitaan osana Decarbon-Home-hanketta, joka edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Monitieteisen hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Tutkijat tarkastelevat muun muassa kansalaisten ja yhteisöjen toimijuutta ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä ilmastoviisaiden asumisratkaisujen edellytyksiä ja esteitä. Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Hankekonsortiota koordinoi Helsingin yliopisto, ja siihen kuuluu laaja joukko tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupunkeja ovat Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa. Hankkeen toteutukseen osallistuu myös lukuisia yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri alueilta ja tasoilta, yrityksistä ministeriöihin ja kansainvälisiin asiantuntijoihin. Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Tämän tiedotteen tiedot pohjaavat Decarbon-Home-hankkeessa tehtyyn kansalaiskyselyyn ja etnografisiin teemahaastatteluihin. Kansalaiskysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2022. Siihen vastasi 1 448 satunnaisesti valittua 18–80-vuotiasta. Kyselyvastaukset on painotettu iän ja sukupuolen mukaan, jotta tulokset vastaavat suomalaisten ikä- ja sukupuolijakaumaa. Teemahaastattelut tehtiin syksyllä 2021. Osallistujat olivat enimmäkseen naisia ja iältään 30–73-vuotiaita. Haastateltavat asuivat lähiössä tai maaseudulla Etelä- tai Itä-Suomessa. Haastatteluissa käsiteltiin asumista ja siihen liittyen käytänteitä, ilmastoviisautta sekä asumisen unelmia.

Lisätiedot:

Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 657

Enni Ruokamo, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 252 092

Sara-Ellen Laitinen, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puh. 0294 158 062/050 570 8198

Katso myös:

Ovatko asumismieltymykset kohtuullistumassa? – Versus (versuslehti.fi)

Kuva: Piia Keto on tehnyt kuvituksia hankkeen tutkimustuloksista

/by

Tuet kohdentuvat suurituloisille ja pieniin remontteihin — tutkimushanke suosittaa muutoksia energia-avustukseen

Ilmastonmuutos ja energiakriisi ovat kannustaneet suomalaisia pohtimaan ja toteuttamaan energiaremontteja asunnoissaan. Niiden vauhdittamiseksi asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on jakanut energia-avustusta vuodesta 2020 lähtien. Tänään julkaistun politiikkasuosituksen mukaan tätä tukimuotoa kannattaa jatkaa, mutta avustukseen pitää tehdä merkittäviä muutoksia, jotta se toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Nykyisen energia-avustuksen vaikutuksia asuinrakennusten energiaremontteihin ja tuen kustannustehokkuutta on tutkittu Kohti hiilivapaita koteja -hankkeessa (Decarbon-Home). Tutkimusten perusteella on laadittu Policy Brief -julkaisu, jossa esitetään suositukset energiakorjausten avustuksen kehittämiseksi.

ARAn myöntämän energia-avustuksen budjetti on vuodelle 2023 lähes 100 miljoonaa euroa. Se on melko vaatimaton panostus valtiolta, jos summaa vertaa alkuvuoden 2023 sähkön käyttöön liittyviin tukiin, kuten väliaikaiseen sähkötukeen ja sähkön arvonlisäveron tilapäiseen alentamiseen, kehittämispäällikkö Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskuksesta muistuttaa.

”Päättäjien tulisi ensisijaisesti priorisoida yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestäviä ja reiluja tukimuotoja. Rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen vähentää energia- ja asumiskustannuksia, nostaa rakennuskannan arvoa ja parantaa asuinviihtyvyyttä.”

Nykymuotoisella avustuksella lähinnä yksittäisiä toimenpiteitä

Hankkeessa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella kaksi kolmasosaa energia-avustusta saaneista remonteista olisi toteutunut ilman tukeakin. Lisäksi selvisi, että avustuksen avulla on pääosin käynnistynyt hankkeita, joissa toteutetaan vain yksittäisiä toimenpiteitä: noin puolessa energia-avustusta saaneista taloyhtiöistä toteutettiin kyselyn mukaan vain yksi toimenpide, tyypillisesti lämmitysjärjestelmän vaihto.

Yhtenä ongelmana on se, että hankkeen tukikelpoisuutta arvioidaan suhteessa rakennuksen alkuperäiseen energiatehokkuuteen. Useissa kohteissa yksikin toimenpide voi tällöin riittää tukikelpoisuuteen, jos rakennus on jo aiemmin siirtynyt esimerkiksi kaukolämpöön öljylämmityksestä.

Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Tallinnan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski näkee, että usean toimenpiteen monipuolisella yhdistämisellä saataisiin vaikuttavampi lopputulos.

”Nykymuotoinen energia-avustus ei kannusta perusteellisiin energiaremontteihin, joissa parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Tutkimustulostemme perusteella pieneen korjaukseen on saanut suhteellisesti jopa kaksi kertaa enemmän tukea kuin kokonaisvaltaiseen remonttiin.”

Energiakorjauksille kunnianhimoiset tavoitteet

Nykyinen avustus on lisäksi koettu vaikeaksi ymmärtää. Kyselyssä tuensaajat ilmoittivat, että päänvaivaa herättivät muun muassa toimenpiteittäin vaihtelevat avustusosuudet.

Decarbon Home -hankkeen suosituksissa esitetään ratkaisuksi näihin ongelmiin avustuksen yksinkertaistamista ja tuen ehdoksi lopputulokselle asetettavaa energiatehokkuuden tavoitetta.

”Me esitämme, että avustusta saisi kaikista tukikelpoisista toimenpiteistä 30 prosenttia, jos rakennus korjataan tavoite-energialukuun”, professori Kurnitski kertoo.

Eniten tukea energiaremontteihin tarvitsevat pienituloiset, jotka asuvat usein heikon energialuokan asunnoissa ja alueilla, joilla asuntojen arvo on alhainen. Hankkeen tulosten perusteella energia-avustus on tähän asti ohjautunut keskimäärin enemmän hyvätuloisille asukkaille ja arvokkaille asuinalueille.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jouni Räihä pitää tärkeänä varmistaa, että tulevaisuudessa avustus kohdistuu oikeudenmukaisen vihreän siirtymän hengessä myös pienituloisille.

”Taloyhtiöille pitäisi kehittää tuen kanssa yhdessä toimiva lainantakausjärjestelmä, jolla voidaan varmistaa rahoitus energiakorjauksille. Vastaava malli on saanut Virossa energiakorjaukset liikkeelle myös lähtökohtaisesti huonokuntoisissa lähiöissä.”

Uudistuksella vaikuttavampaa tukea

Tutkijat suosittavat ARAn jakamalle energia-avustukselle kattavaa uudistuspakettia. Uudistuksen tarkoitus on laajentaa ja monipuolistaa avustuksen saajien joukkoa ja siten kasvattaa tuen vaikuttavuutta.

  1. Asetetaan kunnianhimoinen energiatehokkuuden tavoiteluku (E-luku), johon jokaisen avustettavan kohteen on korjauksen jälkeen päästävä
  2. Avustusta jaetaan sama osuus, 30 prosenttia, kaikista avustuskelpoisista toimenpiteistä
  3. Tiedot tehdyistä toimenpiteistä ja energiankulutuksesta ennen ja jälkeen kerätään ja julkaistaan taloyhtiöiden osalta avoimesti
  4. Varmistetaan energiakorjauksen rahoitus muun muassa lainantakausten muodossa
  5. Mukautetaan uudisrakentamissa käytetyn E-luvun laskenta korjausrakentamiseen
  6. Varmistetaan, että avustetuissa kohteissa on remontin jälkeen hyvät asumisolosuhteet mm. ilmanvaihdon ja lämpöviihtyvyyden osalta
  7. Koulutettu tekninen konsultti varmistaa kunkin hankkeen toimivuuden

Decarbon-Home-hanke

Policy Brief toteutettiin osana Decarbon-Home-tutkimushanketta, joka edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Monitieteisen hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Erityisen huomion kohteena ovat lähiöt ja haja-asutusalueet, joilla remontit ovat ajankohtaisia ja energiatehokkuustoimiin on paljon mahdollisuuksia. Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto, ja siihen kuuluu laaja joukko tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupunkeja ovat Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa. Hankkeen toteutukseen osallistuu myös lukuisia yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri alueilta ja tasoilta, yrityksistä ministeriöihin ja kansainvälisiin asiantuntijoihin. Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Yhteystiedot:

Hanna-Liisa Kangas, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 029 525 1276

Jarek Kurnitski, Tallinnan teknillinen yliopisto Taltech, etunimi.sukunimi@taltech.ee, +372 5866 4370

Jouni Räihä, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 252 243

Lisätietoa:

Suositukset energiakorjausten avustuksen kehittämiseksi

/by

Mustamäen lähiö uudistuu Viron energia-avustusjärjestelmän vauhdittamana

Tallinnan vanhin lähiö Mustamäe on suurten uudistusten kohteena. Värikkäästi maalatut ja energiakorjatut kerrostalot pistävät silmään harmaan rakennusmassan joukosta. Decarbon-Home-tutkimushankkeen tutkijat pääsivät tutustumaan Mustamäen energiakorjauksiin joulukuisessa auringonpaisteessa.

Suomen ilmastopaneelin jäsen, Taltechin ja Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski esitteli hankkeen tutkijoille KredEx-avustuksella remontoituja kohteita Mustamäen lähiössä.

Viron energia-avustusjärjestelmä KredEx on tukenut kerrostalojen energiakorjauksia jo yli 10 vuoden ajan. Järjestelmää on kehitetty ja uusittu useasti ja sen vaikutukset alkavat näkyä Viron katukuvassa. Decarbon-Home-tutkimushankkeen tutkijat tutustuivat Mustamäen lähiön energiakorjauksiin joulukuussa 2022 hankkeen tutkimusretriitin yhteydessä. Hankkeen virolainen partneri Taltech on osallistunut aktiivisesti sekä KredEx-järjestelmän että energiatehokkuusteknologioiden kehittämiseen ja tutkimiseen.

Jarek Kurnitski esittelee Taltechin opiskelija-asuntolan energiaremonttia ja sitä varten kehitettyä puuta hyödyntävää julkisivuteknologiaa.

Mustamäen energiaremontoidut kohteet paitsi vähentävät huomattavasti asukkaiden energiakuluja ja parantavat asumisolosuhteita, myös värittävät alueen ilmettä. Naapurustoefekti oli helposti nähtävissä alueen värikkäissä taloissa – kun korttelissa oli remontoitu yksi talo, nousi todennäköisyys sille, että myös viereiset talot oli remontoitu tai että ne olivat juuri remontin kohteena. Mustamäen rakennuskanta on hyvin tasaikäistä, lähiö on rakennettu vuosina 1962–1973. Lähiön rakennuskanta pohjautuu pääosin samaan betonielementtiteknologiaan, joka helpottaa alueen energiaremonttien suunnittelua ja toteutusta. Kohteiden alkuperäinen lämmöneristävyys ja energiatehokkuus on heikkoa, joten energiaremonttien vaikutus on suuri ja myös julkisivujen uusiminen osana rakennusten ulkovaipan eristystä on tarpeen. Yleensä julkisivut ja katto lisälämmöneristetään, samalla asennetaan keskitetty tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä lämmön talteenotolla (kanavointi eristekerroksessa), vaihdetaan ikkunat ja säädetään lämmitysjärjestelmä. Noin 500 eur/m2 remontin tuloksena lämmitysenergian säästö on 60–70 %. Myös aurinkosähköjärjestelmiä asennetaan usein, koska 30 %:n avustuksella ne ovat hyvin kannattavia. Tässä yhteydessä rakennuksiin voidaan lisätä esimerkiksi parvekkeet. Suomessa rakennuskanta on pääosin lähtökohtaisesti paremmassa kunnossa kuin Virossa, mutta Viron energiaremonteista voidaan oppia paljon myös täällä.

Naapurustoefektiä Mustamäellä: koko kortteli on energiaremontoitu tai remontin alla.

Vaikka energiaremontoidut kohteet värittävät Mustamäeä, on suurin osa rakennuksista vielä korjaamatta, joten tehtävää on edelleen paljon. Lisäksi alkuvaiheessa remontoiduissa rakennuksissa on saatettu tehdä osaoptimointeja erityisesti ilmanvaihdon osalta, jolloin energiatehokkuus ja asumisen laatu eivät olekaan parantuneet. KredEx-ohjelman kehittyminen on karsinut huonoja hankkeita, mutta vanhat epäonniset hankkeet ovat myös heikentäneet osan alueen asukkaista mielikuvia energiaremonteista ja niiden hyödyistä. Suomessa otettiin käyttöön ARAn energia-avustusohjelma vuonna 2020. Järjestelmän kehittämisessä kannattaa ottaa oppia etelänaapurin KredEx-järjestelmän kehittämisestä. Decarbon-Home tutkii aktiivisesti ARAn avustusten vaikutuksia ja tulee antamaan tutkimukseen pohjaavia politiikkasuosituksia vuonna 2023.

Suurin osa Mustamäen kerrostaloista on vielä remontoimatta.
/by

Ilmastotyötä yhdessä vantaalaisten kanssa

Vantaan asukkaat ovat mukana kaupungin ilmastotyössä. Taloyhtiöiden ja lähiöiden energiahankkeet ovat esimerkkejä toimista, joilla Vantaa tavoittelee hiilineutraaliutta.

Ilmastotyötä yhdessä vantaalaisten kanssa

Vantaan kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalisuuteen tähtäävät toimet on kirjattu Resurssiviisauden tiekarttaan, jonka yksi painopiste on ”Vastuullinen vantaalainen”. Asukkaat ovatkin mukana taloyhtiöiden ja lähiöiden energiahankkeissa sekä kestävän elämäntavan edistämisessä. 

Kuuleeko lähiö? Tarjolla energiatehokkuutta ja kustannussäästöjä

Vantaa on mukana kehittämässä osallistavia ja oikeudenmukaisia ratkaisuja ilmastoviisaampaan asumiseen juuri alkaneessa DECARBON-HOME-hankkeessa. Tässä kohteena ovat erityisesti suurten kaupunkien 1960- ja 1970-lukujen lähiöt. Niitähän Vantaalla riittää, sillä lähiöitä rakennettiin tuolloin muun muassa Koivukylään, Hakunilaan, Myyrmäkeen ja Kaivokselaan.

Vantaalaisia taloyhtiöitä tavoittelemme pääkaupunkiseudun yhteiskehittämishankkeessa Taloyhtiöklubissa. Ideana on koota yhteen naapuruston asunto-osakeyhtiöiden hallitukset ja perustaa heille foorumi, jossa tehdään ohjattua ja tavoitteellista yhteistyötä energiatehokkuuden parantamiseksi. Vantaalla taloyhtiöklubit perustetaan Koivukylään ja Myyrmäkeen. Molempien alueiden 1970–1990-luvuilla rakennettu kerrostalovaltainen rakennuskanta tarjoaa paljon mahdollisuuksia energiatehokkuusinvestointeihin. Yhteistyötä ja tiedonkulkua kaupungin toimijoiden ja taloyhtiöiden välillä on tarkoitus lisätä. Toivottavasti myös DECARBON-HOME-hankkeesta saadaan synergiahyötyjä näille alueille, esimerkiksi uusia ideoita yhteisöllisyyteen ja kiertotalouteen, jotta muutos ilmastoviisaaseen yhteiskuntaan tapahtuu sosiaalisesti kestävästi.

Vantaa on mukana ympäristöministeriön Lähiöohjelmassa, jolla pyritään lisäämään asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä alueiden elinvoimaisuutta huomioimalla hiilineutraalisuus lähiöiden kehittämisessä. Lähiöohjelmassa mukana ovat muun muassa radanvarren keskukset Myyrmäki, Martinlaakso ja Koivukylä. Lähiöohjelmaa edistetään kaupungin sisällä poikkihallinnollisesti monen yksikön yhteistyönä.

Juuri päättyneessä Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa keskityttiin taloyhtiöiden lämmityksen tehostamiseen olosuhdedataa ja sensoritekniikkaa hyödyntämällä. Hankkeessa tuotettiin mm. Hakunilan alueen energia-analyysi ja taloyhtiöitä osallistui ilmastoviisaisiin pilotteihin.

Vastuullista kuluttamista ja ilmastotekoja

Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö -hankkeessa osallistujakotitaloudet laskivat oman hiilijalanjälkensä, tekivät suunnitelman sen pienentämiseksi ja kokeilivat kuukauden mittaisella jaksolla kestäviä elämäntapoja käytännössä. Keskimäärin osallistujat saivat nipistettyä omasta hiilijalanjäljestään 14 prosenttia.

Vantaa tukee kaupunkilaisia uusiutuvan energian teknologioiden käyttöönotossa. Kartta.vantaa.fi -palvelusta löytyy muun muassa hyvät lähtötiedot oman tontin lähiympäristön tilanteesta maalämpöratkaisujen toteutettavuuden ja kannattavuuden suhteen. Palvelusta voi tarkistaa myös rakennuksen aurinkosähköpotentiaalin.

Viime vuonna tuotimme yhteistyökumppaneiden kanssa Vastuullinen vantaalainen -videoita, jotka kannustavat kuntalaisia ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastotekoihin. Videoiden teemoina ovat energiansäästö, kulutus, lähiluonto ja liikenne. Videot ovat vapaasti kaikkien Suomen kuntien käytettävissä.

Kirjoittaja Marja Vuorinen työskentelee Vantaan kaupungilla ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen asiantuntijatehtävissä.

/by

Lähiöt kaipaavat energiaremontteja

Kerrostalot 1960- ja 70-luvuilta kuuluvat valtaosin energiatehokkuudeltaan luokkiin D-F. Peruskorjaukset tarjoavat mahdollisuuden parantaa energiatehokkuutta ja vähentää asumisen päästöjä.

Yli kolmasosa nykyisestä suomalaisesta kerrostaloasuntokannasta rakennettiin 1960- ja 70-luvuilla. Tämän asuntokannan korjausvelka onkin suuri haaste Suomessa – asunnot ovat nyt tyypillisesti laajamittaisen peruskorjauksen tarpeessa.

Energiakorjaukset ja päälämmitysjärjestelmän vaihdot ajoittuvat tyypillisesti peruskorjausten yhteyteen, joten lähiöiden peruskorjaukset antavat ajankohtaisen mahdollisuuden myös rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen. Lisäksi vuodesta 2020 saakka jaettu energia-avustus kiihdyttää osaltaan energiakorjauksia Suomessa.

Tarkastelussa Helsingin, Joensuun, Turun ja Vantaan lähiöt

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Helsingin, Joensuun, Turun ja Vantaan rakennuskannan ja erityisesti lähiöiden ominaispiirteitä ja nykytilaa. Kaupungit ovat mukana juuri alkaneessa Decarbon-Home-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan muun muassa lähiöiden energiatehokkuutta, energiakorjauksia sekä sosio-ekonomisia tekijöitä, segregaatiota ja asukkaiden näkemyksiä asumiseen ja energiaratkaisuihin liittyen.

Kaupunkien rakennuskannan ikä vaihtelee alueittain sen mukaan missä vaiheessa tarkastelualueen väkiluku on ylipäätään kasvanut. Esimerkiksi Helsingissä vanhan kerrostalokannan osuus on merkittävästi suurempi kuin muissa tapauskunnissa. Toisaalta Joensuun ja Vantaan asukasluku on kasvanut nopeasti vasta 1960-luvulta lähtien, mikä heijastuu uudemman rakennuskannan suureen osaan. Turussa lähes puolet kerrostaloasunnoista on valmistunut 1960- ja 1970-luvuilla.

Vaatimaton energiatehokkuuden taso

Energiatehokkuudeltaan 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuista kerrostaloista valtaosa kuuluu luokkiin D-F, eli ne ovat energiatehokkuudeltaan varsin vaatimattomia. Tapauskunnista Helsingin ja Turun 1960- ja 1970-lukujen kerrostaloista osa yltää luokkiin B-C, kun taas Joensuussa parhaat yltävät tasolle D. Vantaalla jopa 62 prosenttia energiatodistusrekisterissä olevista 60-70-lukujen kerrostaloista kuuluu luokkaan F. Helsingin ja Turun 1960- ja 1970-lukujen kerrostalot ovat energiatehokkuudeltaan hieman parempia verrattuna koko maan rakennuskantaan. 

Rakennus- ja huoneistorekisterin perusteella koko kerrostalokannassa kaukolämpö (89 %) ja öljylämmitys (9 %) ovat yleisimmät lämmitysmuodot. Vuoden 1980 jälkeen rakennetuista kerrostaloista lähes kaikki on kytketty kaukolämpöverkkoon. Tapauskunnista eniten öljylämmitteisiä kiinteistöjä on Turussa ja Joensuussa. Toisaalta viime vuosina jotkut asuinkerrostalot ovat irtautuneet kaukolämpöverkosta ja siirtyneet esimerkiksi maalämpöön.

Sosioekonomiset erot kasvaneet

Vaikka asuinalueiden eriytyminen on noussut Suomessa erittäin ajankohtaiseksi keskusteluksi ja tämä keskustelu kohdistuu usein juuri lähiöalueisiin, on lähiöiden sosio-ekonomista kehitystä tutkittu Suomessa kohtuullisen vähän 1990-luvun jälkeen. Tässä blogissa käytetään lähteenä vuonna 2017 julkaistua Stjernbergin analyysiä Helsingin seudun 1960- ja 1970-luvulla rakennettujen lähiöiden sosioekonomisesta tilasta ja kehityksestä. Analyysin aineisto päättyy vuoteen 2014.

Helsinki oli 1990-luvulla yksi Euroopan vähiten segregoituneita pääkaupunkeja, mutta 1990-luvun jälkeen sekä Helsingissä että muualla pääkaupunkiseudulla sosioekonomiset erot ovat kasvaneet. Tämä korostuu erityisesti tietyillä kerrostalovaltaisilla lähiöalueilla, jotka ovat jääneet jälkeen muista alueista. Helsingin seudun 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä korostuvat tietyt sosioekonomiset erot Helsingin seudun keskiarvoihin verrattuna. Näissä lähiöissä asuu esimerkiksi keskimääräistä enemmän työttömiä, vieraskielisiä, yli 65-vuotiaita, pienituloisia ja alhaisen koulutustason asukkaita. Lähiöt mielletään vuokra-asuntovaltaisiksi alueiksi, mutta itse asiassa Helsingin seudulla vuokra-asuntojen osuus vaihtelee huomattavasti lähiöiden välillä. Osassa Helsingin seudun 1960- ja 1970-lukujen lähiöistä yli 80 prosenttia asuntokannasta koostuu omistusasunnoista, mutta toisaalta osassa näistä lähiöistä vain alle 20 prosenttia asuntokannasta on omistusasuntoja.

Decarbon-Home hankkeessa selvitämme yllä kuvattuja väestön ominaisuuksia myös muilla Suomen lähiöalueilla ja tutkimme miten esimerkiksi työttömyys, pienituloisuus tai asukkaiden korkea ikä vaikuttavat energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksiin.

Kirjoittajat:

Hanna-Liisa Kangas toimii ilmasto- ja energiapolitiikan erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksessa. Ilmastoviisaan rakentamisen tutkiminen ja edistäminen on Hanna-Liisalle sydämenasia, koska täytyyhän tästä maapallosta jättää jotain seuraavillekin sukupolville.

Santtu Karhinen työskentelee energiatalouden tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa. Rakennusten energiatehokkuuskysymykset kiinnostavat Santtua erityisen paljon ja pian hän pääsee hyödyntämään tietojansa oman talonrakennusprojektin parissa.

/by