Ilmastonmuutoksen suhteen suomalaiset asuvat eri todellisuuksissa. Kasvavissa kaupungeissa asumisen energiaremontit ovat sijoitus tulevaisuuteen, kun taas ikääntyvillä ja harvaanasutuilla seuduilla tulevaisuus voidaan nähdä hyvin eri tavoin. Taru Pyrhönen tutki gradussaan ilmastoasenteita paikallisuuden näkökulmasta.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin Imatralla ja Turussa asuvien omakotitaloasukkaiden asenteita ilmastonmuutosta ja asumisen ilmastotoimia kohtaan. Asenteita tarkastelin sosiaalisesti muodostuneina ja vuorovaikutuksessa muuttuvina, erityisesti paikallisuuden kontekstissa. Asuinalue on osa sosiaalista ympäristöä, josta kumpuavat sosiaaliset ärsykkeet luovat vaikutteita, jotka muokkaavat yksilöiden näkemyksiä.

Turvallisuusnäkökulma korostui asuinalueiden kuvauksissa

Haastatteluissa molempien paikkakuntien vastaajat korostivat asuinalueidensa luontoa ja turvallisuutta. Paikkakunnalle kuulumista vahvistivat erityisesti sosiaaliset suhteet sekä ympäristön fyysiset ominaisuudet. Suomen ilmastotavoitteisiin ja erityisesti päästötavoitteisiin suhtauduttiin myönteisesti, mutta epäileväisesti.

”Hyvä tavoite ja siihen pitää toki pyrkiä, mutta veikkaan, että tässä riitaisassa systeemissä, jossa tapellaan lakoista ja muista, ilmastotavoitteet jätetään sivuraiteille. Nyt tapellaan ihan muista asioista ja siitä, että raha ei riitä.” (Imatralainen vastaaja)

Ilmastotavoitteet kohdistuvat myös omakotitaloasukkaisiin ja aiheuttavat muutospainetta omakotitalon lämmitysjärjestelmiin.

”Ilmastotavoitteiden tulee olla sellaisia, että ne ovat myös realistisia toteuttaa. Esimerkiksi omakotitalojen lämmitysjärjestelmien muutokset.” (Turkulainen vastaaja)

Imatralla Venäjän läheisyys oli vahvasti läsnä haastateltavien puheissa. Raja, joka oli aiemmin edustanut alueella mahdollisuuksia, koettiin nyt uhkana myös ympäristön ja ilmastonmuutoksen suhteen. Turkulaisten vastauksissa Venäjää tai Venäjän käymää hyökkäyssotaa ei mainittu. Rajan läheisyydessä asuvien kokemukset asuinalueesta ja asumisen tulevaisuudesta voivat siten poiketa muista asuinalueista.

Energia-asiat puhututtavat, mutta remontteihin suhtautuminen vaihtelee

Turussa energiaremontit nähtiin itsestään selvinä, kun taas Imatralla energiaremontit koettiin mahdottomina erityisesti alueen heikentyneen väestö- ja elinkeinorakenteen myötä. Imatralaiset vastaajat korostivatkin perinteisiä keinoja energiaremontteihin investoinnin sijaan, kuten villasukkien käyttöä ja mattojen lisäämistä lattialle vedon tunteen ehkäisyksi. Energiaremontteihin investoinnin ollessa mahdotonta tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten kotitalouksien osallisuutta energiamurroksessa voisi tukea muuten.

Paikkakuntien välillä oli myös eroja ilmastonmuutoksesta ja energia-asioista puhumisessa. Yhteisössä tapahtuva arkinen vuorovaikutus luo yhteistä tietoisuutta energia-asioista ja ympäristöstä. Turkulaisten vastauksissa korostui erityisesti pientaloyhdistysten merkitys asumiseen ja energiaan liittyvän tiedon välittäjänä.

Paikalliset ilmastoasenteet muuttuvassa kontekstissa

Asenteet ja myös ilmastoasenteet muuttuvat ajassa ja huoli ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Toisaalta muiden ongelmien lisääntyminen niin omassa elämässä kuin yleisesti maailmassa on vienyt resursseja ilmastonmuutoksesta huolehtimisesta. Ilmastonmuutos ja sen torjumisen keinot eivät saa jäädä muiden kriisien varjoon. Tämä on tärkeää tunnistaa erityisesti sellaisilla paikkakunnilla, jotka kohtaavat monia uhkia ja haasteita esimerkiksi väestö- ja elinkeinorakenteen myötä.

Asumiseen liittyviin ilmastotoimiin suhtaudutaan eri tavoin, esimerkiksi sen perusteella, miten mahdollisia ne ovat asukkaille asunnon arvon näkökulmasta. Paikallisuuden ja ajallisen kontekstin huomioiminen on siten tärkeää ilmastoasenteiden ymmärtämisessä.

Kirjoittaja

Taru Pyrhönen on Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi valmistuva Ympäristön muutoksen ja globaalin kestävyyden opiskelija. Taru on kiinnostunut siitä, miten kestävyysmurrosta voidaan tarkastella sosiaalipsykologisesta näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma Jaettu tila ja asenteet ilmastonmuutosta ja asumiseen liittyviä ilmastotoimia kohtaan on saatavilla Helsingin yliopiston julkaisuarkisto Heldassa.