Artikkelit

Martat ovat opettaneet kestävän arjen taitoja jo yli 122 vuotta. Marttajärjestön keskeisiä päämääriä ovat yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja hyvä arki kaikille. Tavoitteenamme on saada ilmastoteot normaaliksi ja automaattiseksi osaksi hyvää arkea. Vahvistamme suomalaisten taitoja ja osaamista, jotta siirtyminen hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan koetaan myönteiseksi. Työmme tueksi tarvitsemme tutkittua tietoa kestävyysmurroksen mahdollistavista tekijöistä.

Marttojen neuvonnassa kestävyys on vahvasti mukana. Tavoitteenamme on, että kestävän kehityksen mukaisesta toimimisesta normaali osa arkeamme. Esimerkiksi Marttojen ruokareseptit suunnitellaan paitsi ravitseviksi ja maistuviksi myös ympäristöystävällisiksi. Kerromme, miten asumisessa voi säästää energiaa järkevästi. Muistutamme, että kohtuullinen kulutus on kestävää sekä luonnon että oman talouden ja hyvinvoinnin kannalta. Arjen ilmastovinkkejä saa helposti esimerkiksi älypuhelimeen ladattavasta Martat-sovelluksesta tai Marttojen Kestävästi arjessa -podcastista.

Marttaliiton teettämän Kestävä arki -kyselytutkimuksen perusteella ympäristöasiat ovat tärkeitä niin martoille kuin muille suomalaisille. Ympäristömyönteiset asenteet pitäisi saada kuitenkin muuttumaan teoiksi entistä paremmin. Kyselytutkimuksessa vertailtiin suomalaisten kuluttajien ja Marttajärjestön jäsenten kestävän kehityksen mukaisia asenteita ja käyttäytymistä ruokaan, kodinhoitoon, ympäristöön ja kierrättämiseen liittyvien väittämien ja kysymysten kautta. Kyselytutkimus on toteutettu kolme kertaa, vuosina 2017, 2019 ja 2021.

Kestävistä valinnoista helpoimpia, edullisimpia ja houkuttelevimpia

Marttaliitto on mukana kumppanina Decarbon-Home-tutkimushankkeessa, joka edistää ”asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta”. Tavoitteena on hyödyntää tutkimuksen tuottamaa tietoa omassa toiminnassamme yhdenvertaisen ja kestävän arjen edistämiseksi.

Millaista tietoa tarvitsemme kestävyysmurroksen edistämiseksi? Toivon erityisesti tietoa konkreettisista asioista, joita tulisi tapahtua yhteiskunnan rakenteissa, lainsäädännössä tai kuntien toiminnoissa, jotta kestävät valinnat olisivat valtavirtaa ja aidosti helpoimpia, edullisimpia ja houkuttelevimpia. Olisi myös tärkeää oppia purkamaan usein koettua ristiriitaa yksilön toimien ja rakenteiden välillä – molempia tarvitaan, mutta roolit tulisi olla selkeämmät.

Tarvitsemme parempaa ymmärrystä sosiaalisten normien merkityksestä ihmisten toiminnan motivoimisessa. Miten sosiaaliset ja yhteiskunnalliset käsitykset siitä, mikä on toivottavaa ja tavoiteltavaa, voisivat tukea kestävyysmurroksessa onnistumista? Tutkimusten mukaan tulotaso on tärkein tekijä kotitalouden hiilijalanjäljen selittäjänä, ja kuitenkin taloudellisen kasvun tavoittelu tuntuu hallitsevan ymmärrystämme hyvinvoinnin edellytyksistä.

Oikeudenmukaisuuden kysymykset jarruna?

Julkisessa keskustelussa oikeudenmukaisuutta käytetään usein helppona tekosyynä ilmastotoimien jarruttamiselle. Tämän välttämiseksi tulisi tuottaa konkreettisia kuvauksia kestävyysmurrokseen liittyvistä oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmista sekä toimista oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Toivoisin tutkimusta erityisesti sitä, miten voidaan varmistaa oikeudenmukaisuus suhteessa tuleviin sukupolviin, sekä miten voitaisiin kestävyysmurroksen kautta puuttua nykyisellään yhteiskunnassa vallitsevaan eriarvoisuuteen.

Kestävyysmurros sanana lupailee jotain harppauksenomaista muutosta, isompaa järjestelmätason muutosta, jonka kautta yhteiskunta siirtyisi kerralla merkittävästi kestävämpään toimintatapaan. Esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa KAISU:ssa kannustetaan suomalaisia puolittamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä. Kuitenkaan viime vuosina kotitalouksien keskimääräinen hiilijalanjälki ei ole pienentynyt. Hyvä uutinen on se, että monet arkiset ilmastotoimet ovat helppoja ja edistävät myös yksilön terveyttä ja hyvinvointia. Alkuun pääsee vaikkapa näillä Marttojen vinkeillä hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Kirjoittaja

Salka Orivuori toimii ilmasto- ja ympäristöasioiden kehittämispäällikkönä Marttaliitossa.
Sähköposti: etunimi.sukunimi@martat.fi
Twitter: @SalkaOrivuori