Vuoden 2026 Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivää ja Decarbon-Home-hankkeen loppuseminaaria vietetään tiistaina 2.6. Katajanokan Solo Sokos Hotel Pier 4:ssä. Luvassa puheenvuoroja ja keskustelua korjausrakentamisen ratkaisuista eri sektoreilla ja energiatehokkuustoimien ja kiertotalouden merkityksestä asumisen kestävyysmurroksessa.
Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan korjausrakentamisen ratkaisuista ja kuulemaan tuoreimpia tutkimustuloksiamme ja suosituksiamme Decarbon-Home-tutkimushankkeen loppuseminaariin ja keskustelutilaisuuteen tiistaina 2.6.2026!
Tilaisuudessa etsitään ratkaisuja siihen, millainen on korjausrakentamisen tulevaisuus Suomessa: Miten alueellinen oikeudenmukaisuus toteutuu? Mikä on julkisen ja yksityisen sektorin rooli rakennuskannan peruskorjaamisessa ja sen rahoituksessa? Miten tiedonvälitystä yritysten ja yksityisasiakkaiden välillä voitaisiin parantaa? Entä mikä on asukkaiden rooli tai energiatehokkuustoimien ja kiertotalouden merkitys asumisen kestävyysmurroksessa?
Ratkaisuja korjausrakentamiseen – Politiikka, rahoitus, asukas ja yritykset
Aika: tiistaina 2.6.2026 klo 12–16
Paikka: Solo Sokos Hotel Pier 4 (Katajanokanlaituri 4, 00160 Helsinki)
Lounastarjoilu ilmoittautuneille klo 11–12
Ohjelma
12.00 Tilaisuuden avaus
Eliisa Kylkilahti, Decarbon-Home-konsortion varajohtaja, Helsingin yliopisto
Paula Schönach, STN CLIMATE -tutkimusohjelman johtaja
12.15 Puheenvuorot: Tutkimuksesta ratkaisuihin
Pullonkaulojen tunnistamisesta jännitteiden hallintaan: hiiliviisauden haasteita suomalaisessa korjausrakentamisen kentässä – Vesa Kanninen, tutkimuskoordinaattori, Helsingin yliopisto (esitys, pdf)
Kansalaisten toimijuus asumisen ja korjausten tavoissa ja käytännöissä – Henna Syrjälä, apulaisprofessori, Vaasan yliopisto (esitys, pdf)
Energiatehokkuustoimien ja -politiikan mahdollisuudet korjausrakentamisessa – Jarek Kurnitski, professori, Ilmastopaneelin jäsen, TalTech/Aalto-yliopisto (esitys, pdf)
13.00 Puheenvuorot: Ratkaisut käyttöön
Korjausrakentamisen prosesseja yhteiskehittämällä parannetaan laatua ja yhteistoimintaa – Marika Latvala, kehityspäällikkö, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry (esitys, pdf)
Miksi pankkia kiinnostaa energiatehokkuus? Kestävän asumisen rahoitus tulevaisuudessa – Satu Kuoppamäki, ESG-johtaja, OP Pohjola
14.00 Pöytäkeskustelut: Politiikka, rahoitus, asukas ja yritykset
15.00 Ideointia, ajatuksia ja yhteenveto: Millainen on korjausrakentamisen tulevaisuus Suomessa?
Uula Saastamoinen, Decarbon-Home-konsortion vuorovaikutusjohtaja, Suomen ympäristökeskus
Katja Lähtinen, Decarbon-Home-konsortion johtaja, Luonnonvarakeskus
16.00 Tilaisuuden päätös
Lisätietoa tilaisuudesta:
Niina Pykäläinen, etunimi.sukunimi@syke.fi
Research Seminar: Towards Equitable Climate-Wise Housing, 3 June 2026
Järjestämme samassa paikassa myös englanninkielisen tutkimusseminaarin ke 3.6., lisätietoja löydät tapahtumasivulta.
Decarbon-Home
Decarbon-Home-tutkimushanke edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Hanke on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Tervetuloa kuulemaan Decarbon-Home-tutkimushankkeen tuloksia ja suosituksia ja keskustelemaan kriittisesti ilmastoviisaan asumisen nykytilasta ajankohtaisten teemojen kautta kevään 2026 webinaareihin!
Decarbon-Home-tutkimushankkeen viimeinen vuosi käynnistyy webinaarisarjalla 23.2. alkaen. Webinaareissa tarkastellaan asumisen ja rakentamisen ilmastoviisauden nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä muun muassa kotitalouksien, energiamurroksen ja puurakentamisen näkökulmista. Lisää myös hankkeen loppuseminaari Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivä 2.6. jo kalenteriisi!
Webinaari 23.2.: Ilmastoviisaus ei asu täällä – vai asuuko? Kotitalouksien mahdollisuudet ja asumisen käytäntöjen muutos
Aika: Ma 23.2. klo 9–10
Paikka: Microsoft Teams
Webinaarissa keskustellaan kotitalouksien mahdollisuuksista edistää asumisen ilmastoviisautta. Decarbon-Home-tutkimushankkeen tulokset ovat osoittaneet muun muassa, että vaikka kuluttajat tietävät paljon ilmastoviisaasta asumisesta, heillä on usein haasteita tunnistaa eri asumisvalintojen ja -tekojen suhteellista merkitystä ilmastopäästöjen vähentämisen näkökulmasta. Tiedämme myös, että kuluttajilla saattaa jäädä huomaamatta, miten kodin laitteet, esimerkiksi niiden säännöllinen huolto, vaikuttavat asumisen ilmastoviisauteen.
Mitä tutkimustuloksista sanovat asumisen käytännön asiantuntijat? Miten keskustelu ilmastoviisaasta asumisesta on muuttunut energiakriisin myötä? Tilaisuudessa tutkijoiden kanssa asumisen muutoksesta keskustelevat Marttaliiton johtava asiantuntija Heidi Holmroos, Motivan asiantuntija Teemu Kettunen sekä A-lehtien Kotona-sivuston päätoimittaja Tytti Kontula. Tilaisuudessa keskustelemme kotitalouksien mahdollisuuksista ja asumisen käytäntöjen muutoksesta. Pohdimme muutosta asukkaiden tiedoissa ja ilmastoviisaan asumisen ymmärryksessä, erilaisten asukkaiden mahdollisuuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä tulevaisuuden teknologisten ratkaisujen roolia ilmastoviisaan asumisen mahdollistajana.
Ohjelma
9.00–9.05 Tervetuloa – Eliisa Kylkilahti, Helsingin yliopisto ja Anna Strandell, Syke
9.05–9.15 Asumisen muutos mediassa – Tytti Kontula, A-lehdet
9.15–9.55 Keskustelu: Kotitalouksien mahdollisuudet ja asumisen käytäntöjen muutos – Heidi Holmroos, Marttaliitto ja Teemu Kettunen, Motiva, haastattelemassa Decarbon-Home-hankkeen tutkija
Keskustelun teemat:
Tieto ja ymmärrys – miten ilmastoviisas asuminen ymmärretään?
Erilaisten asukkaiden mahdollisuudet
Kodit ja tulevaisuuden teknologiset ratkaisut määrittelemässä mahdollisuuksia
9.55–10.00 Loppusanat
Webinaari 23.3.: Säästöä vai säätöä? Kuluttajien rooli energiamurroksessa
Aika: Ma 23.3. klo 9–10
Paikka: Microsoft Teams
Talven kovat pakkaset ja korkeat sähkön hinnat näkyvät nyt monen kuluttajan laskuissa. Uusiutuvan energian huomattava lisääntyminen on tuonut mukanaan sähkön hintavaihteluita ja tarvetta uudenlaisille joustoille myös kuluttajien arjessa. Kuluttajien voi olla vaikeaa tunnistaa oikeaa tapaa toimia sähkömarkkinoiden muutosten, energiapolitiikan suurten linjojen ja geopoliittisten myllerrysten keskellä. Uudet teknologiat, muuttuvat sähkösopimusmallit ja sähkönkäytön ajoitus ovat lisänneet mahdollisuuksia ja kiinnostusta säätää kulutusta. Tutkimus kuitenkin näyttää, että vain pieni osa kuluttajista on aktiivisia oman energiankulutuksensa hallinnassa. Energiatietous, -viisaus ja -kansalaisuus ovat nykyajan tärkeitä teemoja.
Tässä webinaarissa kysymme, kannattaako energiaa säästää, säätää vaiko ei kumpaakaan? Miten kuluttaja osallistuu sähköjärjestelmän toimintaan? Miten sähkön kuluttamista ja järjestelmää voidaan kehittää? Miten voidaan turvata murroksen reiluus, jotta ei kärjistetä vastakkainasetteluja ja tuoteta väliinputoajia?
Ohjelma
9.00–9.05 Tervetuloa – Joni Vainikka, Helsingin yliopisto ja Jani Lukkarinen, Syke 9.05–9.10 Miten energiajärjestelmän muutokset vaikuttavat kuluttajaan? – Enni Ruokamo, Syke 9.10–9.55 Keskustelu: Kuluttajan rooli energiamurroksessa – Janne Kerttula, Energiateollisuus ja Katja Keränen, Omakotiliitto
Miten uusiutuvan energian kasvava osuus vaikuttaa energian kuluttajaan?
Ovatko nykyiset sähkösopimukset toimivia?
Mikä on sähkön kuluttajan rooli tulevaisuudessa?
9.55–10.00 Loppusanat
Webinaari 27.4.: Puusta pitkään – puheista rakentamiseen?
Aika: Ma 27.4. klo 9–10
Paikka: Microsoft Teams
Webinaarissa keskustellaan puurakentamisen mahdollisuuksista ja esteistä asumisen ilmastoviisauden edistämisessä. Decarbon-Home-tutkimushankkeen tulokset ovat osoittaneet muun muassa, että puurakentamisen kehittymiseen vaikuttavat systeemisesti markkinakysyntä, yritysten tarjonta ja ohjauskeinot. Mitä tutkimustuloksista sanovat puurakentamisen kanssa tekemisissä olevat asiantuntijat? Miten voidaan vaikeassa markkinatilanteessa löytää ratkaisuja rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi?
Ohjelma
9.00–9.15 Tervetulosanat sekä hankkeen tuloksia puurakentamisen tarjonnasta, kysynnästä ja ohjauksesta – Anne Toppinen, Helsingin yliopisto ja Katja Lähtinen, Luke
9.15–10.00 Keskustelu: Puurakentamisen kasvumahdollisuudet – Matti Mikkola, Puutuoteteollisuus, Mikko Leino, SRV ja Henri Salonen, A-Insinöörit
Millaisia ratkaisuja nykyiset puumateriaalit tarjoavat kiertotalouden periaatteisiin perustuvaan kestävän rakentamisen tarpeisiin?
Millaisia mahdollisuuksia suomalaisilla yrityksillä on olla osa rakentamisen kestävyysmurrosta puumateriaaliratkaisuilla?
Mitkä tahot ovat avainrooleissa puurakentamisen aidolle kasvulle erilaisin materiaaliratkaisuin? Mitä käytännön toimenpiteitä heiltä tarvitaan?
Tallenne ja esitysmateriaalit
Tilaisuuden tallenne on katsottavissa rajoitetun ajan Syken YouTube-kanavalla: Katso tallenne
Ilmoittaudu mukaan ja tilaa tapahtuman kalenterikutsu: Ilmoittautuminen
Decarbon-Home
Decarbon-Home-tutkimushanke edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Hanke on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Vuoden 2025 Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivä järjestettiin Strategisen tutkimuksen neuvoston Decarbon-Home-hankkeen ja Business Finlandin rahoittaman FoREfront-hankkeen yhteistyönä.
Ilmastoviisaan asumisen kesäpäiväntapahtumapaikkana toimi uusi palkittu puurakenteinen Solo Sokos Hotel Pier 4. Päivän ohjelmaan sisältyi mielenkiintoisia puheenvuoroja ja keskusteluja tulevaisuuden resilienteistä asumisen ja rakentamisen ratkaisuista. Keynote-puheenvuoron piti Katja Maununaho Tampereen yliopistosta. Hän korosti sosiaalisen infrastruktuurin roolia ja seurallisuuden merkitystä asuinympäristöjen kehittämisessä.
Rakennetun ympäristön resilienssistä käytävä keskustelu on monipuolistunut viimeisten vuosien aikana. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen lisäksi on noussut tarve ymmärtää paremmin myös sosiaalista kestävyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Rakentamisen kestävyyden pullonkaulat
Tutkijapuheenvuorojen lisäksi kuultiin hankkeiden yritys- ja kaupunkikumppaneiden näkemyksiä muun muassa rakentamisen kiertotaloudesta ja luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisestä ja soveltamisesta. Paneelikeskustelussa syvennyttiin rakentamisen kestävyyden pullonkauloihin ja näkymiin rakentamisen tulevaisuudesta tilanteessa, jossa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luontokadon hillintä ovat erittäin tärkeitä kysymyksiä.
Edelläkävijäkaupungit Suomessa ovat jo pitkään asettaneet kansallista ohjausta tiukempia kestävyystavoitteita ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Kaupunkikehittämisen aikajänne on kuitenkin pitkä ja prosessiin liittyy lukuisia toimijoita, joten lopputulos on monenlaisten tavoitteiden, keinojen ja toteutustapojen kompromissi. Kansallinen regulaatio myös osin haastaa esimerkiksi rakentamisen kiertotalouden edistämistä.
Rakentamisen suhdannekuopan jälkeen uuteen kasvuun
Päivän keskusteluissa korostui myös rakennusalan heikko taloustilanne, jonka takia moni toimija on lopettanut, innovaatioiden kehitystyö on pysähtynyt, eikä jo olemassa olevia uusia ratkaisuja testata tai oteta käyttöön. Asenteiden muutosta tarvitaan, jotta kestävät rakentamisen ratkaisut muuttuisivat haluttaviksi ja valtavirtaistuisivat. Asiakkaiden tulisi olla valmiita maksamaan kestävistä ratkaisuista, koska kehitystyö aiheuttaa investointikustannuksia. Ei riitä, että kestävät ratkaisut voivat olla taloudellisesti kannattavia pitkällä aikavälillä, vaan yritysten on pystyttävä maksamaan investoinneista aiheutuvat menot myös lyhyellä aikavälillä.
Tarinallistamisen ja konkreettisten esimerkkien avulla voitaisiin viestiä menestyneistä hankkeista. Tyytyväiset asukkaat jakavat mielellään kokemuksiaan onnistumisista, ja esimerkiksi energiaremonteissa rahallinen säästö on hyvä motivaattori uusien ratkaisujen käyttöönottoon. Nykypäivän informaatiotulvassa viestien kohdentaminen nykyistä selkeämmin sisällöin olisi tärkeää. Myös viestinnän laatuun olisi panostettava enemmän – kaikille kaikkea tarkoittaa helposti, ettei sisältö palvele tai kiinnosta ketään.
Kestävyysajattelu rakentamisen lähtökohdaksi
Paneelikeskustelijat nostivat esille, että kiertotalouden kehittymisen näkökulmasta tulevaisuuden kestävässä rakentamisessa esimerkiksi materiaalien kierrätystä helpottaisi se, että niiden uudelleenkäyttö tulevaisuudessa otettaisiin huomioon jo uudisrakennusten suunnittelussa. Kaupunkilaisia myös osallistettaisiin enemmän suunnitteluun, ja ketterä suunnitteluprosessi mahdollistaisi vastaamisen yllättäviinkin muutoksiin hankkeen aikana. Ilmastonmuutoksen tuomien riskien myötä tarve joustavuuteen korostuu nykyistä enemmän kaikilla tasoilla.
Panelistien hahmottelemassa tulevaisuuden visiossa ei siis enää puhuttaisi kestävästä rakentamisesta, vaan yksinkertaisesti rakentamisesta – kestävyysajattelu kun olisi tuolloin vakiintunut kaiken rakentamisen lähtökohdaksi.
Tilaisuus järjestettiin strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Decarbon-Home-hankkeen ja Business Finlandin rahoittaman FoREfront-hankkeen yhteistyönä. Tilaisuus jatkoi Decarbon-Home-hankkeen aiempien vuosien Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivien sarjaa.
Kirjoittajat
Katja Lähtinen (Luke), Anne Toppinen (HY), Daniel Wallenius (Rakennuslehti), Ulla Kuitunen (Skanska oy), Uula Saastamoinen (Syke), Niina Pykäläinen (Syke), Vesa Kanninen (HY) ja Eliisa Kylkilahti (HY)
Tervetuloa Suomen ympäristökeskuksen Kestävät yhdyskunnat -päivään tiistaina 16.9.2025 klo 9–15. Tilaisuus jatkaa perinteikästä RASTI-seminaarien sarjaa. Se on myös osa juhlavuoden ohjelmaa, kun Suomen ympäristökeskus täyttää tänä vuonna 30.
Vuoden 2025 Kestävät yhdyskunnat -päivän teemana on Kestävä asuminen ja asuntokanta. Päivän aikana aihetta käsitellään ajankohtaisista näkökulmista esimerkiksi ikääntymisen, tyhjenemisen, yhteiskäytön, oikeudenmukaisuuden ja lämmitysmuotojen kautta.
Tilaisuudessa kuullaan puheenvuoroja tutkijoilta ja sidosryhmiltä. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Merkitse päivä isolla kalenteriisi tai ilmoittaudu mukaan jo nyt! Seminaariin voi osallistua paikan päällä Helsingissä tai etänä.
Tilaisuuden yhteistyökumppanina toimii Decarbon-Home tutkimushanke. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin.
Kestävät yhdyskunnat -päivä 2025: Kestävä asuminen ja asuntokanta
Aika: tiistaina 16.9.2025 klo 9–15
Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki) tai etänä
Alustava ohjelma
08.30–09.00 Aamukahvit 09.00–09.50 Avauspuheenvuorot 09.50–11.00 Työkaluja kestävän asumisen suunnitteluun Asumisen politiikka ja rahoitus • Syken työkalut kestävän asumisen suunnittelussa • Asumisen tilastot Elinympäristön tietopalvelu Liiterissä • Ryhti-järjestelmän tiedot asuntokannasta • Asumispreferenssit asukasbarometrin ja muiden aineistojen valossa 11.00–12.00 Lounastauko (lounas omakustanteinen) 12.00–13.20 Ajankohtaisia tutkimustuloksia asumisesta ja asuntokannasta Näkökulmia asuntokysymykseen Euroopassa • Kylmenevät tilat, tyhjenevät seudut: lämmitysmuotojen muutokset Suomessa • Asuntokannan energiasiirtymä ja sen oikeudenmukaisuus • Tilojen jakaminen ja yhteiskäyttö • Ikäystävälliset ja kestävät kaupunkiympäristöt 13.20–14.10 Syken syntymäpäiväkahvit ja kuorolauluesitys 14.10–15.00 Paneelikeskustelu: Asumisen kestävyysmurros 15.30– Vapaamuotoiset jatkot ravintola Belgessä (omakustanteinen)
Ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen: maanantai 8.9.2025 mennessä Linkki ilmoittautumiseen: https://link.webropolsurveys.com/S/13D77B94B29FD73B Lisätiedot/Yhteyshenkilö: Suvi Mustonen, suvi.mustonen@syke.fi, puh. 0295 251 337 Valokuva: finetones – stock.adobe.com
Vuoden 2025 ilmastoviisaan asumisen kesäpäivä järjestetään keskiviikkona 4.6. Katajanokan Solo Sokos Hotel Pier 4:ssä Decarbon-Home ja FoREfront-hankkeiden yhteistyönä. Luvassa puheenvuoroja ja keskustelua tulevaisuuden resilienteistä asumisen ja rakentamisen ratkaisuista.
Tulevaisuuden rakentamisen ja asumisen tulee olla kestävää sekä ilmastonmuutoksen hidastamisen että sen vaikutuksiin sopeutumisen näkökulmasta. Mikä on rakennussektorin rooli rakentamisen ilmastoviisauden edistämisessä? Millaisia uusia ratkaisuja yritykset ja kaupungit voivat ottaa käyttöön edistääkseen rakentamisen ja asumisen resilienssiä? Tervetuloa keskustelemaan tulevaisuuden kestävistä rakentamisen ja asumisen ratkaisuista Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivään!
Kohti resilienttejä kaupunkeja – Millaista on tulevaisuuden rakentaminen ja asuminen?
Aika: keskiviikkona 4.6. klo 11.30–17.00
Paikka: Solo Sokos Hotel Pier 4 (Katajanokanlaituri 4, 00160 Helsinki)
Lounastarjoilu ilmoittautuneille klo 11:30–12:00 Mocktail-/cocktailtilaisuus ilmoittautuneille 16:00–17:00
Ohjelma
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Vesa Kanninen (Helsingin yliopisto)
Klo 12:00 – 12:10 Tilaisuuden avaus – Katja Lähtinen (Luke)
Klo 12:10 – 12:40 Keynote: Resilientin asuinympäristön kehittäminen yritysten, kaupunkien ja kansalaisten näkökulmasta– Katja Maununaho (puheenjohtaja ja projektipäällikkö, ASUTUT Kestävän asuntoarkkitehtuurin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto) (esitys, pdf)
Klo 12:40 – 13:10 FoREfront-hankkeen yrityskumppaneiden esittäytyminen ja keskustelu – Ville Lindholm, Kerabit Oy (esitys, pdf) – Ulla Kuitunen, Skanska Oy (esitys, pdf)
Klo 13:10 – 14:10 FoREfront-hankkeen tutkimustulosten esittelyjä – Luontopohjaisilla ratkaisuilla kaupunkien ja yritysten yhteistyössä kohti resilienttiä kaupunkiympäristöä – Anne Viljanen, Helsingin yliopisto (esitys, pdf) – Kestäviä innovaatioita rakentamassa – Oppeja puurakennustuoteyrityksistä ja maankäytön suunnittelusta – Atte Koskivaara, Luke (esitys, pdf)
Klo 14:10 – 14:40 Kahvitauko
Klo 14:40 – 15:30 Paneelikeskustelu – keskustelun fasilitoi Uula Saastamoinen (Syke) Ilmari Absetz, Business Finland Ulla Kuitunen, Skanska Oy Lotta Suominen, Helsingin kaupunki Daniel Wallenius, Rakennuslehti Atte Koskivaara, Luke (Decarbon-Home ja FoREfront -hankkeiden tutkija)
Klo 15:30 – 15:45 Loppukeskustelu & tilaisuuden yhteenveto
Klo 16:00 – 17:00 Mocktailit/cocktailit (Cafe Helli)
Lisätietoa tilaisuudesta:
Niina Pykäläinen, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tilaisuus järjestetään strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Decarbon-Home-hankkeen ja Business Finlandin rahoittaman FoREfront-hankkeen yhteistyönä.
https://decarbonhome.fi/wp-content/uploads/2025/03/Ilmastoviisaan-asumisen-kesapaiva-4.6.2025-e1741940147671.png6281200Niina Pykäläinenhttps://decarbonhome.fi/wp-content/uploads/2021/01/DecarbonHome_light.pngNiina Pykäläinen2025-05-19 10:31:002025-06-05 16:53:01Kohti resilienttejä kaupunkeja – Millaista on tulevaisuuden rakentaminen ja asuminen? Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivä 4.6.2025
CLIMATE-tutkimusohjelman julkaisema tietopaketti tarjoaa kuntapäättäjille uusinta tutkittua tietoa monihyötyisistä ja vaikuttavista ilmastoratkaisuista. Kansalaiset ja yritykset tukevat laajasti ilmastovastuullisia ratkaisuja, jotka ovat oikeudenmukaisia ja taloudellisesti järkeviä.
Kuntapäätöksenteko on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Suurella osalla kunnista on kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin Suomen valtiolla. Kunnilla on tahtoa ja kykyä olla ilmastoviisaita edelläkävijöitä ja ilmastotoimien vetureita kohti ilmastolain mukaista hiilineutraaliutta Suomessa vuoteen 2035 mennessä.
Kunnissa voidaan edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista monilla keinoilla, jotka samanaikaisesti vahvistavat kunnan elinvoimaa ja luovat laadukasta arjen ympäristöä asukkaille. Strategisen tutkimuksen CLIMATE-tutkimusohjelmassa tuotetaan tietoa ja työkaluja paikallistason ilmastoviisaiden ratkaisujen tueksi. Decarbon-Home on yksi neljästä CLIMATE-ohjelman tutkimushankkeista.
Mikäli tahdot itsellesi tai jaettavaksi tietopaketin painettuja versioita, ota yhteyttä CLIMATE ohjelmajohtajaan Paula Schönachiin sähköpostiosoitteella paula.schonach@aalto.fi.
Ilmastotietopaketti julkaistiin Vahva kunta – viisaat ilmastopäätökset -webinaarissa, jonka tallenteet löydät täältä. Kuntavaaliehdokkaiden paneelikeskustelua ei tallennettu.
Joensuun ruutukaava-alueen kupeessa sijaitsevassa Kanervalassa uudistetaan asemakaavaa. Decarbon-Home-hankkeen toteuttajat tutustuivat elokuisen lämpimänä iltapäivänä Kanervalan kaupunginosaan ja kaavoitushankkeen tavoitteisiin.
Kanervala on yksi ensimmäisistä jälleenrakennuskauden asemakaavoitetuista alueista Joensuussa. Puistomainen kaupunginosa sijaitsee kävely- ja pyöräilyetäisyydellä Joensuun keskusta-alueesta sen pohjoispuolella. Alueen läpikulkuliikenne on vähäistä, ja sen läpi risteilevät kevyen liikenteen väylät. Kanervalan läpi kulkevat reitit kuuluvat pyöräilyn suunniteltuun alueverkostoon. Vuoden 1952 asemakaavan rajausalueella on maakuntakaavan suojelumerkintä. Julkisista palveluista kaava-alueella toimii päiväkoti, ja alueen itäreunalla on kauppa sekä kahvila-leipomo.
Kaavoitushanketta esittelivät Joensuun kaupungilta maankäytön suunnittelijat Päivi Mujunen ja Patrik Hämäläinen sekä projektityöntekijä Miikko Itäpuisto sekä Kanervalan ja Otsolan asukasyhdistys ry:n puolesta Ville Elonheimo.
Asuinkortteleiden tiivistämisen paine
Kanervalan alueen käyttöön kohdistuu useita, osin ristiriitaisiakin tavoitteita. Asemakaavan uudistushankkeen tavoitteena on turvata kestävä rakentamisen tapa, joka ottaa huomioon alueen ominaispiirteet, kuten avarat tontit, vehreyden ja yhtenäisen rakentamistyylin. Toisaalta sijainti Joensuun keskustan läheisyydessä tuo paineita aiempaa tehokkaammalle rakentamiselle.
Vaikka Kanervalassa pyritään säilyttämään vanhaa, alue ei suinkaan ole museoitumassa. Markkinoille tulevat asunnot menevät hyvin kaupaksi, ja täydennysrakentamisen myötä Kanervalan länsiosan asukasluku on hieman kasvanut. Täydennysrakentamisen nykyistä tarkempi ohjaaminen onkin tarpeellista. Kaupungin ja asukkaiden välisen sujuvan vuoropuhelun jatkuminen alueen kehittämisessä on myös olennaista.
Keskeisenä ratkaistavana asiana kaavamuutoksessa on alueen keskellä olevan entisen koulun tontin käyttö. Koulu on purettu ja nykyisin koululaiset suuntaavat pääosin naapurikaupunginosa Otsolan puolelle kouluun. Todennäköisimpänä käyttömuotona pidettiin tontin käyttämistä asuinrakentamiseen. Keskustelua käytiin myös rakentamisen tavoista, joilla toteutus olisi ympäristöönsä sopiva.
Kanervalan alueelle on valmisteltu 1990-luvun alussa varsin yksityiskohtaiset rakennustapaohjeet. 2000-luvun aikana rakennuskanta on joiltain osin uusiutunut, kun alkuperäisiä omakotitaloja on purettu ja uusia rakennettu niiden tilalle. Purkaminen tulee ennen pitkää kysymykseen sellaisten rakennusten kohdalla, joissa on jätetty tekemättä tarvittavia korjauksia. Erityistä keskustelua ja kritiikkiäkin on herättänyt vanhojen omakotitalojen korvaaminen paritaloilla, joissa harjasuunta on vastakkainen aiempaan verrattuna. Myös rakennusten koko ja mittasuhteet suhteessa vanhaan rakennuskantaan nousivat kierroksella esiin kaupunkikuvaan vaikuttavina tekijöinä. Lisäksi alueen reunoille on valmistunut kaksikerroksisia rivitaloasuntoja, jotka erottuvat alueen yleisilmeestä.
Vaakakupin toisella puolella on mahdollisuus toteuttaa hanke sallitun rakennusoikeuden puitteissa sekä tontinomistajien yhdenvertaisuus: jos lupia on aiemmin annettu tietynlaisille uudisrakennuksille, on hankala kieltää niitä myöhemmin muilta. Rakennustapaohjeiden kirjauksia toisaalta todennäköisesti viedään entistä enemmän kaavamääräyksiksi.
Kanervalan alueella on yhtenäinen kokonaisuus asemakaavassa suojeltuja, 1950-luvun jälkipuoliskolla valmistuneita Selvaag-taloja. Tämän alkujaan Norjasta peräisin olevan jälleenrakennuskauden pelkistetyn talotyypin ominaispiirteenä alueella ovat suuret, yhteisessä käytössä olevat piha-alueet erona myöhempään rivitalorakentamiseen, jossa asunnoilla on tyypillisesti erotellut, asuntojen omassa käytössä olevat pienet pihat.
Vanamokadun Selvaag-talojen yhteisalueita
Pääosa kaupunginosan Selvaag-taloista kuuluu Vanamokadun varrella olevaan taloyhtiöön. Ville Elonheimo esitteli taloyhtiössä toteutettuja ilmastoratkaisuja – yhtiö osallistui kokeilukorttelina Joensuun kaupungin Ilmastokorttelit-hankkeeseen, jossa testattiin erilaisia ilmastoystävällisiä arkirutiineja. Yhteisöllisen asumisen mahdollistava suunnittelu on alueen voimavara; taloyhtiöllä on aktiivisessa yhteiskäytössä muun muassa laatikkopyörä, perävaunu ja istutuslaatikoita. Yhteisomistukseen hankitun laatikkopyörän hankintakustannusten jakamisen hankaluus osallistuvien talouksien kesken osoittaa, että yhteiskäyttöratkaisujen edistämisessä tarvitaan kannusteita.
Osallistamisen keinot kaavoitushankkeissa
Maankäyttö- ja rakennuslain (vuoden 2025 alusta alueidenkäyttölain) tavoitteena on muun muassa turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, vuorovaikutteisuus ja avoin tiedottaminen. Asemakaavaprosessissa käytettävät vaikutusmahdollisuudet ja tarvittava viestintä on lainsäädännössä määritelty niin aloitusvaiheeseen, ehdotusvaiheeseen, valmisteluvaiheeseen kuin hyväksymisvaiheeseenkin liittyen.
Kanervalan asemakaavahankkeen tavoitteena on aktiivinen vuorovaikutus asukkaiden kanssa, minkä toteuttamisessa on käytetty myös uudentyyppisiä osallistamisen keinoja. Kaavatyön tausta-aineistoksi kerättiin asukkaiden tarinoita Kanervalasta. Pääosin saadut vastaukset koskettivat kuitenkin aiempien vuosikymmenten kokemuksia, ja tulevaisuuden maalailu jäi vastauksissa vähäisempään osaan.
Onnistuneempaa uudisrakentamista viherkertoimen avulla
Viherkerroin on korttelien viherrakentamista ohjaamaan kehitetty työkalu, joka kuvaa tontin kasvillisuuden ja sadevettä viivyttävien ratkaisujen pinta-alaa suhteessa tontin koko pinta-alaan. Keskustelua käytiin, miten viherkerroin voisi toimia keinona ohjata Kanervalan puutarhamaisen kaupunkikuvan säilyttämisessä ja toisaalta hulevesiongelmien ehkäisyssä.
Nykyisessä Kanervalan asemakaavassa pientalotonttien rakennusoikeus on kullakin tontilla sama, eikä se riipu tontin koosta, minkä vuoksi sallittu rakennustehokkuus vaihtelee suuresti alueella. Miikko Itäpuiston mukaan asemakaavan valmisteluvaiheessa tehtyjen viherkerrointarkastelujen johtopäätöksenä on ollut, että runsas kasvillisuus ja vettä läpäisevien pintojen käyttäminen antaa mahdollisuuksia tonttien rakennusoikeuden käyttöön kokonaisuudessaan. Jos istutukset jäävät vähäisiksi ja tonteille toteutetaan laajoja asfaltoituja alueita, viherkerroin jää pieneksi, eikä toteutus todennäköisesti sovi alueen kaupunkikuvaankaan. Leveitä pihojen ja kadun väliin jääviä nurmipientareita on mahdollisuus hyödyntää laajemmin monimuotoisuutta tukevina niittyinä lykkäämällä niiden leikkaamista loppukesälle.
Alueen tontit ovat vehreitä ja aurinkopaneeliasennukset taloissa tavallisia
Alueen vanhassa rakennuskannassa on toteutettu paljon kellarirakentamista, jossa kuitenkin paikoin alueen maaperän kosteusolosuhteet ovat aiheuttaneet ongelmia. Kanervalassa on varsin laajat puistoalueet, jotka pysyvät kaavamuutoksessa lähtökohtaisesti ennallaan.
Parhaillaan kaavoitusprosessissa on meneillään luonnosvaihe, jossa kootaan ja laaditaan selvityksiä ja tutkitaan vaihtoehtoja. Kaavoitusprosessin lopputulemana tuleva asemakaava linjaa Kanervalan tulevaisuuden kehitystä seuraavat vuosikymmenet eteenpäin.
Kirjoittajat
Juhani Marttila toimii puumateriaalitieteen tutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Decarbon-Home-hankkeessa hänen tutkimusaiheensa liittyvät erityisesti kuntien päätöksentekoon ilmastoviisaaseen asumiseen liittyen.
Uula Saastamoinen toimii tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa ja väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa. Hän on Decarbon-Home-hankkeen vuorovaikutusvastaava.
Tämän vuoden Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivä järjestettiin 20.5. strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien Decarbon-Home ja Flaire -hankkeiden sekä Suomen Akatemian rahoittaman Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa (ENCIT) -hankkeen yhteistyönä Tiedekulmassa. Tilaisuudessa keskusteltiin kansalaisten kohtaamisesta kestävyysmurroksessa.
Hankkeiden tutkimustuloksia esitelleissä tutkijapuheenvuoroissa ja niiden pohjalta käydyissä paneelikeskusteluissa korostui kestävyysmurroksen moniulotteisuuden merkitys kansalaisten osallisuuteen vaikuttavana tekijänä. Vaikka kansalaiset pääsääntöisesti suhtautuvat myönteisesti ilmastotoimiin ja pyrkivät arjessaan ilmastoviisaisiin valintoihin, heidän toimijuutensa on kuitenkin monelta osin rajallista. Kestävyysmurrokseen liittyy niin ekologisia, sosiaalisia kuin taloudellisiakin teemoja sekä niihin kytkeytyviä ajallisia ja alueellisia kysymyksiä. Jotta kansalaisilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet päästä osallisiksi kestävyysmurroksen toteutukseen ja siitä saataviin hyötyihin, tarvitsemme ymmärrystä ilmiön moninaisuudesta.
Energiamurroksen hyödyt ovat jakaantuneet epätasaisesti
Energiaköyhyys ja -haavoittuvuus ovat erityisesti Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä nousseet keskusteluun myös Suomessa. Tarve nopeiden ja lyhyellä aikavälillä vaikuttavien ratkaisujen tekemiseen on konkretisoitunut arjen käytänteissä erityisesti sähkönkulutukseen ja hintaan liittyen. Energian hinnannousu on heikentänyt voimakkaasti sosiaalisesti haavoittuvimmissa asemissa olevien kansalaisten mahdollisuuksia esimerkiksi kotien kunnolliseen lämmitykseen. Energiakriisin aikana moni kuluttaja päätyi valitsemaan pörssisähkösopimuksen, josta on mahdollista hyötyä, mikäli pystyy siirtämään kulutustaan edullisimmille tunneille. Kaikille se ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi elämäntilanteesta tai terveydentilasta johtuen, minkä vuoksi helppojen ja edullisten palveluiden kehittämistä haavoittuvimmassa asemassa oleville kansalaisille tulisi tukea.
Kestävyysmurrosta edistävät ja pitkällä aikavälillä energiakustannuksia alentavat remontit ovat myös olleet monien taloudellisesti heikommassa asemassa olevien ulottumattomissa, eikä esimerkiksi energia-avustusten hyödyntäminen ole ollut kaikille mahdollista. Energiaremontteihin saatavia tukia ovat ylipäätään pitkälti käyttäneet ne kansalaiset, jotka joka tapauksessa olisivat tehneet asumisensa energiatehokkuutta parantavia toimia tai hankintoja. Ongelmana on myös luotettavien tekijöiden löytäminen ja remonttityön valvominen käytännössä.
Reilu kestävyysmurros vaatii ilmiön moninaisuuden tunnistamista
Myös liikenteen sähköistymisestä ovat hyötyneet ensi vaiheessa hyvin toimeen tulevat, kaupunkiseuduilla asuvat kansalaiset. Maaseudulla palvelut karkaavat yhä kauemmaksi ja julkinen liikenne puuttuu, mutta tulevaisuuden liikkumisen kannalta tuiki tarpeelliset sähköiset liikennevälineet ovat vielä harvassa. Tähän on käytännön syitä, kuten muuta maata vanhempi ajoneuvokanta ja kovemmat vaatimukset autoille, mutta myös asenteellisia tekijöitä ja tiedon puutetta. Erityinen maaseudun oloihin suunnattu ajoneuvotekniikan kehittämis- ja viestintäkeskus voisi osaltaan auttaa asiaa, samalla kun taloudellisia vaikeuksia helpotettaisiin rahoituksen (esimerkiksi sosiaalisen leasingin/kestävyystakuu-rahoitustuotteen) avulla.
Tilaisuuden puheenvuoroissa ja paneelikeskusteluissa nousi voimakkaasti esiin se, että parhaimmassa tapauksessa ekologisen kestävyyden edistäminen tuottaa myös sosiaalista hyvinvointia. Tämä liittyy erityisesti uusien teknologioiden käyttöönoton mahdollistamaan asumisen ja liikkumisen laadun paranemiseen sekä niihin liittyvien kustannusten alenemiseen. Toteutuakseen kestävyysmurros kuitenkin vaatii kohdennettujen tukitoimien lisäksi ymmärrystä myös kansalaisten arvojen moninaisuudesta, sillä kaikille on tärkeää tunne ratkaisujen käyttöön liittyvän oman päätöksentekovallan säilyttämisestä.
Tilaisuus järjestettiin strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien Decarbon-Home ja Flaire -hankkeiden sekä Suomen Akatemian rahoittaman Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa (ENCIT) -hankkeen yhteistyönä. Tilaisuus jatkoi Decarbon-Home-hankkeen aiempien vuosien Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivien sarjaa.
Kirjoittajat
Katja Lähtinen toimii tutkimusprofessorina Lukessa. Hän johtaa Decarbon-Home-konsortiota toisella kolmivuotiskaudella 2023–2026, ja hän tutkii muun muassa puurakentamista erityisesti markkinoiden ja maankäytön suunnittelun näkökulmasta.
Eva Heiskanen toimii professorina Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Hän on vetänyt Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa -hanketta. Hänen tutkimuksensa liittyvät kuluttajien ja kansalaisten rooleihin uuden, vähähiilisen teknologian käyttöönotossa.
Kaisa Matschoss toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Hän vetää Flaire-hankkeen työpakettia, joka tarkastelee kotitalouksien sopeutumista energiamurrokseen.
Energiayhteisön muodostaminen on taloyhtiöille merkittävä keino vähentää energiankulutusta ja osallistua sähkön ja lämmön pientuotantoon. Energiayhteisöjen hyödyt jäävät kuitenkin nykyisellään usein kerros- ja rivitaloasujien ulottumattomiin. DecarbonHomen sisarhankkeessa DigiDecarbonissa laadittiin suositukset taloyhtiöiden energiayhteisöjen edistämiseksi.
Noin puolet suomalaisista asuu kerrostaloissa, mutta kerrostaloasujien mahdollisuudet osallistua asumisen energiamurrokseen ovat pientaloasujiin verrattuna rajalliset. Energiasääntelyyn on viime vuosina avattu mahdollisuus energiayhteisöjen perustamiselle, joka tarjoaa keinon energiamurrokseen osallistumisen oikeudenmukaiselle laajentamiselle. Taloyhtiöiden muodostamat energiayhteisöt mahdollistaisivat kerros- ja rivitaloasukkaille osallistumisen energiamarkkinoihin aktiivisina asiakkaina, jotka tuottavat, varastoivat ja/tai kuluttavat sähköä osallistuen sähkönkulutuksen joustoon ja energiatehokkuuden parannuksiin. Taloyhtiöt pystyisivät näin yhteisesti hallitsemaan vaihtelevien energiamarkkinoiden riskejä, samalla hyötyen mahdollisuudesta osallistua uusiutuvan sähkön tuotantoon ja kulutuksen joustoon.
Suositukset tukemaan sähkön tuottamiseen liittyvien energiayhteisöjen perustamista taloyhtiöissä
Suosituksissa on hahmoteltu neljä toimenpidekokonaisuutta, jotka voisivat toimia perustana taloyhtiöiden energiayhteisöjä kannustavalle ja tukevalle ympäristölle:
Kevytsiirtomaksu helpottaisi sähkön siirtoa lähietäisyydellä. Monien taloyhtiöiden kannalta on olennaista mahdollistaa yhden pääsulakkeen ylittävät, taloyhtiöstä tai naapuritaloista muodostuvat yhteisöt. Kevytsiirtomaksulla voisi olla merkittävä kannustevaikutus.
Kotitalousvähennystä vastaava kannustin avuksi. Energiayhteisö ei ole taloyhtiön hankinta vaan sen jäsenien yhteenliittymä. On syytä selvittää, miten kerrostaloasujat voisivat saada energiaremontin asennuskuluista vastaavan hyvityksen kuin pientaloasujat saavat kotitalousvähennyksenä.
Taloyhtiöt tarvitsevat kohdennettua tukea erityisesti korttelitason yhteishankkeissa. Yhteistyöhankkeet edellyttävät uudenlaisia toimintamalleja ja yhteistyötä esimerkiksi alueellisten energiayhtiöiden ja kaupunkisuunnittelun kanssa. Suurimmissa kaupungeissa on saatu hyviä kokemuksia korjausrakentamisen ja energiaremonttien kohdennetusta tuesta taloyhtiöille.
Jatkuva ja pitkäkestoinen neuvonta tukee taloyhtiöiden ja yhteisöjen energiahankkeita. Tarjolla oleva tieto tulisi olisi taloyhtiöiden hallitusten, isännöitsijöiden ja aktiivisten asukkaiden saatavilla nykyistä koostetummin ja selkeämmin. Myös neuvonnan jatkuvuuteen olisi syytä panostaa.
Kerrostalo- ja rivitaloasuntojen rooli aktiivisina asiakkaina lisäisi uusiutuvan energian tuotantoa, tuottaisi tarpeellista joustoa energian hintavaihteluissa ja parantaisi paikallista omavaraisuutta. Energiayhteisöjen hyötyjen saattaminen myös kerrostaloasujien ulottuville osaltaan edistäisi asumisen ympäristöhyötyjä sekä energiamurroksen sosiaalista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta.
Suomen energiayhteisöihin liittyvää politiikkakehitystä linjattiin yhteisöenergiatyöryhmän mietinnössä keväällä 2023. Nyt on tärkeää huolehtia, että suositukset saadaan käytäntöön.
Kuullaanko kansalaisten ääntä kestävyysmurroksessa? Tervetuloa keskustelemaan asumisen ja energiamurroksen ajankohtaisista teemoista ja kuulemaan tuoreimpia tutkimustuloksia Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivään 20.5.2024.
Kestävyysmurros etenee erityisesti energiamurroksen osalta. Ajankohtainen keskustelu sähkön hinnasta ja kulutusjouston tarpeesta osoittaa, että kansalaisia ei kaikilta osin ole onnistuttu saamaan samaan veneeseen. Energiamarkkinat koetaan epävakaiksi, eivätkä kaikki ilmastotoimet nauti kansalaisten varauksetonta suosiota. Keskustelussa pohditaan kestävyysmurroksen vaikutuksia kansalaisten elämään ja etsitään ratkaisuja osallisuuden lisäämiseksi kestävyysmurroksen edistämisessä.
Tuoretta tutkimustietoa aiheesta tarjoavat strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamat Decarbon-Home ja Flaire -tutkimushankkeet sekä Suomen Akatemian rahoittama Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa -hanke. Tilaisuus jatkaa Decarbon-Home-hankkeen aiempien vuosien Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivien sarjaa.
Miten kansalainen kohdataan kestävyysmurroksessa?
Aika: maanantaina 20.5. klo 13.00–15.00
Paikka: Tiedekulma, Stage (Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki) ja verkossa
Ohjelma
Lataa ohjelma ja panelistien esittelyt (ohjelma, pdf)
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Vesa Kanninen, tutkimuskoordinaattori, Helsingin yliopisto
13.00 Avaussanat – Katja Lähtinen, tutkimusprofessori, Luke
13.05 Kansalaiset kestävyysmurroksen edistäjinä? – Alustukset tutkijoilta ja paneelikeskustelu
Tilaisuus järjestetään strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien Decarbon-Home ja Flaire -hankkeiden sekä Suomen Akatemian rahoittaman Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa (ENCIT) -hankkeen yhteistyönä.
