Artikkelit

Tulevaisuuden resilienttiä asuinympäristöä etsimässä

,

Vuoden 2025 Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivä järjestettiin Strategisen tutkimuksen neuvoston Decarbon-Home-hankkeen ja Business Finlandin rahoittaman FoREfront-hankkeen yhteistyönä.

Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivän tapahtumapaikkana toimi uusi palkittu puurakenteinen Solo Sokos Hotel Pier 4. Päivän ohjelmaan sisältyi mielenkiintoisia puheenvuoroja ja keskusteluja tulevaisuuden resilienteistä asumisen ja rakentamisen ratkaisuista. Keynote-puheenvuoron piti Katja Maununaho Tampereen yliopistosta. Hän korosti sosiaalisen infrastruktuurin roolia ja seurallisuuden merkitystä asuinympäristöjen kehittämisessä.

Rakennetun ympäristön resilienssistä käytävä keskustelu on monipuolistunut viimeisten vuosien aikana. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen lisäksi on noussut tarve ymmärtää paremmin myös sosiaalista kestävyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Rakentamisen kestävyyden pullonkaulat

Tutkijapuheenvuorojen lisäksi kuultiin hankkeiden yritys- ja kaupunkikumppaneiden näkemyksiä muun muassa rakentamisen kiertotaloudesta ja luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisestä ja soveltamisesta. Paneelikeskustelussa syvennyttiin rakentamisen kestävyyden pullonkauloihin ja näkymiin rakentamisen tulevaisuudesta tilanteessa, jossa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luontokadon hillintä ovat erittäin tärkeitä kysymyksiä.

Edelläkävijäkaupungit Suomessa ovat jo pitkään asettaneet kansallista ohjausta tiukempia kestävyystavoitteita ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Kaupunkikehittämisen aikajänne on kuitenkin pitkä ja prosessiin liittyy lukuisia toimijoita, joten lopputulos on monenlaisten tavoitteiden, keinojen ja toteutustapojen kompromissi. Kansallinen regulaatio myös osin haastaa esimerkiksi rakentamisen kiertotalouden edistämistä.

Rakentamisen suhdannekuopan jälkeen uuteen kasvuun

Päivän keskusteluissa korostui myös rakennusalan heikko taloustilanne, jonka takia moni toimija on lopettanut, innovaatioiden kehitystyö on pysähtynyt, eikä jo olemassa olevia uusia ratkaisuja testata tai oteta käyttöön. Asenteiden muutosta tarvitaan, jotta kestävät rakentamisen ratkaisut muuttuisivat haluttaviksi ja valtavirtaistuisivat. Asiakkaiden tulisi olla valmiita maksamaan kestävistä ratkaisuista, koska kehitystyö aiheuttaa investointikustannuksia. Ei riitä, että kestävät ratkaisut voivat olla taloudellisesti kannattavia pitkällä aikavälillä, vaan yritysten on pystyttävä maksamaan investoinneista aiheutuvat menot myös lyhyellä aikavälillä.

Tarinallistamisen ja konkreettisten esimerkkien avulla voitaisiin viestiä menestyneistä hankkeista. Tyytyväiset asukkaat jakavat mielellään kokemuksiaan onnistumisista, ja esimerkiksi energiaremonteissa rahallinen säästö on hyvä motivaattori uusien ratkaisujen käyttöönottoon. Nykypäivän informaatiotulvassa viestien kohdentaminen nykyistä selkeämmin sisällöin olisi tärkeää. Myös viestinnän laatuun olisi panostettava enemmän – kaikille kaikkea tarkoittaa helposti, ettei sisältö palvele tai kiinnosta ketään.

Kestävyysajattelu rakentamisen lähtökohdaksi

Paneelikeskustelijat nostivat esille, että kiertotalouden kehittymisen näkökulmasta tulevaisuuden kestävässä rakentamisessa esimerkiksi materiaalien kierrätystä helpottaisi se, että niiden uudelleenkäyttö tulevaisuudessa otettaisiin huomioon jo uudisrakennusten suunnittelussa. Kaupunkilaisia myös osallistettaisiin enemmän suunnitteluun, ja ketterä suunnitteluprosessi mahdollistaisi vastaamisen yllättäviinkin muutoksiin hankkeen aikana. Ilmastonmuutoksen tuomien riskien myötä tarve joustavuuteen korostuu nykyistä enemmän kaikilla tasoilla.

Panelistien hahmottelemassa tulevaisuuden visiossa ei siis enää puhuttaisi kestävästä rakentamisesta, vaan yksinkertaisesti rakentamisesta – kestävyysajattelu kun olisi tuolloin vakiintunut kaiken rakentamisen lähtökohdaksi.

Tilaisuus järjestettiin strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Decarbon-Home-hankkeen ja Business Finlandin rahoittaman FoREfront-hankkeen yhteistyönä. Tilaisuus jatkoi Decarbon-Home-hankkeen aiempien vuosien Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivien sarjaa.

Kirjoittajat

Katja Lähtinen (Luke), Anne Toppinen (HY), Daniel Wallenius (Rakennuslehti), Ulla Kuitunen (Skanska oy), Uula Saastamoinen (Syke), Niina Pykäläinen (Syke), Vesa Kanninen (HY) ja Eliisa Kylkilahti (HY)

/by

Kestävät yhdyskunnat -päivä 2025: Kestävä asuminen ja asuntokanta 16.9.

Tervetuloa Suomen ympäristökeskuksen Kestävät yhdyskunnat -päivään tiistaina 16.9.2025 klo 9–15. Tilaisuus jatkaa perinteikästä RASTI-seminaarien sarjaa. Se on myös osa juhlavuoden ohjelmaa, kun Suomen ympäristökeskus täyttää tänä vuonna 30.

Vuoden 2025 Kestävät yhdyskunnat -päivän teemana on Kestävä asuminen ja asuntokanta. Päivän aikana aihetta käsitellään ajankohtaisista näkökulmista esimerkiksi ikääntymisen, tyhjenemisen, yhteiskäytön, oikeudenmukaisuuden ja lämmitysmuotojen kautta.

Tilaisuudessa kuullaan puheenvuoroja tutkijoilta ja sidosryhmiltä. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Merkitse päivä isolla kalenteriisi tai ilmoittaudu mukaan jo nyt! Seminaariin voi osallistua paikan päällä Helsingissä tai etänä.

Tilaisuuden yhteistyökumppanina toimii Decarbon-Home tutkimushanke. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin.

Kestävät yhdyskunnat -päivä 2025: Kestävä asuminen ja asuntokanta

Aika: tiistaina 16.9.2025 klo 9–15

Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki) tai etänä

Alustava ohjelma

08.30–09.00 Aamukahvit
09.00–09.50 Avauspuheenvuorot
09.50–11.00 Työkaluja kestävän asumisen suunnitteluun
Asumisen politiikka ja rahoitus • Syken työkalut kestävän asumisen suunnittelussa • Asumisen tilastot Elinympäristön tietopalvelu Liiterissä • Ryhti-järjestelmän tiedot asuntokannasta • Asumispreferenssit asukasbarometrin ja muiden aineistojen valossa
11.00–12.00 Lounastauko (lounas omakustanteinen)
12.00–13.20 Ajankohtaisia tutkimustuloksia asumisesta ja asuntokannasta
Näkökulmia asuntokysymykseen Euroopassa • Kylmenevät tilat, tyhjenevät seudut: lämmitysmuotojen muutokset Suomessa • Asuntokannan energiasiirtymä ja sen oikeudenmukaisuus • Tilojen jakaminen ja yhteiskäyttö • Ikäystävälliset ja kestävät kaupunkiympäristöt
13.20–14.10 Syken syntymäpäiväkahvit ja kuorolauluesitys
14.10–15.00 Paneelikeskustelu: Asumisen kestävyysmurros
15.30– Vapaamuotoiset jatkot ravintola Belgessä (omakustanteinen)

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen: maanantai 8.9.2025 mennessä
Linkki ilmoittautumiseen: https://link.webropolsurveys.com/S/13D77B94B29FD73B
Lisätiedot/Yhteyshenkilö: Suvi Mustonen, suvi.mustonen@syke.fi, puh. 0295 251 337
Valokuva: finetones – stock.adobe.com

/by

Kohti resilienttejä kaupunkeja – Millaista on tulevaisuuden rakentaminen ja asuminen? Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivä 4.6.2025

Vuoden 2025 ilmastoviisaan asumisen kesäpäivä järjestetään keskiviikkona 4.6. Katajanokan Solo Sokos Hotel Pier 4:ssä Decarbon-Home ja FoREfront-hankkeiden yhteistyönä. Luvassa puheenvuoroja ja keskustelua tulevaisuuden resilienteistä asumisen ja rakentamisen ratkaisuista.

Tulevaisuuden rakentamisen ja asumisen tulee olla kestävää sekä ilmastonmuutoksen hidastamisen että sen vaikutuksiin sopeutumisen näkökulmasta. Mikä on rakennussektorin rooli rakentamisen ilmastoviisauden edistämisessä? Millaisia uusia ratkaisuja yritykset ja kaupungit voivat ottaa käyttöön edistääkseen rakentamisen ja asumisen resilienssiä? Tervetuloa keskustelemaan tulevaisuuden kestävistä rakentamisen ja asumisen ratkaisuista Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivään!

Kohti resilienttejä kaupunkeja – Millaista on tulevaisuuden rakentaminen ja asuminen?

Aika: keskiviikkona 4.6. klo 11.30–17.00

Paikka: Solo Sokos Hotel Pier 4 (Katajanokanlaituri 4, 00160 Helsinki)

Lounastarjoilu ilmoittautuneille klo 11:30–12:00
Mocktail-/cocktailtilaisuus ilmoittautuneille 16:00–17:00

Ohjelma

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Vesa Kanninen (Helsingin yliopisto)

Klo 12:00 – 12:10 Tilaisuuden avaus – Katja Lähtinen (Luke)

Klo 12:10 – 12:40 Keynote: Resilientin asuinympäristön kehittäminen yritysten, kaupunkien ja kansalaisten näkökulmasta – Katja Maununaho (puheenjohtaja ja projektipäällikkö, ASUTUT Kestävän asuntoarkkitehtuurin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto) (esitys, pdf)

Klo 12:40 – 13:10 FoREfront-hankkeen yrityskumppaneiden esittäytyminen ja keskustelu
– Ville Lindholm, Kerabit Oy (esitys, pdf)
– Ulla Kuitunen, Skanska Oy (esitys, pdf)

Klo 13:10 – 14:10 FoREfront-hankkeen tutkimustulosten esittelyjä
– Luontopohjaisilla ratkaisuilla kaupunkien ja yritysten yhteistyössä kohti resilienttiä kaupunkiympäristöä – Anne Viljanen, Helsingin yliopisto (esitys, pdf)
– Kestäviä innovaatioita rakentamassa – Oppeja puurakennustuoteyrityksistä ja maankäytön suunnittelusta – Atte Koskivaara, Luke (esitys, pdf)

Klo 14:10 – 14:40 Kahvitauko

Klo 14:40 – 15:30 Paneelikeskustelu – keskustelun fasilitoi Uula Saastamoinen (Syke)
Ilmari Absetz, Business Finland
Ulla Kuitunen, Skanska Oy
Lotta Suominen, Helsingin kaupunki
Daniel Wallenius, Rakennuslehti
Atte Koskivaara, Luke (Decarbon-Home ja FoREfront -hankkeiden tutkija)

Klo 15:30 – 15:45 Loppukeskustelu & tilaisuuden yhteenveto

Klo 16:00 – 17:00 Mocktailit/cocktailit (Cafe Helli)

Lisätietoa tilaisuudesta:

Niina Pykäläinen, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tilaisuus järjestetään strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Decarbon-Home-hankkeen ja Business Finlandin rahoittaman FoREfront-hankkeen yhteistyönä.

/by

Kuntapäättäjien ilmastotietopaketti julkaistu

CLIMATE-tutkimusohjelman julkaisema tietopaketti tarjoaa kuntapäättäjille uusinta tutkittua tietoa monihyötyisistä ja vaikuttavista ilmastoratkaisuista. Kansalaiset ja yritykset tukevat laajasti ilmastovastuullisia ratkaisuja, jotka ovat oikeudenmukaisia ja taloudellisesti järkeviä.

Kuntapäätöksenteko on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Suurella osalla kunnista on kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin Suomen valtiolla. Kunnilla on tahtoa ja kykyä olla ilmastoviisaita edelläkävijöitä ja ilmastotoimien vetureita kohti ilmastolain mukaista hiilineutraaliutta Suomessa vuoteen 2035 mennessä.

Kunnissa voidaan edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista monilla keinoilla, jotka samanaikaisesti vahvistavat kunnan elinvoimaa ja luovat laadukasta arjen ympäristöä asukkaille. Strategisen tutkimuksen CLIMATE-tutkimusohjelmassa tuotetaan tietoa ja työkaluja paikallistason ilmastoviisaiden ratkaisujen tueksi. Decarbon-Home on yksi neljästä CLIMATE-ohjelman tutkimushankkeista.

Lataa tietopaketti tästä: Ilmastotietopaketti kuntapäättäjille

Mikäli tahdot itsellesi tai jaettavaksi tietopaketin painettuja versioita, ota yhteyttä CLIMATE ohjelmajohtajaan Paula Schönachiin sähköpostiosoitteella paula.schonach@aalto.fi.

Ilmastotietopaketti julkaistiin Vahva kunta – viisaat ilmastopäätökset -webinaarissa, jonka tallenteet löydät täältä. Kuntavaaliehdokkaiden paneelikeskustelua ei tallennettu.

/by

Kohti tulevaisuuden Kanervalaa – kestävyysmurros jälleenrakennuskauden asuinalueella

,

Joensuun ruutukaava-alueen kupeessa sijaitsevassa Kanervalassa uudistetaan asemakaavaa. Decarbon-Home-hankkeen toteuttajat tutustuivat elokuisen lämpimänä iltapäivänä Kanervalan kaupunginosaan ja kaavoitushankkeen tavoitteisiin.

Kanervala on yksi ensimmäisistä jälleenrakennuskauden asemakaavoitetuista alueista Joensuussa. Puistomainen kaupunginosa sijaitsee kävely- ja pyöräilyetäisyydellä Joensuun keskusta-alueesta sen pohjoispuolella. Alueen läpikulkuliikenne on vähäistä, ja sen läpi risteilevät kevyen liikenteen väylät. Kanervalan läpi kulkevat reitit kuuluvat pyöräilyn suunniteltuun alueverkostoon. Vuoden 1952 asemakaavan rajausalueella on maakuntakaavan suojelumerkintä. Julkisista palveluista kaava-alueella toimii päiväkoti, ja alueen itäreunalla on kauppa sekä kahvila-leipomo.

Kaavoitushanketta esittelivät Joensuun kaupungilta maankäytön suunnittelijat Päivi Mujunen ja Patrik Hämäläinen sekä projektityöntekijä Miikko Itäpuisto sekä Kanervalan ja Otsolan asukasyhdistys ry:n puolesta Ville Elonheimo.

Asuinkortteleiden tiivistämisen paine

Kanervalan alueen käyttöön kohdistuu useita, osin ristiriitaisiakin tavoitteita. Asemakaavan uudistushankkeen tavoitteena on turvata kestävä rakentamisen tapa, joka ottaa huomioon alueen ominaispiirteet, kuten avarat tontit, vehreyden ja yhtenäisen rakentamistyylin. Toisaalta sijainti Joensuun keskustan läheisyydessä tuo paineita aiempaa tehokkaammalle rakentamiselle.

Vaikka Kanervalassa pyritään säilyttämään vanhaa, alue ei suinkaan ole museoitumassa. Markkinoille tulevat asunnot menevät hyvin kaupaksi, ja täydennysrakentamisen myötä Kanervalan länsiosan asukasluku on hieman kasvanut. Täydennysrakentamisen nykyistä tarkempi ohjaaminen onkin tarpeellista. Kaupungin ja asukkaiden välisen sujuvan vuoropuhelun jatkuminen alueen kehittämisessä on myös olennaista.

Keskeisenä ratkaistavana asiana kaavamuutoksessa on alueen keskellä olevan entisen koulun tontin käyttö. Koulu on purettu ja nykyisin koululaiset suuntaavat pääosin naapurikaupunginosa Otsolan puolelle kouluun. Todennäköisimpänä käyttömuotona pidettiin tontin käyttämistä asuinrakentamiseen. Keskustelua käytiin myös rakentamisen tavoista, joilla toteutus olisi ympäristöönsä sopiva.

Kanervalan alueelle on valmisteltu 1990-luvun alussa varsin yksityiskohtaiset rakennustapaohjeet. 2000-luvun aikana rakennuskanta on joiltain osin uusiutunut, kun alkuperäisiä omakotitaloja on purettu ja uusia rakennettu niiden tilalle. Purkaminen tulee ennen pitkää kysymykseen sellaisten rakennusten kohdalla, joissa on jätetty tekemättä tarvittavia korjauksia. Erityistä keskustelua ja kritiikkiäkin on herättänyt vanhojen omakotitalojen korvaaminen paritaloilla, joissa harjasuunta on vastakkainen aiempaan verrattuna. Myös rakennusten koko ja mittasuhteet suhteessa vanhaan rakennuskantaan nousivat kierroksella esiin kaupunkikuvaan vaikuttavina tekijöinä. Lisäksi alueen reunoille on valmistunut kaksikerroksisia rivitaloasuntoja, jotka erottuvat alueen yleisilmeestä.

Vaakakupin toisella puolella on mahdollisuus toteuttaa hanke sallitun rakennusoikeuden puitteissa sekä tontinomistajien yhdenvertaisuus: jos lupia on aiemmin annettu tietynlaisille uudisrakennuksille, on hankala kieltää niitä myöhemmin muilta. Rakennustapaohjeiden kirjauksia toisaalta todennäköisesti viedään entistä enemmän kaavamääräyksiksi.

Taloyhtiöt aktiivisina vähähiilisen asumisen edistäjinä

Kanervalan alueella on yhtenäinen kokonaisuus asemakaavassa suojeltuja, 1950-luvun jälkipuoliskolla valmistuneita Selvaag-taloja. Tämän alkujaan Norjasta peräisin olevan jälleenrakennuskauden pelkistetyn talotyypin ominaispiirteenä alueella ovat suuret, yhteisessä käytössä olevat piha-alueet erona myöhempään rivitalorakentamiseen, jossa asunnoilla on tyypillisesti erotellut, asuntojen omassa käytössä olevat pienet pihat.

Vanamokadun Selvaag-talojen yhteisalueita

Pääosa kaupunginosan Selvaag-taloista kuuluu Vanamokadun varrella olevaan taloyhtiöön. Ville Elonheimo esitteli taloyhtiössä toteutettuja ilmastoratkaisuja – yhtiö osallistui kokeilukorttelina Joensuun kaupungin Ilmastokorttelit-hankkeeseen, jossa testattiin erilaisia ilmastoystävällisiä arkirutiineja. Yhteisöllisen asumisen mahdollistava suunnittelu on alueen voimavara; taloyhtiöllä on aktiivisessa yhteiskäytössä muun muassa laatikkopyörä, perävaunu ja istutuslaatikoita. Yhteisomistukseen hankitun laatikkopyörän hankintakustannusten jakamisen hankaluus osallistuvien talouksien kesken osoittaa, että yhteiskäyttöratkaisujen edistämisessä tarvitaan kannusteita.

Osallistamisen keinot kaavoitushankkeissa

Maankäyttö- ja rakennuslain (vuoden 2025 alusta alueidenkäyttölain) tavoitteena on muun muassa turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, vuorovaikutteisuus ja avoin tiedottaminen. Asemakaavaprosessissa käytettävät vaikutusmahdollisuudet ja tarvittava viestintä on lainsäädännössä määritelty niin aloitusvaiheeseen, ehdotusvaiheeseen, valmisteluvaiheeseen kuin hyväksymisvaiheeseenkin liittyen.

Kanervalan asemakaavahankkeen tavoitteena on aktiivinen vuorovaikutus asukkaiden kanssa, minkä toteuttamisessa on käytetty myös uudentyyppisiä osallistamisen keinoja. Kaavatyön tausta-aineistoksi kerättiin asukkaiden tarinoita Kanervalasta. Pääosin saadut vastaukset koskettivat kuitenkin aiempien vuosikymmenten kokemuksia, ja tulevaisuuden maalailu jäi vastauksissa vähäisempään osaan.

Onnistuneempaa uudisrakentamista viherkertoimen avulla

Viherkerroin on korttelien viherrakentamista ohjaamaan kehitetty työkalu, joka kuvaa tontin kasvillisuuden ja sadevettä viivyttävien ratkaisujen pinta-alaa suhteessa tontin koko pinta-alaan. Keskustelua käytiin, miten viherkerroin voisi toimia keinona ohjata Kanervalan puutarhamaisen kaupunkikuvan säilyttämisessä ja toisaalta hulevesiongelmien ehkäisyssä.

Nykyisessä Kanervalan asemakaavassa pientalotonttien rakennusoikeus on kullakin tontilla sama, eikä se riipu tontin koosta, minkä vuoksi sallittu rakennustehokkuus vaihtelee suuresti alueella. Miikko Itäpuiston mukaan asemakaavan valmisteluvaiheessa tehtyjen viherkerrointarkastelujen johtopäätöksenä on ollut, että runsas kasvillisuus ja vettä läpäisevien pintojen käyttäminen antaa mahdollisuuksia tonttien rakennusoikeuden käyttöön kokonaisuudessaan. Jos istutukset jäävät vähäisiksi ja tonteille toteutetaan laajoja asfaltoituja alueita, viherkerroin jää pieneksi, eikä toteutus todennäköisesti sovi alueen kaupunkikuvaankaan. Leveitä pihojen ja kadun väliin jääviä nurmipientareita on mahdollisuus hyödyntää laajemmin monimuotoisuutta tukevina niittyinä lykkäämällä niiden leikkaamista loppukesälle.

Alueen tontit ovat vehreitä ja aurinkopaneeliasennukset taloissa tavallisia

Alueen vanhassa rakennuskannassa on toteutettu paljon kellarirakentamista, jossa kuitenkin paikoin alueen maaperän kosteusolosuhteet ovat aiheuttaneet ongelmia. Kanervalassa on varsin laajat puistoalueet, jotka pysyvät kaavamuutoksessa lähtökohtaisesti ennallaan.

Parhaillaan kaavoitusprosessissa on meneillään luonnosvaihe, jossa kootaan ja laaditaan selvityksiä ja tutkitaan vaihtoehtoja. Kaavoitusprosessin lopputulemana tuleva asemakaava linjaa Kanervalan tulevaisuuden kehitystä seuraavat vuosikymmenet eteenpäin.

Kirjoittajat

Juhani Marttila toimii puumateriaalitieteen tutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Decarbon-Home-hankkeessa hänen tutkimusaiheensa liittyvät erityisesti kuntien päätöksentekoon ilmastoviisaaseen asumiseen liittyen.

Uula Saastamoinen toimii tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa ja väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa. Hän on Decarbon-Home-hankkeen vuorovaikutusvastaava.

/by

Mikä koskettaa kansalaisia kestävyysmurroksessa? Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivän antia

,

Tämän vuoden Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivä järjestettiin 20.5. strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien Decarbon-Home ja Flaire -hankkeiden sekä Suomen Akatemian rahoittaman Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa (ENCIT) -hankkeen yhteistyönä Tiedekulmassa. Tilaisuudessa keskusteltiin kansalaisten kohtaamisesta kestävyysmurroksessa.

Hankkeiden tutkimustuloksia esitelleissä tutkijapuheenvuoroissa ja niiden pohjalta käydyissä paneelikeskusteluissa korostui kestävyysmurroksen moniulotteisuuden merkitys kansalaisten osallisuuteen vaikuttavana tekijänä. Vaikka kansalaiset pääsääntöisesti suhtautuvat myönteisesti ilmastotoimiin ja pyrkivät arjessaan ilmastoviisaisiin valintoihin, heidän toimijuutensa on kuitenkin monelta osin rajallista. Kestävyysmurrokseen liittyy niin ekologisia, sosiaalisia kuin taloudellisiakin teemoja sekä niihin kytkeytyviä ajallisia ja alueellisia kysymyksiä. Jotta kansalaisilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet päästä osallisiksi kestävyysmurroksen toteutukseen ja siitä saataviin hyötyihin, tarvitsemme ymmärrystä ilmiön moninaisuudesta.

Energiamurroksen hyödyt ovat jakaantuneet epätasaisesti

Energiaköyhyys ja -haavoittuvuus ovat erityisesti Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä nousseet keskusteluun myös Suomessa. Tarve nopeiden ja lyhyellä aikavälillä vaikuttavien ratkaisujen tekemiseen on konkretisoitunut arjen käytänteissä erityisesti sähkönkulutukseen ja hintaan liittyen. Energian hinnannousu on heikentänyt voimakkaasti sosiaalisesti haavoittuvimmissa asemissa olevien kansalaisten mahdollisuuksia esimerkiksi kotien kunnolliseen lämmitykseen. Energiakriisin aikana moni kuluttaja päätyi valitsemaan pörssisähkösopimuksen, josta on mahdollista hyötyä, mikäli pystyy siirtämään kulutustaan edullisimmille tunneille. Kaikille se ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi elämäntilanteesta tai terveydentilasta johtuen, minkä vuoksi helppojen ja edullisten palveluiden kehittämistä haavoittuvimmassa asemassa oleville kansalaisille tulisi tukea.

Kestävyysmurrosta edistävät ja pitkällä aikavälillä energiakustannuksia alentavat remontit ovat myös olleet monien taloudellisesti heikommassa asemassa olevien ulottumattomissa, eikä esimerkiksi energia-avustusten hyödyntäminen ole ollut kaikille mahdollista. Energiaremontteihin saatavia tukia ovat ylipäätään pitkälti käyttäneet ne kansalaiset, jotka joka tapauksessa olisivat tehneet asumisensa energiatehokkuutta parantavia toimia tai hankintoja. Ongelmana on myös luotettavien tekijöiden löytäminen ja remonttityön valvominen käytännössä.

Reilu kestävyysmurros vaatii ilmiön moninaisuuden tunnistamista

Myös liikenteen sähköistymisestä ovat hyötyneet ensi vaiheessa hyvin toimeen tulevat, kaupunkiseuduilla asuvat kansalaiset. Maaseudulla palvelut karkaavat yhä kauemmaksi ja julkinen liikenne puuttuu, mutta tulevaisuuden liikkumisen kannalta tuiki tarpeelliset sähköiset liikennevälineet ovat vielä harvassa. Tähän on käytännön syitä, kuten muuta maata vanhempi ajoneuvokanta ja kovemmat vaatimukset autoille, mutta myös asenteellisia tekijöitä ja tiedon puutetta. Erityinen maaseudun oloihin suunnattu ajoneuvotekniikan kehittämis- ja viestintäkeskus voisi osaltaan auttaa asiaa, samalla kun taloudellisia vaikeuksia helpotettaisiin rahoituksen (esimerkiksi sosiaalisen leasingin/kestävyystakuu-rahoitustuotteen) avulla.

Tilaisuuden puheenvuoroissa ja paneelikeskusteluissa nousi voimakkaasti esiin se, että parhaimmassa tapauksessa ekologisen kestävyyden edistäminen tuottaa myös sosiaalista hyvinvointia. Tämä liittyy erityisesti uusien teknologioiden käyttöönoton mahdollistamaan asumisen ja liikkumisen laadun paranemiseen sekä niihin liittyvien kustannusten alenemiseen. Toteutuakseen kestävyysmurros kuitenkin vaatii kohdennettujen tukitoimien lisäksi ymmärrystä myös kansalaisten arvojen moninaisuudesta, sillä kaikille on tärkeää tunne ratkaisujen käyttöön liittyvän oman päätöksentekovallan säilyttämisestä.

Tilaisuus järjestettiin strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien Decarbon-Home ja Flaire -hankkeiden sekä Suomen Akatemian rahoittaman Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa (ENCIT) -hankkeen yhteistyönä. Tilaisuus jatkoi Decarbon-Home-hankkeen aiempien vuosien Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivien sarjaa.

Kirjoittajat

Katja Lähtinen toimii tutkimusprofessorina Lukessa. Hän johtaa Decarbon-Home-konsortiota toisella kolmivuotiskaudella 2023–2026, ja hän tutkii muun muassa puurakentamista erityisesti markkinoiden ja maankäytön suunnittelun näkökulmasta.

Eva Heiskanen toimii professorina Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Hän on vetänyt Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa -hanketta. Hänen tutkimuksensa liittyvät kuluttajien ja kansalaisten rooleihin uuden, vähähiilisen teknologian käyttöönotossa.

Kaisa Matschoss toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Hän vetää Flaire-hankkeen työpakettia, joka tarkastelee kotitalouksien sopeutumista energiamurrokseen.

/by

Taloyhtiöiden energiayhteisöjen tukeminen lisäisi asumisen ilmastoviisautta ja edistäisi energiamurroksen oikeudenmukaisuutta

Energiayhteisön muodostaminen on taloyhtiöille merkittävä keino vähentää energiankulutusta ja osallistua sähkön ja lämmön pientuotantoon. Energiayhteisöjen hyödyt jäävät kuitenkin nykyisellään usein kerros- ja rivitaloasujien ulottumattomiin. DecarbonHomen sisarhankkeessa DigiDecarbonissa laadittiin suositukset taloyhtiöiden energiayhteisöjen edistämiseksi.

Noin puolet suomalaisista asuu kerrostaloissa, mutta kerrostaloasujien mahdollisuudet osallistua asumisen energiamurrokseen ovat pientaloasujiin verrattuna rajalliset. Energiasääntelyyn on viime vuosina avattu mahdollisuus energiayhteisöjen perustamiselle, joka tarjoaa keinon energiamurrokseen osallistumisen oikeudenmukaiselle laajentamiselle. Taloyhtiöiden muodostamat energiayhteisöt mahdollistaisivat kerros- ja rivitaloasukkaille osallistumisen energiamarkkinoihin aktiivisina asiakkaina, jotka tuottavat, varastoivat ja/tai kuluttavat sähköä osallistuen sähkönkulutuksen joustoon ja energiatehokkuuden parannuksiin. Taloyhtiöt pystyisivät näin yhteisesti hallitsemaan vaihtelevien energiamarkkinoiden riskejä, samalla hyötyen mahdollisuudesta osallistua uusiutuvan sähkön tuotantoon ja kulutuksen joustoon.

Suositukset tukemaan sähkön tuottamiseen liittyvien energiayhteisöjen perustamista taloyhtiöissä

Suosituksissa on hahmoteltu neljä toimenpidekokonaisuutta, jotka voisivat toimia perustana taloyhtiöiden energiayhteisöjä kannustavalle ja tukevalle ympäristölle:

  1. Kevytsiirtomaksu helpottaisi sähkön siirtoa lähietäisyydellä. Monien taloyhtiöiden kannalta on olennaista mahdollistaa yhden pääsulakkeen ylittävät, taloyhtiöstä tai naapuritaloista muodostuvat yhteisöt. Kevytsiirtomaksulla voisi olla merkittävä kannustevaikutus.
  2. Kotitalousvähennystä vastaava kannustin avuksi. Energiayhteisö ei ole taloyhtiön hankinta vaan sen jäsenien yhteenliittymä. On syytä selvittää, miten kerrostaloasujat voisivat saada energiaremontin asennuskuluista vastaavan hyvityksen kuin pientaloasujat saavat kotitalousvähennyksenä.
  3. Taloyhtiöt tarvitsevat kohdennettua tukea erityisesti korttelitason yhteishankkeissa. Yhteistyöhankkeet edellyttävät uudenlaisia toimintamalleja ja yhteistyötä esimerkiksi alueellisten energiayhtiöiden ja kaupunkisuunnittelun kanssa. Suurimmissa kaupungeissa on saatu hyviä kokemuksia korjausrakentamisen ja energiaremonttien kohdennetusta tuesta taloyhtiöille.
  4. Jatkuva ja pitkäkestoinen neuvonta tukee taloyhtiöiden ja yhteisöjen energiahankkeita. Tarjolla oleva tieto tulisi olisi taloyhtiöiden hallitusten, isännöitsijöiden ja aktiivisten asukkaiden saatavilla nykyistä koostetummin ja selkeämmin. Myös neuvonnan jatkuvuuteen olisi syytä panostaa.

Kerrostalo- ja rivitaloasuntojen rooli aktiivisina asiakkaina lisäisi uusiutuvan energian tuotantoa, tuottaisi tarpeellista joustoa energian hintavaihteluissa ja parantaisi paikallista omavaraisuutta. Energiayhteisöjen hyötyjen saattaminen myös kerrostaloasujien ulottuville osaltaan edistäisi asumisen ympäristöhyötyjä sekä energiamurroksen sosiaalista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta.

Suomen energiayhteisöihin liittyvää politiikkakehitystä linjattiin yhteisöenergiatyöryhmän mietinnössä keväällä 2023. Nyt on tärkeää huolehtia, että suositukset saadaan käytäntöön.

Tutustu toimenpidesuosituksiin:

Kerrostaloasukkaiden energiayhteisöt Suomessa: Toimenpidesuosituksia

Lisätietoa:

Jani Lukkarinen, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 251 893
Maija Faehnle, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 251 109

/by

Miten kansalainen kohdataan kestävyysmurroksessa? Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivä 20.5.2024 Tiedekulmassa

Kuullaanko kansalaisten ääntä kestävyysmurroksessa? Tervetuloa keskustelemaan asumisen ja energiamurroksen ajankohtaisista teemoista ja kuulemaan tuoreimpia tutkimustuloksia Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivään 20.5.2024.

Kestävyysmurros etenee erityisesti energiamurroksen osalta. Ajankohtainen keskustelu sähkön hinnasta ja kulutusjouston tarpeesta osoittaa, että kansalaisia ei kaikilta osin ole onnistuttu saamaan samaan veneeseen. Energiamarkkinat koetaan epävakaiksi, eivätkä kaikki ilmastotoimet nauti kansalaisten varauksetonta suosiota. Keskustelussa pohditaan kestävyysmurroksen vaikutuksia kansalaisten elämään ja etsitään ratkaisuja osallisuuden lisäämiseksi kestävyysmurroksen edistämisessä.

Tuoretta tutkimustietoa aiheesta tarjoavat strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamat Decarbon-Home ja Flaire -tutkimushankkeet sekä Suomen Akatemian rahoittama Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa -hanke. Tilaisuus jatkaa Decarbon-Home-hankkeen aiempien vuosien Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivien sarjaa.

Miten kansalainen kohdataan kestävyysmurroksessa?

Aika: maanantaina 20.5. klo 13.00–15.00

Paikka: Tiedekulma, Stage (Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki) ja verkossa

Ohjelma

Lataa ohjelma ja panelistien esittelyt (ohjelma, pdf)

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Vesa Kanninen, tutkimuskoordinaattori, Helsingin yliopisto

13.00 Avaussanat – Katja Lähtinen, tutkimusprofessori, Luke

13.05 Kansalaiset kestävyysmurroksen edistäjinä? – Alustukset tutkijoilta ja paneelikeskustelu

Paneelikeskustelua fasilitoi Uula Saastamoinen, tutkija, Syke

Energiaremonttien edistäminen: Kansalaisten näkemyksiä energia-avustuksiin
Hanna-Liisa Kangas, kehittämispäällikkö, Syke (esitys, pdf)

Kotitaloudet jouston lähteenä energiamurroksessa
Jouni Räihä, tutkija, Syke (esitys, pdf)


Muut panelistit:

Mikko Horko, neuvotteleva virkamies, STM
Juha Beurling-Pomoell, pääsihteeri, Kuluttajaliitto


13.55 Tauko


14.05 Kuuluuko kansalaisten ääni kestävyysmurroksessa? – Alustukset tutkijoilta ja paneelikeskustelu

Paneelikeskustelua fasilitoi Kaisa Matschoss, dosentti, Helsingin yliopisto

Kansalaisten ääni asumisen ilmastoteoissa ja -keskusteluissa
Henna Syrjälä, dosentti, apulaisprofessori, Vaasan yliopisto (esitys, pdf)

Autoilijat huutavat korvesta: kuuleeko kukaan?
Eva Heiskanen, professori, Helsingin yliopisto (esitys, pdf)


Muut panelistit:

Sami Tantarimäki, erityisasiantuntija, MMM

14.55 Loppusanat – Vesa Kanninen, tutkimuskoordinaattori, Helsingin yliopisto

Tilaisuuden tallenne

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Tiedekulman sivuilla 3.6. saakka: Miten kansalainen kohdataan kestävyysmurroksessa? Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivä 20.5.

Lisätietoa tilaisuudesta:

Niina Pykäläinen, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tilaisuus järjestetään strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien Decarbon-Home ja Flaire -hankkeiden sekä Suomen Akatemian rahoittaman Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa (ENCIT) -hankkeen yhteistyönä.

/by