Artikkelit

Ratkaisuja-blogisarjassa Decarbon-Home-hankkeen maanantaisissa aamukahviseminaareissa tutkimustaan esitelleet tutkijat kertovat tutkimuksensa keskeisistä huomioista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sara-Ellen Laitinen esitteli kestävää kulutusta ja erityisesti kotitalouksien energiankulutukseen liittyviä käytänteitä käsittelevää tutkimusta.

Tutkimuksessa tutkittiin erilaisten materiaalisten asioiden kuten talon, kodinlaitteiden, lemmikkien ja säätilan aiheuttamaa muutosta kodin käytänteiden toteuttamisessa ja sitä, miten materiaalien aiheuttama muutos vaikuttaa käytänteiden ekologiseen kestävyyteen. Tutkimuksen mukaan materiaalien aiheuttama muutos kotitalouksien toteuttamien käytänteiden kestävyyteen määrittyy kolmen tekijän mukaan. Niitä ovat käytänteiden materiaalisuus, käytänteiden yhteys toisiinsa ja ihmisten reaktiot materiaalisten asioiden aiheuttamaan häiriöön.

Mitä käytänteet ovat ja miten ne ohjaavat toimintaamme?

Käytänteet ovat historiallisesti ja sosiaalisesti kehittyneitä, yhteisesti jaettuja ja normalisoituneita tapoja toimia. Niitä noudatetaan yleensä tiedostamatta ja niitä voi olla jopa vaikeaa olla toteuttamatta. Kotitalouksien kulutusta voidaan tutkia käytänteinä, jolloin kulutus tapahtuu, kun jotain käytännettä toteutetaan. Kodin piirissä käytänteitä ovat esimerkiksi kodin lämmitys, valaistuksen käyttö, ruoanlaitto ja siivous. Käytänteiden tutkiminen on mielekästä, sillä silloin keskitytään käytänteeseen, jossa energiankulutus tapahtuu, eikä pelkästään energiankulutukseen. Ihmiset käyvät suihkussa peseytyäkseen, eivätkä kuluttaakseen lämmintä vettä. Tällöin tutkitaan peseytymisen käytännettä, eikä vedenkulutusta.

Moni käytänne mahdollistuu jonkin materiaalisen asian käyttämisellä tai kuluttamisella. Ihmiset ja asiat ovatkin sidoksissa toisiinsa ja siten asioilla on vaikutusta kulutukseen ja energian tarpeeseen. Ihmiset ovat kotonaan materian ympäröimiä: he asuvat talossa ja käyttävät siihen liittyvää teknologiaa sekä erilaisia kodin laitteita. Nämä materiaaliset asiat voivat määrittää hyvin paljolti sitä, kuinka paljon jokaisessa kotitaloudessa kulutetaan energiaa.

Miten kodin ratkaisut muokkaavat asumisen käytänteitä?

Tutkimuksen mukaan materiaaliset asiat voivat aiheuttaa muutosta käytänteiden toteuttamisessa eri tavoin. Ne voivat siirtää tai muokata käytänteen toteuttamista, tai luoda kokonaan uusia käytänteitä. Kun materiaaliset asiat aiheuttavat muutoksen arkeen tai eivät toimi halutulla tavalla, energian kulutus voi muuttua. Muutos voi muuttaa ihmisten käytänteitä ekologisesti kestävämmäksi tai kestämättömämmäksi. Huonosti toimiva laite voi lisätä kulutusta, kun taas uusi teknologia voi häiritä tavallisia rutiineja ja siten muuttaa niitä. Esimerkiksi huonosti toimiva ilmanvaihto voi ohjata pitämään ikkunoita auki, jolloin lämpö karkaa asunnosta tai ääntä pitävä astianpesukone voi ohjata käyttämään nopeampia sekä kuumempia ja siten vähemmän ekologisia pesuohjelmia. Toisaalta hitaasti lämpiävä vesi voi ohjata käymään suihkussa nopeammin.

Kun taloja, asuntoja ja kodin teknologiaa suunnitellaan, tulisi ottaa paremmin huomioon materiaalisten asioiden vaikutus ihmisten arkeen ja siihen kuuluvaan energiankulutukseen. Ihmiset reagoivat eri tavoin epämukavissa tilanteissa tai tilanteissa, joissa eivät voi toimia kuten haluaisivat tai luonnostaan toimisivat, jolloin energiankulutus voi muuttua. Materiaalien tulee siis sopia paremmin arjen rutiineihin, mutta myös toimia yhdessä muiden materiaalien ja käytänteiden kanssa. Suunnittelussa olisi tärkeää pohtia, toimivatko suunnitellut ratkaisut halutulla tavalla ihmisten arkisissa käytänteissä.

Julkaisun nimiPieniä neliöitä, aurinkopaneeleita ja kulutuksen vähentämistä – Ilmastotietäminen kodin käytänteissä
KirjoittajatSara-Ellen Laitinen, Eliisa Kylkilahti, Henna Syrjälä
JulkaisijaKulutustutkimus.Nyt
ISBN/DOIDOI:10.54333/kulutustutkimus.127368
Julkaisupäivä12.12.2023

Abstract

Consumers’ daily activities at their homes have an impact on the climate emissions of housing. We approach living as home practices. We study how consumers understand climate-wise housing and what kind of home practices they consider climate-wise. The concept of climate wisdom has not been previously defined in the scientific debate. We approach the concept through the practice of knowing, which means that wisdom is a practical activity based on knowing. The practice of knowing is a dispersed practice, while home practices are integrated practices, of which the practice of knowing can be a part. These practices can share climate wisdom with each other as an element of a general understanding. Consequently, knowledge of climate wisdom can be realized as climate-wise home practices. We analyzed consumers’ understanding of climate-wise housing from the interviews (n=30) by using thematic content analysis and practice theory reading. According to the study, climate-wise housing is understood broadly, but convergently. Climate-wise housing includes various knowledge-based everyday doings and solutions, which concern the choice of energy source, reduction of many types of consumption, recycling, waste sorting and sharing. Consumers have shared understandings of what is climate-wise, and climate wisdom can be seen as part of a practice of knowing. However, the understanding of climate wisdom does not necessarily appear as climate-wise actions implemented in everyday life.

Tiivistelmä

Kuluttajien arkisella toiminnalla kodeissa on vaikutusta asumisen ilmastopäästöihin. Lähestymme asumista kodin käytänteinä. Tutkimme sitä, miten kuluttajat ymmärtävät ilmastoviisaan asumisen ja millaiset kodin käytänteet ovat heidän mielestään ilmastoviisaita. Ilmastoviisaus-käsitettä ei ole aiemmin tieteellisessä keskustelussa määritelty. Lähestymme käsitettä tietämisen käytänteen kautta, jolloin viisaus on tietämiseen perustuvaa käytännön toimintaa. Tietämisen käytänne on hajautunut käytänne, kun taas kodin käytänteet yhdistäviä käytänteitä, joiden osa tietämisen käytänne voi olla. Nämä käytänteet voivat jakaa keskenään yleisen ymmärryksen elementin ilmastoviisaudesta, jolloin tietäminen ilmastoviisaudesta voi toteutua ilmastoviisaina kodin käytänteinä. Analysoimme kuluttajien ymmärryksiä ilmastoviisaasta asumisesta haastatteluaineistosta (n=30) temaattisen sisällönanalyysin ja käytäntöteoreettisen luennan avulla. Tulokset osoittavat, että ilmastoviisas asuminen käsitetään laajasti, mutta yhtenäisesti. Ilmastoviisas asuminen on tietämiseen perustuvia erilaisia arjen tekoja ja ratkaisuja, jotka koskevat energialähteen valintaa, monenlaisen kulutuksen vähentämistä, kierrättämistä, jätteiden lajittelua ja jakamista. Kuluttajilla on jaetut ymmärrykset siitä, mikä on ilmastoviisasta ja ilmastoviisaus voidaan nähdä osana tietämisen käytänteitä. Ymmärrys ilmastoviisaudesta ei kuitenkaan välttämättä näy arjessa toteutettuina ilmastoviisaina tekoina.