Tuore julkaisumme tarkastelee projektitason näkökulmasta puista kerrostalojen korjausrakentamista suomalaisissa kaupungeissa. Tavoitteena oli tutkia kehittymässä olevaa liiketoimintaa projektien avaintoimijoiden ja hankkeiden käynnistämiseen vaikuttavien seikkojen tarkastelun kautta. Tulosten mukaan hankkeita ovat edistäneet lähinnä yksittäiset, valveutuneet yksilöt eri organisaatioissa. Myös puumateriaalin keveys voi olla ratkaiseva tekijä lisäkerrosrakentamisessa. Lisäkerrosten uusilla asumistiloilla voitiin joissain tapauksissa myös rahoittaa korjausrakennushankkeita. Muista toimijoista poiketen kaupunkien vuokrataloyhtiöillä hankkeisiin kannustavia tekijöitä oli useita erilaisia, ja ne sisälsivät myös vähähiilisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteita.
Suomen rakennuskantaa ohjaavat vähähiilisemmäksi niin EU:n tavoitteet, kuten EU:n New Renovation Wave-aloite ja kansallisesti 1.1.2025 voimaantuleva uusi rakentamislaki. Tavoitteena on lisätä rakentamisen resurssitehokkuutta ja kiertotalouteen pohjautuvien ratkaisujen hyödyntämistä. Puun käyttö korjausrakentamisen on Suomessa vielä pienimuotoista. Muutamat edelläkävijäyritykset ovat kuitenkin jo havainneet potentiaaliset liiketoimintamahdollisuudet.
Keinoja vähähiilisen korjausrakentamisen ratkaisujen joukossa ovat puun käyttö kerrostalojen lisäkerrosrakentamisessa ja betonielementtisten julkisivujen vaihto tai päällystys puuelementeillä. Tämän tyyppisestä toiminnasta ei ole aiemmin ollut Suomessa paljonkaan tietoa ja näitä puisia projekteja ei ole juuri nostettu esiin mediassa ”vähähiilisinä”. Esimerkkejä tällaisista kohteista kuitenkin jo löytyy. Toteutukseen edenneitä puisen lisäkerrosrakentamisen projekteja on ollut eniten asukasmäärältään voimakkaasti kasvavalla Tampereella ja Helsingissä. Esimerkiksi Ruotsin Timber on top – ohjelmassa on myös saatu hyviä kokemuksia lisäkerrosrakentamisesta.
Miltä Suomen korjausrakentamisen ekosysteemi näyttää?
Tutkimusjoukon muodostivat 22 projektia ja sen perusteella puinen lisäkerrosrakentaminen ja muu korjausrakentaminen on Suomen kaupungeissa vielä harvinaista. Pieni joukko yrityksiä ja muita organisaatioiden aktiivisia toimijoita on kuitenkin tunnistettavissa. Korjausprojektien taustalla on tyypillisesti ollut joku yksittäinen aktiivinen henkilö, esimerkiksi innokas arkkitehti tai visionäärinen taloyhtiön puheenjohtaja tai kiinteistökehittäjä. Yksi haastatelluista kuvailee projektinsa alkuvaihetta näin: ”Ja meihin siis otti yhteyttä tämmöinen kiinteistövälittäjä, (…), joka oli kovin innostunut nimenomaan lisäkerroksista, että hän näki siinä tulevaisuuden kaupungin tiivistämiseen, kattojen ylle rakennettavina uusina kerroksina” (Arkkitehti koodi C-06).
Puun materiaaliominaisuudet ovat olleet tärkeimmässä osassa projektien taustalla. Puu on valikoitunut lisäkerrosrakentamisen materiaaliksi keveytensä ansiosta. Lisäksi ovat vaikuttaneet sen hetkiset eri rakennusmateriaalien saatavuuteen ja kustannustehokkuuteen liittyvät tekijät.
Tutkimuksessa tunnistettiin joukko hankkeiden avaintoimijoita. Näitä olivat rakennusliikkeet, kuntien omistamat vuokrataloyhtiöt, taloyhtiöt sekä joissain tapauksissa yksityiset rakennuksenomistajat, kiinteistökehittäjät, ryhmärakennuttajakonsultit, arkkitehdit ja kiinteistönvälittäjät. Tyypillisesti näitä toimijoita motivoivat taloudelliset intressit ja kohteita oli enimmäkseen toteutettu kasvavien kaupunkien keskustassa tai arvoalueilla. Mielenkiintoisena poikkeuksena toimijajoukossa olivat kaupunkien omistamat vuokrataloyhtiöt, joilla yhtenä tavoitteena oli lisätä lähiöiden houkuttelevuutta puisen korjausrakentamisen avulla. Heitä motivoivat siis taloudellisten seikkojen ohella myös vähähiilisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteet hankkeiden käynnistämisen taustalla.
Lue lisää
Viljanen A., Kurttila M., Toppinen A. (2024). Retrofitting urban areas with wood: the origin of new projects in an emerging business ecosystem. Silva Fennica vol. 58 no. 4 article id 23068. 24 p. https://doi.org/10.14214/sf.23068.
Kirjoittajat
Anne Viljanen on väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolla Decarbon Home -hankkeessa. Väitöskirjassaan hän tutkii vähähiilisen rakentamisen toimijaverkostoja sekä kestävyysmurroksen polkuja. Professori Anne Toppinen toimii työn ohjaajana Helsingin yliopistossa ja toisena ohjaajana toimii Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja, dosentti Mikko Kurttila.
Otsikkokuvassa kerrostalon lisäkerrokset Tampereella Hämeenpuiston kupeessa. Kuva: Anne Viljanen.
