Artikkelit

Tulevaisuuden resilienttiä asuinympäristöä etsimässä

,

Vuoden 2025 Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivä järjestettiin Strategisen tutkimuksen neuvoston Decarbon-Home-hankkeen ja Business Finlandin rahoittaman FoREfront-hankkeen yhteistyönä.

Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivän tapahtumapaikkana toimi uusi palkittu puurakenteinen Solo Sokos Hotel Pier 4. Päivän ohjelmaan sisältyi mielenkiintoisia puheenvuoroja ja keskusteluja tulevaisuuden resilienteistä asumisen ja rakentamisen ratkaisuista. Keynote-puheenvuoron piti Katja Maununaho Tampereen yliopistosta. Hän korosti sosiaalisen infrastruktuurin roolia ja seurallisuuden merkitystä asuinympäristöjen kehittämisessä.

Rakennetun ympäristön resilienssistä käytävä keskustelu on monipuolistunut viimeisten vuosien aikana. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen lisäksi on noussut tarve ymmärtää paremmin myös sosiaalista kestävyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Rakentamisen kestävyyden pullonkaulat

Tutkijapuheenvuorojen lisäksi kuultiin hankkeiden yritys- ja kaupunkikumppaneiden näkemyksiä muun muassa rakentamisen kiertotaloudesta ja luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisestä ja soveltamisesta. Paneelikeskustelussa syvennyttiin rakentamisen kestävyyden pullonkauloihin ja näkymiin rakentamisen tulevaisuudesta tilanteessa, jossa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luontokadon hillintä ovat erittäin tärkeitä kysymyksiä.

Edelläkävijäkaupungit Suomessa ovat jo pitkään asettaneet kansallista ohjausta tiukempia kestävyystavoitteita ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Kaupunkikehittämisen aikajänne on kuitenkin pitkä ja prosessiin liittyy lukuisia toimijoita, joten lopputulos on monenlaisten tavoitteiden, keinojen ja toteutustapojen kompromissi. Kansallinen regulaatio myös osin haastaa esimerkiksi rakentamisen kiertotalouden edistämistä.

Rakentamisen suhdannekuopan jälkeen uuteen kasvuun

Päivän keskusteluissa korostui myös rakennusalan heikko taloustilanne, jonka takia moni toimija on lopettanut, innovaatioiden kehitystyö on pysähtynyt, eikä jo olemassa olevia uusia ratkaisuja testata tai oteta käyttöön. Asenteiden muutosta tarvitaan, jotta kestävät rakentamisen ratkaisut muuttuisivat haluttaviksi ja valtavirtaistuisivat. Asiakkaiden tulisi olla valmiita maksamaan kestävistä ratkaisuista, koska kehitystyö aiheuttaa investointikustannuksia. Ei riitä, että kestävät ratkaisut voivat olla taloudellisesti kannattavia pitkällä aikavälillä, vaan yritysten on pystyttävä maksamaan investoinneista aiheutuvat menot myös lyhyellä aikavälillä.

Tarinallistamisen ja konkreettisten esimerkkien avulla voitaisiin viestiä menestyneistä hankkeista. Tyytyväiset asukkaat jakavat mielellään kokemuksiaan onnistumisista, ja esimerkiksi energiaremonteissa rahallinen säästö on hyvä motivaattori uusien ratkaisujen käyttöönottoon. Nykypäivän informaatiotulvassa viestien kohdentaminen nykyistä selkeämmin sisällöin olisi tärkeää. Myös viestinnän laatuun olisi panostettava enemmän – kaikille kaikkea tarkoittaa helposti, ettei sisältö palvele tai kiinnosta ketään.

Kestävyysajattelu rakentamisen lähtökohdaksi

Paneelikeskustelijat nostivat esille, että kiertotalouden kehittymisen näkökulmasta tulevaisuuden kestävässä rakentamisessa esimerkiksi materiaalien kierrätystä helpottaisi se, että niiden uudelleenkäyttö tulevaisuudessa otettaisiin huomioon jo uudisrakennusten suunnittelussa. Kaupunkilaisia myös osallistettaisiin enemmän suunnitteluun, ja ketterä suunnitteluprosessi mahdollistaisi vastaamisen yllättäviinkin muutoksiin hankkeen aikana. Ilmastonmuutoksen tuomien riskien myötä tarve joustavuuteen korostuu nykyistä enemmän kaikilla tasoilla.

Panelistien hahmottelemassa tulevaisuuden visiossa ei siis enää puhuttaisi kestävästä rakentamisesta, vaan yksinkertaisesti rakentamisesta – kestävyysajattelu kun olisi tuolloin vakiintunut kaiken rakentamisen lähtökohdaksi.

Tilaisuus järjestettiin strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Decarbon-Home-hankkeen ja Business Finlandin rahoittaman FoREfront-hankkeen yhteistyönä. Tilaisuus jatkoi Decarbon-Home-hankkeen aiempien vuosien Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivien sarjaa.

Kirjoittajat

Katja Lähtinen (Luke), Anne Toppinen (HY), Daniel Wallenius (Rakennuslehti), Ulla Kuitunen (Skanska oy), Uula Saastamoinen (Syke), Niina Pykäläinen (Syke), Vesa Kanninen (HY) ja Eliisa Kylkilahti (HY)

/by

Kohti resilienttejä kaupunkeja – Millaista on tulevaisuuden rakentaminen ja asuminen? Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivä 4.6.2025

Vuoden 2025 ilmastoviisaan asumisen kesäpäivä järjestetään keskiviikkona 4.6. Katajanokan Solo Sokos Hotel Pier 4:ssä Decarbon-Home ja FoREfront-hankkeiden yhteistyönä. Luvassa puheenvuoroja ja keskustelua tulevaisuuden resilienteistä asumisen ja rakentamisen ratkaisuista.

Tulevaisuuden rakentamisen ja asumisen tulee olla kestävää sekä ilmastonmuutoksen hidastamisen että sen vaikutuksiin sopeutumisen näkökulmasta. Mikä on rakennussektorin rooli rakentamisen ilmastoviisauden edistämisessä? Millaisia uusia ratkaisuja yritykset ja kaupungit voivat ottaa käyttöön edistääkseen rakentamisen ja asumisen resilienssiä? Tervetuloa keskustelemaan tulevaisuuden kestävistä rakentamisen ja asumisen ratkaisuista Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivään!

Kohti resilienttejä kaupunkeja – Millaista on tulevaisuuden rakentaminen ja asuminen?

Aika: keskiviikkona 4.6. klo 11.30–17.00

Paikka: Solo Sokos Hotel Pier 4 (Katajanokanlaituri 4, 00160 Helsinki)

Lounastarjoilu ilmoittautuneille klo 11:30–12:00
Mocktail-/cocktailtilaisuus ilmoittautuneille 16:00–17:00

Ohjelma

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Vesa Kanninen (Helsingin yliopisto)

Klo 12:00 – 12:10 Tilaisuuden avaus – Katja Lähtinen (Luke)

Klo 12:10 – 12:40 Keynote: Resilientin asuinympäristön kehittäminen yritysten, kaupunkien ja kansalaisten näkökulmasta – Katja Maununaho (puheenjohtaja ja projektipäällikkö, ASUTUT Kestävän asuntoarkkitehtuurin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto) (esitys, pdf)

Klo 12:40 – 13:10 FoREfront-hankkeen yrityskumppaneiden esittäytyminen ja keskustelu
– Ville Lindholm, Kerabit Oy (esitys, pdf)
– Ulla Kuitunen, Skanska Oy (esitys, pdf)

Klo 13:10 – 14:10 FoREfront-hankkeen tutkimustulosten esittelyjä
– Luontopohjaisilla ratkaisuilla kaupunkien ja yritysten yhteistyössä kohti resilienttiä kaupunkiympäristöä – Anne Viljanen, Helsingin yliopisto (esitys, pdf)
– Kestäviä innovaatioita rakentamassa – Oppeja puurakennustuoteyrityksistä ja maankäytön suunnittelusta – Atte Koskivaara, Luke (esitys, pdf)

Klo 14:10 – 14:40 Kahvitauko

Klo 14:40 – 15:30 Paneelikeskustelu – keskustelun fasilitoi Uula Saastamoinen (Syke)
Ilmari Absetz, Business Finland
Ulla Kuitunen, Skanska Oy
Lotta Suominen, Helsingin kaupunki
Daniel Wallenius, Rakennuslehti
Atte Koskivaara, Luke (Decarbon-Home ja FoREfront -hankkeiden tutkija)

Klo 15:30 – 15:45 Loppukeskustelu & tilaisuuden yhteenveto

Klo 16:00 – 17:00 Mocktailit/cocktailit (Cafe Helli)

Lisätietoa tilaisuudesta:

Niina Pykäläinen, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tilaisuus järjestetään strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Decarbon-Home-hankkeen ja Business Finlandin rahoittaman FoREfront-hankkeen yhteistyönä.

/by

Webinaari 16.5.: Kunnat ja kestävä asuinympäristö – keinoja asumisen resilienssin tukemiseen

Millaisia keinoja kunnilla on tukea asukkaita ja taloyhtiöitä sään ääri-ilmiöihin varautumisessa, asuntojen kunnossapidossa ja asumisen kestävyyden edistämisessä? Millä tavoin luontopohjaiset ratkaisut voivat vahvistaa kaupunkiympäristön resilienssiä?

Näihin ajankohtaisiin kysymyksiin pureudutaan Decarbon-Home-tutkimushankkeen järjestämässä webinaarissa, jossa keskustellaan muun muassa siitä, miten asukkaat, taloyhtiöt ja kunnat voivat varautua ja sopeutua esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden tuomiin haasteisiin. Webinaari tarjoaa ajankohtaista tutkimustietoa ja käytännön esimerkkejä niin uusille kuin jatkaville kuntapäättäjille sekä muille kuntakentän toimijoille ja alan yrityksille.

Aika: Perjantai 16.5.2025 klo 9.00–10.00
Paikka: Etäyhteys (MS Teams)

Ohjelma

9.00-9.05 Webinaarin avaus
9.05-9.15 Luontopohjaisilla ratkaisuilla kohti resilienttiä kaupunkiympäristöä Anne Viljanen, Helsingin yliopisto (esitys, pdf)
9.15-9.25 Kuntien keinoja sopeutua sään ääri-ilmiöihin Marja Vuorinen, Vantaan kaupunki (esitys, pdf)
9.25-9.35 Asunnon kunnossapito vantaalaisten asukkaiden näkökulmasta Sara-Ellen Laitinen, Helsingin yliopisto (esitys, pdf)
9.35-9.45 Helsingin taloyhtiöiden sopeutuminen ilmastonmuutokseen Tessa Dean, Helsingin kaupunki (esitys, pdf)
9.45-10.00 Loppukeskustelu

Kenelle webinaari on suunnattu?
Tilaisuus on suunnattu erityisesti kuntapäättäjille ja kuntien viranhaltijoille, sopeutumisratkaisuja tarjoaville alan yrityksille sekä kaikille kestävästä asumisesta ja kaupunkirakentamisesta kiinnostuneille.

Tallenne (katsottavissa rajoitetun ajan)

Mikäli et saa videota avattua, voit katsoa tallenteen oheisen linkin kautta: https://www.youtube.com/watch?v=S5GrphOpJt8

Lisätiedot: Charlotta Harju, charlotta.harju@luke.fi

/by

Ratkaisuja: Luontopohjaiset ratkaisut edistämään rakennetun ympäristön kestävyysmurrosta 

Ratkaisuja-blogisarjassa Decarbon-Home-hankkeen maanantaisissa aamukahviseminaareissa tutkimustaan esitelleet tutkijat kertovat tutkimuksensa keskeisistä huomioista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Konsortion johtaja ja Luken tutkimusprofessori Katja Lähtinen jakoi alustavia tuloksia rakennetun ympäristön luontopohjaisista ratkaisuista tehdystä kirjallisuuskatsauksesta.

Mitä luontopohjaisilla ratkaisuilla tarkoitetaan ja mitä hyötyä niistä on?

Luontopohjaiset ratkaisut ovat keino edistää monin eri tavoin kestävää kehitystä rakennetuissa ympäristöissä. Korvaamalla teknologisia prosesseja ekosysteemien luontaisilla prosesseilla voidaan esimerkiksi hallita hulevesiä, puhdistaa vettä ja ilmaa sekä viilentää sisä- ja ulkotiloja. Luontopohjaisten ratkaisujen käyttö rakennetussa ympäristössä ei kuitenkaan liity yksinomaan teknologisten prosessien korvaamiseen, vaan niillä voidaan saavuttaa samanaikaisesti esimerkiksi hiilensidontaan, biodiversiteetin vahvistamiseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä hyötyjä.

Luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntäminen voi edistää sekä biotalouden, kiertotalouden ja vihreän talouden tavoitteita. Biotaloudessa korostetaan fossiilisten raaka-aineiden käytön korvaamista uusiutuvilla raaka-aineilla, kiertotaloudessa painotetaan siirtymistä suljettuihin materiaalikiertoihin teknologisten systeemien muutoksilla ja vihreässä taloudessa tähdennetään ekosysteemipalveluiden roolia kestävyysmurroksessa. Luontoympäristöihin liittyvät innovaatiot voivat tarjota erilaisiin rakennettuihin ympäristöihin kuten teiden pientareille, puistoalueille, pihoilleja rakennuksille lukuisia kestävyysmurrosta edistäviä ratkaisuja joko sellaisenaan (esim. puusto) tai erilaisiin kokonaisuuksiin integroituina (esim. julkisivujen viherrakenteet).

Mitä haasteita tutkimuksessa on noussut esille? 

Decarbon-Home ja FoREfront -hankkeissa tekeillä olevassa systemaattisessa kirjallisuustarkastelussa tuotetaan tietoa luontopohjaisten ratkaisujen mahdollisuuksista edistää kestävää kehitystä erityisesti talonrakennuksessa, sisältäen muun muassa asuintalot ja julkiset rakennukset. Alustavat tutkimustulokset osoittavat luontopohjaisiin ratkaisuihin liittyvän käsitteellistä moninaisuutta, mikä vaikeuttaa tiedonhankintaa ja tulosten kommunikointia niin tiedeyhteisössä kuin yhteiskunnassa laajemmin.

Ensinnäkään luontopohjaisia ratkaisuja koskevissa tutkimuksissa ei käsitteellisesti erotella sitä, kohdistuvatko kestävyystoimenpiteet esimerkiksi laajoihin puistoalueisiin vai yksittäisiin asuintaloihin. Tämä aiheuttaa haasteita muun muassa kestävyyshyötyjen konkretisointiin, sillä ekosysteemin tilan parantaminen esimerkiksi edistämällä luonnonympäristön toimintaa puistossa tai fossiilisten materiaalien käyttöön perustuvan teknologian korvaaminen asuintalossa ovat hyvin erilaisia ratkaisuja. Luontopohjaisten ratkaisujen käsitettä ei välttämättä myöskään käytetä ollenkaan kaikissa aihepiiriä koskevissa tutkimuksissa, esimerkiksi arkkitehtuurin tutkimuksessa.

Maksaruohokattoviljelmää

Mitä rakentamisen luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisessä ja tutkimuksessa tulisi huomioida jatkossa?

Kokonaisuudessaan luontopohjaisia ratkaisuja koskeva tutkimustieto liittyy toistaiseksi enemmän puistojen ja piha-alueiden kaltaisiin laajempiin kokonaisuuksiin kuin rakennuksia koskeviin ratkaisuihin, joista yleisimpiä ovat viherseinät, -katot ja niiden yhdistelmät. Havaintoja on kuitenkin siitä, että erityisesti yhdistelemällä erilaisia rakennuksiin kohdistuvia luontopohjaisia ratkaisuja (esim. aurinkopaneelit ja viherkattojen kasviviljelmät, viherkattojen kasviviljelmät ja piha-alueiden maaperässä tapahtuva vedenpuhdistus) voidaan saavuttaa merkittäviä systeemisiä kestävyyshyötyjä. Tutkimustiedon tuottaminen monihyötyisistä kestävyysmahdollisuuksista on kuitenkin toistaiseksi kansainvälisestikin niukkaa, samoin kuin ymmärrys erilaisten ilmasto- ja sääolosuhteiden vaikutuksista luontopohjaisten ratkaisujen käytettävyyteen.

Kirjallisuustarkastelun alustavat tulokset osoittavat, että luontopohjaisten ratkaisujen kehittäminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen osana talonrakennustekniikkaa on vasta aluillaan. Innovaatioiden tullessa markkinoille vaikuttavat niiden käyttöönoton mahdollisuuksiin niin paikallinen sääntely kuin eri päätöksentekijöiden arvostukset ja ennakkoluulotkin. On viitteitä, että ennakkoluuloja rakennetun ympäristön kestävyyttä edistävien uusien ratkaisujen käyttöönotolle ei ole ainoastaan kansalaisten keskuudessa, vaan virheelliset käsitykset voivat vaikuttaa myös ammattilaisten päätöksentekoon. Monipuolisen, erilaisia paikallisia olosuhteita koskevan tiedon tuottaminen ja kommunikointi eri tahojen kanssa on siten myös luontopohjaisten ratkaisujen yleistymiselle olennainen seikka.

/by