Ratkaisuja-blogisarjassa Decarbon-Home-hankkeen maanantaisissa aamukahviseminaareissa tutkimustaan esitelleet tutkijat kertovat tutkimuksensa keskeisistä huomioista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Konsortion johtaja ja Luken tutkimusprofessori Katja Lähtinen jakoi alustavia tuloksia rakennetun ympäristön luontopohjaisista ratkaisuista tehdystä kirjallisuuskatsauksesta.

Mitä luontopohjaisilla ratkaisuilla tarkoitetaan ja mitä hyötyä niistä on?

Luontopohjaiset ratkaisut ovat keino edistää monin eri tavoin kestävää kehitystä rakennetuissa ympäristöissä. Korvaamalla teknologisia prosesseja ekosysteemien luontaisilla prosesseilla voidaan esimerkiksi hallita hulevesiä, puhdistaa vettä ja ilmaa sekä viilentää sisä- ja ulkotiloja. Luontopohjaisten ratkaisujen käyttö rakennetussa ympäristössä ei kuitenkaan liity yksinomaan teknologisten prosessien korvaamiseen, vaan niillä voidaan saavuttaa samanaikaisesti esimerkiksi hiilensidontaan, biodiversiteetin vahvistamiseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä hyötyjä.

Luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntäminen voi edistää sekä biotalouden, kiertotalouden ja vihreän talouden tavoitteita. Biotaloudessa korostetaan fossiilisten raaka-aineiden käytön korvaamista uusiutuvilla raaka-aineilla, kiertotaloudessa painotetaan siirtymistä suljettuihin materiaalikiertoihin teknologisten systeemien muutoksilla ja vihreässä taloudessa tähdennetään ekosysteemipalveluiden roolia kestävyysmurroksessa. Luontoympäristöihin liittyvät innovaatiot voivat tarjota erilaisiin rakennettuihin ympäristöihin kuten teiden pientareille, puistoalueille, pihoilleja rakennuksille lukuisia kestävyysmurrosta edistäviä ratkaisuja joko sellaisenaan (esim. puusto) tai erilaisiin kokonaisuuksiin integroituina (esim. julkisivujen viherrakenteet).

Mitä haasteita tutkimuksessa on noussut esille? 

Decarbon-Home ja FoREfront -hankkeissa tekeillä olevassa systemaattisessa kirjallisuustarkastelussa tuotetaan tietoa luontopohjaisten ratkaisujen mahdollisuuksista edistää kestävää kehitystä erityisesti talonrakennuksessa, sisältäen muun muassa asuintalot ja julkiset rakennukset. Alustavat tutkimustulokset osoittavat luontopohjaisiin ratkaisuihin liittyvän käsitteellistä moninaisuutta, mikä vaikeuttaa tiedonhankintaa ja tulosten kommunikointia niin tiedeyhteisössä kuin yhteiskunnassa laajemmin.

Ensinnäkään luontopohjaisia ratkaisuja koskevissa tutkimuksissa ei käsitteellisesti erotella sitä, kohdistuvatko kestävyystoimenpiteet esimerkiksi laajoihin puistoalueisiin vai yksittäisiin asuintaloihin. Tämä aiheuttaa haasteita muun muassa kestävyyshyötyjen konkretisointiin, sillä ekosysteemin tilan parantaminen esimerkiksi edistämällä luonnonympäristön toimintaa puistossa tai fossiilisten materiaalien käyttöön perustuvan teknologian korvaaminen asuintalossa ovat hyvin erilaisia ratkaisuja. Luontopohjaisten ratkaisujen käsitettä ei välttämättä myöskään käytetä ollenkaan kaikissa aihepiiriä koskevissa tutkimuksissa, esimerkiksi arkkitehtuurin tutkimuksessa.

Maksaruohokattoviljelmää

Mitä rakentamisen luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisessä ja tutkimuksessa tulisi huomioida jatkossa?

Kokonaisuudessaan luontopohjaisia ratkaisuja koskeva tutkimustieto liittyy toistaiseksi enemmän puistojen ja piha-alueiden kaltaisiin laajempiin kokonaisuuksiin kuin rakennuksia koskeviin ratkaisuihin, joista yleisimpiä ovat viherseinät, -katot ja niiden yhdistelmät. Havaintoja on kuitenkin siitä, että erityisesti yhdistelemällä erilaisia rakennuksiin kohdistuvia luontopohjaisia ratkaisuja (esim. aurinkopaneelit ja viherkattojen kasviviljelmät, viherkattojen kasviviljelmät ja piha-alueiden maaperässä tapahtuva vedenpuhdistus) voidaan saavuttaa merkittäviä systeemisiä kestävyyshyötyjä. Tutkimustiedon tuottaminen monihyötyisistä kestävyysmahdollisuuksista on kuitenkin toistaiseksi kansainvälisestikin niukkaa, samoin kuin ymmärrys erilaisten ilmasto- ja sääolosuhteiden vaikutuksista luontopohjaisten ratkaisujen käytettävyyteen.

Kirjallisuustarkastelun alustavat tulokset osoittavat, että luontopohjaisten ratkaisujen kehittäminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen osana talonrakennustekniikkaa on vasta aluillaan. Innovaatioiden tullessa markkinoille vaikuttavat niiden käyttöönoton mahdollisuuksiin niin paikallinen sääntely kuin eri päätöksentekijöiden arvostukset ja ennakkoluulotkin. On viitteitä, että ennakkoluuloja rakennetun ympäristön kestävyyttä edistävien uusien ratkaisujen käyttöönotolle ei ole ainoastaan kansalaisten keskuudessa, vaan virheelliset käsitykset voivat vaikuttaa myös ammattilaisten päätöksentekoon. Monipuolisen, erilaisia paikallisia olosuhteita koskevan tiedon tuottaminen ja kommunikointi eri tahojen kanssa on siten myös luontopohjaisten ratkaisujen yleistymiselle olennainen seikka.