Artikkelit

Kuluttajat pitävät puunkäyttöä potentiaalisena ilmastonmuutoksen hillintäkeinona, mutta suhtautuvat epäilevämmin puisten julkisivujen säänkestävyyteen. Suomalaiset ja ruotsalaiset haluaisivat suosia puuta verrattuna muihin materiaaleihin, kirjoittavat professori Anne Toppinen ja akatemiatutkija Elias Hurmekoski.

Viime vuosina hellejaksot ovat Euroopassa yleistyneet, aikaistuneet ja pitkittyneet. Ennätyslämpötiloja nähtiin tänä kesänä Englannissa ja Ranskassa, ja metsäpalot ovat riehuneet Välimeren alueella. Kaupunkiympäristöjen lämpösaarekkeet pahentavat vaikutuksia asukkaiden, erityisten ikääntyneiden terveydelle. Kuumuuteen varautuminen näkyy jo tarpeena viilentää asuinrakennuksia koneellisesti, mutta keskusteluissa ovat nousseet myös asuinrakennusten suunnitteluun liittyvät kysymykset. Miksi suosia enää tummia ulkomaalipintoja? Tarvitaanko valtavia ikkunoita aurinkoisiin ilmansuuntiin?

Suomen ilmastopaneelin arvioiden mukaan sateisuuden lisääntymisen ja keskilämpötilan nousun yhdistelmä on todennäköinen lopputulos meillä Suomessakin. Kosteat ja lauhat talvet – näköpiirissä ”ikuinen marraskuu” – tuovat erilaisia haasteita rakennuksille. Alueellisesti rankkasateet ja tulviva vesi voivat muodostaa kasvavia haasteita rakennetulle ympäristölle. Onko meillä jo liian vähän asfaltoimattomia viheralueita? Rakennetaanko asutusta liian lähelle tulvariskialueita?

Ilmastonmuutos ja äärevöityvät sääilmiöt asettavat rakennusalalle suuria paineita yhtäältä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja toisaalta luoda pitkäikäisiä ja huollon kannalta vaivattomia ratkaisuja. Näiden tulisi myös toimia joustavasti muuttuvissa sääolosuhteissa.

Puu on suosittu rakennusten kantava materiaali

Nykytilanteessa on ollut kiinnostava tutkia, kuinka kuluttajat näkevät puumateriaalin houkuttelevuuden muuttuvassa ilmastossa. Erityisesti kuluttajien näkökulmasta muuttuva ilmasto voi koskettaa säälle alttiita kohteita kuten ulkoverhoukseen ja piharakentamiseen liittyviä materiaaliratkaisuja. Decarbon-Home-hankkeessa toteutetun tutkimuksemme tulokset pohjautuvat aineistoon, johon kuului 2000 kansalaisen vastaukset Suomessa ja Ruotsissa kesällä 2021.

Kyselyssämme kartoitettiin aluksi vastaajien näkemystä ilmastonmuutoksen vakavuudesta. Kummassakin maassa vain muutama prosentti vastaajista suhtautui epäillen ilmastonmuutoksen vakavuuteen eli oli ns. ilmastomuutosskeptikkoja. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että sään paikalliset ääri-ilmiöt voivat tuoda ilmastonmuutoksen uhkia lähemmäs kansalaisten arkea. Tämä voi kannustaa valintoihin, joilla muutoksia pitkällä aikavälillä voidaan vaimentaa.

Kyselytutkimuksemme tuloksissa korostui puumateriaalin rakennuskäyttö keinona sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin ympäristöpaineisiin rakennussektorilla. Kiinnostavasti puu tai puu yhdistettynä muihin materiaaleihin oli noin puolelle vastaajista suosituin vaihtoehto asuinrakennuksen kantavana materiaalina. Puukerrostalorakentaminen oli tuttua enemmistölle vastaajista molemmissa maissa. Tämä osuus oli korkeammalla Suomessa, vaikka Ruotsissa se on asuinrakentamisessa yleistynyt nopeammin. Vastaajajoukkoa voi siten luonnehtia melko positiivisesti puunkäyttöön suhtautuvina. Tämä voi liittyä vastaajajoukon taustapiirteisiin, sillä noin joka kolmannella suomalaisista oli yhteys metsäalaan joko koulutuksensa, työpaikkansa tai metsänomistuksen kautta. Ruotsissa vastaava osuus jäi viidennekseen.

Kuten oheisesta kuvasta nähdään, suomalaisvastaajat (64 %) suhtautuivat keskimäärin ruotsalaisia (51 %) myönteisemmin siihen, kuinka ilmastoystävällisenä rakennusmateriaalina puu nähtiin verrattuna betoni- tai teräsrakentamiseen. Suomalaiset näkivät myös useammin, että puurakennus toimisi hiilen varastona.

Säänvaihtelut vaikuttavat ulkorakenteiden tekniseen kestävyyteen

Molemmissa maissa iso osa vastaajista näki ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden jo nostaneen rakennusten ylläpitokustannuksia, esim. maalaustarvetta. Noin kolmasosa molemmissa maissa näki säänvaihteluiden jo lyhentäneen ulkorakenteiden teknistä kestävyyttä. Noin kolmasosa vastaajista näki myös, että sään ääri-ilmiöt tulisivat vähentämään puun käyttöä ulkorakenteissa tulevaisuudessa. Tuloksia tulkittaessa on hyvä kuitenkin huomata, että merkittävä osa vastaajista ei ollut vahvasti samaa eikä eri mieltä väittämien kanssa. Osalle vastaajista sään ääri-ilmiöiden vaikutusten voi siis olettaa olevan epäselviä tai hankalasti hahmotettavia.

Tulostemme mukaan sään ääri-ilmiöiden vaikutukset voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä. Tilastollisen monimuuttuja-analyysin avulla tunnistimme vastaajajoukolle molemmissa maissa olevan kaksijakoisia uskomuksia, jotka koostuivat sekä myönteisistä että negatiivisista näkemyksistä liittyen puurakentamiseen muuttuvassa ilmastossa. Näiden ennustamisessa ilmastonmuutoksen vakavuuden kokeminen lisäsi myönteisiä näkemyksiä puurakentamisesta, mutta ei vaikuttanut kielteisiin näkemyksiin. Molemmissa maissa puukerrosrakentamisen tunnettuus lisäsi vastaajien alttiutta nähdä puumateriaali positiivisempana. Vastaajan yhteys metsäsektoriin joko metsänomistuksen tai työpaikan kautta lisäsi positiivisia mielikuvia puuhun liittyen, mutta tilastollisesti merkitsevänä vain ruotsalaisvastaajilla. Tämä tulos on yllättävä ottaen huomioon yksityismetsänomistuksen suuremman roolin meillä kuin Ruotsissa.

Kuluttajat tuntuvat siis näkevän puunkäytön potentiaalisena ilmastonmuutoksen hillintäkeinona, mutta suhtautuvat hieman epäilevämmin puisten julkisivujen säänkestävyyteen. Erityisesti kantavissa rakenteissa puunkäytöllä olisi selvästi kasvun varaa, mutta elementoinnin myötä myös julkisivuremonteissa nähtäneen puunkäytön volyymin ja moninaisuuden kasvua.

Kuva: Suomalaisten (FIN) ja ruotsalaisten (SWE) kuluttajien näkemyksiä keskeisiin puura-kentamista koskeviin ilmastoväittämiin asteikolla 1=vahvasti eri mieltä, …, 5=en osaa sa-noa, 9=vahvasti samaa mieltä (vastaajajoukko N=2015, aineisto kesäkuu 2021).

Rakennetun ympäristön päästöjen karsimisella on kiire

Tuloksillamme on merkitystä käyttäjälähtöisten puurakentamisen tuotantoketjujen suunnittelussa sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen näkökulmista. Kasvava kosteus-, tuuli-, lumikuorma- ja lämpöaltistus asettaa suurempia vaatimuksia erityisesti julkisivuille, mutta ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta korostuu kantavien rakenteiden valmistuksen aiheuttama päästöpiikki. Kumpi näistä näkemyksistä – säävaihteluiden riskit ja puun nousevat ylläpitokustannukset vaiko hiilen varastointi ja muut edut puurakentamisesta – painaa enemmän näyttää kuitenkin riippuvan yksittäisten kansalaisten taustaominaisuuksista.

Lainsäädäntö tukee vahvasti vähempipäästöisten rakennusmateriaalien käyttöönottoa nopealla aikataululla, ja tässä puurakentaminen voi toimia kilpailun kirittäjänä myös perinteiselle betonielementtirakentamiselle. Kuten tähänkin asti, rakentaminen tulee vaatimaan eri materiaalien yhdistelyä. Joka tapauksessa, jos mielimme hiilineutraalia yhteiskuntaa jo ensi vuosikymmenellä, rakennetun ympäristön päästöjen karsimisella on kiire. Rakennuskanta uudistuu varsin hitaasti, joten myös korjausrakentamisen puolella puupohjaisia ratkaisuja on syytä etsiä samalla säätilojen äärevöitymiseen varautuen.

Lisätietoa

Decarbon-Home-tutkimusartikkeli on julkaistu arvostetussa Canadian Journal of Forest Research -tiedejulkaisussa.

Vehola, A., Hurmekoski, E., Lähtinen, K., Ruokamo, E., Roos, A., Toivonen, R. & Toppinen, A. 2022. Citizen beliefs concerning wood as a construction material under extreme weather events. Canadian Journal of Forest Research, https://cdnsciencepub.com/doi/full/10.1139/cjfr-2022-0108

Kirjoittajat

Anne Toppinen toimii professorina Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolla sekä DECARBON-HOME-tutkimushankkeen konsortion johtajana.

Dosentti Elias Hurmekoski on akatemiatutkija Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolla.

Tuore tutkimus valaisee puisten rakennustuotteiden laadun arviointia osana suomalaisten kulutuspäätösten vastuullisuutta. Decarbon-Home-hankkeessa äskettäin julkaistun tieteellisen artikkelin tulokset osoittavat, että ekologisesti, sosiaalisesti tai taloudellisesti vastuullinen ostokäyttäytyminen on yhteydessä puutuotteiden laatuun liittyvien ominaisuuksien, kuten tuotteiden ympäristöystävällisyyden, materiaalien monipuolisuuden sekä teknisen luotettavuuden arviointiin. Rakentamisen ja asumisen markkinoilla toimiville yrityksille tulokset viestivät siitä, että puutuotteisiin liittyvät mielikuvat ja odotukset ovat osa laajempaa elämäntapoihin liittyvää kokonaisuutta. Yritykset voivat myös kasvattaa asiakasarvoa hyödyntämällä tätä tietoa esimerkiksi markkinoinnissa.

Uusiutumattomien materiaalien korvaaminen uusiutuvilla materiaaleilla, kuten puulla, on tärkeä osa rakennusten elinkaarikestävyyden parantamista. Globaalin väestönkasvun ja kaupungistumisen takia erityisesti betonista, teräksestä ja tiilestä tehtyjen kerrostalojen rakentamisessa tapahtuvat muutokset ovat merkittävässä roolissa asumisen kestävyysmurroksessa. Tästä huolimatta puurakentamiseen ja asumisen kysynnän tutkimus on ollut huomattavasti tarjontaan liittyviä tarkasteluja (esim. materiaali- ja teknologiaratkaisut, rakennusprosessit) vähäisempää. Tämän tutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa suomalaisten kuluttajien vastuulliseen ostokäyttäytymiseen liittyvistä arvoista ja niiden yhteyksistä puisten rakennustuotteiden arviointiin. Tulokset perustuvat ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman myöntämällä rahoituksella vuonna 2018 kerättyyn kyselyaineistoon, johon vastasi 256 eri puolella Suomea asuvaa 18–74-vuotiasta.

Kuluttajien näkökulmasta puisten rakennustuotteiden laatu on monen tekijän summa

Tulosten mukaan kuluttajien arviot rakennuspuutuotteiden laadusta ovat yhteydessä kolmeen pääteemaan: 1) tuotteiden ympäristöystävällisyyteen, 2) materiaalien monipuolisuuteen ja 3) tuotteiden tekniseen luotettavuuteen. Tuotteiden ympäristöystävällisyyttä kuluttajat arvioivat esim. elinkaarivaikutusten, sertifikaattien ja yleisen tuoteinformaation kautta, kun taas materiaalien monipuolisuuden arviot perustuivat kuluttajien kokemuksiin niiden monikäyttöisyydestä, innovatiivisuudesta ja oman identiteetin ilmaisemisesta (esim. yhteensopivuus sisustusmieltymysten kanssa). Arviot tuotteiden teknisestä luotettavuudesta perustuivat näkemyksiin materiaalin pitkäikäisyydestä, akustisista ominaisuuksista ja tuoteturvallisuudesta. Tulosten mukaan puisten rakennustuotteiden valinnassa kuluttajat arvostivat eniten tuotteen pitkäikäisyyttä, viihtyisyyttä ja terveysvaikutuksia, kun taas sertifikaatit ja tuoteinformaatio olivat vähiten tärkeitä tehtäessä ostopäätöksiä.

Taloudellinen vastuullisuus korostui suomalaisten kuluttajien ostokäyttäytymisessä

Suomalaisten kuluttajien vastuulliseen ostokäyttäytymiseen liittyviä arvoja mitattiin kyselyssä väittämin, joissa tarkasteltiin eri ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten kestävyysnäkökulmien merkitystä ostopäätöstilanteessa. Tulosten mukaan suurimmalle osalle vastaajista taloudelliset seikat olivat tärkeimpiä yleisten ostopäätösten tekemisessä. Tuotteita todettiin ostettavan, jos niitä todella tarvitaan ja tuotteet koetaan hyödyllisiksi, laadukkaiksi ja kestäviksi. Ekologiset seikat, kuten tuotteiden kierrätysmahdollisuudet ja tuotannon materiaali- ja energiatehokkuus, tai sosiaaliset asiat, kuten työntekijöiden oikeudet ammatilliseen kehittymiseen, eivät vastausten mukaan olleet vastaajille kovinkaan tärkeitä.

Tulosten mukaan kuluttajien ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen ostokäyttäytymiseen liittyvät arvot olivat yhteydessä siihen, millaisia ominaisuuksia he arvostivat puisissa rakennustuotteissa. Erityisesti ekologisia ja sosiaalisia asioita yleisissä ostopäätöksissään huomioivat vastaajat arvostivat myös puisten rakennustuotteiden teknisiä ominaisuuksia ja materiaalin monipuolisuutta sekä niiden käyttöön liittyviä ympäristönäkökulmia. Lisäksi taloudellista vastuullisuutta yleisissä ostopäätöksissään korostavat kuluttajat arvostivat puun teknisiä ominaisuuksia ja materiaalin monipuolisuutta.

Taloudellinen vastuullisuus kulutuksessa voi johtaa ympäristön kannalta suotuisiin kestävyysetuihin, jos se liittyy esimerkiksi tuotteen pitkäikäisyyden arvostamiseen. Tuotteen pitkäikäisyydellä on taloudellisen kestävyyden lisäksi yhteyksiä myös ekologiseen kestävyyteen esimerkiksi korjattavuuden näkökulmasta. Tutkimuksen tärkeä tulos on myöskin se, että kuluttaja, joka tekee ekologisesti, sosiaalisesti tai taloudellisesti vastuullisia ostopäätöksiä, arvostaa puun moninaisia ominaisuuksia enemmän kuin kuluttaja, joka sivuuttaa nämä kestävyysnäkökulmat kulutuksessaan. Tällaiset kuluttajat, jotka ovat sekä ympäristötietoisia mutta myös kiinnostuneita sosiaalisista ja taloudellisista kestävyysasioista yhteiskunnassa, voivat olla erityisen kiinnostuneita asumisesta puukerrostaloissa.

Lisätietoa:

Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa vertaisarvioidusta Forest Products Journal -tiedejulkaisusta:

Harju C., Lähtinen K. (2022). Consumers’ Consciousness for Sustainable Consumption and Their Perceptions of Wooden Building Product Quality. Forest Products Journal vol. 72 no. 3. 155–169. https://doi.org/10.13073/FPJ-D-22-00014

Kirjoittajat

Charlotta Harju toimii väitöskirjatutkijana Vaasan yliopistossa Markkinoinnin ja viestinnän yksikössä sekä tutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Hän tutkii väitöskirjassaan kuluttajien näkemyksiä puutuotteiden laadusta ja kestävyydestä sekä toimii tutkijana Decarbon-Home-hankkeessa. Sähköpostiosoite: charlotta.harju(a)luke.fi


Katja Lähtinen on Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori, joka on taustakoulutukseltaan metsätieteilijä. Työssään hän tutkii uusiutuvien luonnonvarojen käytön liiketaloudellisia kysymyksiä muun muassa yritysten, kuluttajien ja yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden näkökulmista. Hän on Decarbon-Home-hankkeen varajohtaja. Sähköpostiosoite: katja.lahtinen(a)luke.fi

Kuva: Timo Roschier

Tuoreessa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin kuluttajien näkemyksiä puisista rakennusmateriaaleista koetun laadun näkökulmasta. Tulokset tuovat merkittävää uutta tietoa kuluttajien puisiin rakennusmateriaaleihin kohdistamista laatuodotuksista, koska aikaisemmissa tutkimuksissa puumateriaalien laatua on tarkasteltu lähinnä teknisistä lähtökohdista. Puun käytön lisääminen asumisessa ja rakentamisessa edellyttää kuitenkin parempaa ymmärrystä myös kuluttajien näkemyksistä. Tulosten mukaan kuluttajat arvioivat puumateriaalien laatua sekä esimerkiksi aistinvaraisten vihjeiden että teknisten näkökulmien kautta. Myös puun käyttöön laaja-alaisemmin liittyvät sosiaaliset ja taloudelliset tekijät sekä vastuullisuusodotukset vaikuttavat siihen, millaiseksi puumateriaalien laatu koetaan. Lisäksi kuluttajan tausta, henkilökohtaiset arvot sekä kulutusympäristö ovat osa laadun arviointia.

Kuluttajien kokemasta laadusta on olemassa niukasti aiempaa tutkimustietoa puisten rakennusmateriaalien kontekstissa. Puumateriaalin laatua on tutkittu lähinnä teknisten ominaisuuksien kautta, eikä kuluttajan roolia tuotteiden laadun määrittelyssä ole huomioitu. Tuoreessa tutkimuksessa tunnistettiin tekijöitä, jotka kuluttajien näkökulmasta vaikuttavat rakentamisessa käytettyjen puumateriaalien laatuun. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuustarkasteluna, jonka materiaalina käytettiin 2000-luvulla julkaistuja kansainvälisiä vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleja.  

Kuluttajien kokemalla laadulla tarkoitetaan kuluttajien tekemää subjektiivista arviointia, johon vaikuttavat sekä materiaaliin, kuluttajaan ja kulutusympäristöön liittyvät tekijät. Kuluttajan arvioidessa puumateriaalia koettuun laatuun vaikuttavat siis materiaalin ominaisuuksien lisäksi myös kuluttajan oma tausta ja arvomaailma sekä esimerkiksi käyttökohde. Tulosten mukaan puumateriaalin laatuun vaikuttavat ominaisuudet voidaan jakaa viiteen teemaan:

  • aistittavat ominaisuudet
  • tekniset ominaisuudet
  • sosiaaliset näkökulmat
  • taloudelliset näkökulmat
  • vastuullisuuteen liittyvät tekijät

Yllä olevat tekijät voidaan luokitella joko puumateriaalien laatuvihjeiksi tai niiden laatuominaisuuksiksi. Laatuvihjeitä ovat esimerkiksi hinta, sertifikaatit, tuoteinformaatio ja visuaaliset ominaisuudet. Laatuominaisuuksia taas voivat olla esimerkiksi ympäristöystävällisyys, pitkäikäisyys tai terveysvaikutukset, joita kuluttajan on erityisesti ostohetkellä usein vaikea havainnoida: Osa laatuominaisuuksista tulee esiin kokemuksen ja käytön myötä (esim. puun pitkäikäisyys), kun taas osaa kuluttaja ei pysty itse todentamaan (esim. ympäristöystävällisyys). Epävarmoissa tilanteissa kuluttajat käyttävät laatuvihjeitä arvioidessaan tuotteiden ominaisuuksia: esimerkiksi sertifikaatti voi viestiä tuotteen ympäristöystävällisyydestä tai hinta teknisestä laadusta. Koska sertifikaatitkaan eivät ole ongelmattomia (esim. riski viherpesusta), eikä hinta ole välitön laadun tae, liittyy vihjeisiin perustuvan laadun arviointiin epävarmuutta.

Kirjallisuustarkastelun tulosten mukaan pitkäikäisyyteen, luonnollisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen liittyvät laatuominaisuudet vahvistavat kuluttajien näkemyksiä puumateriaalien soveltuvuudesta rakennuskäyttöön. Kuluttajat myös kokevat puun lisäävän asuinympäristön viihtyisyyttä. Kuluttajien puumateriaaleihin liittämiin laatukäsityksiin vaikuttavat myös terveysvaikutukset, joiden on koettu olevan yhteydessä sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Vastaavasti puun tekniseen kestävyyteen ja paloturvallisuuteen liittyvät ominaisuudet heikentävät kuluttajien käsityksiä puumateriaalien rakennuskäytön edellyttämistä laatuvaatimuksista.

Puumateriaalien ominaisuuksien lisäksi kuluttajien ikä, sukupuoli, tulotaso ja koulutus ovat keskeisessä roolissa laadun arvioinnissa: Esimerkiksi korkeasti koulutetut nuoret kuluttajat suhtautuvat yleisesti ottaen myönteisesti puun käyttöön rakentamisessa. Lisäksi kuluttajien kokemukset, tietämys ja henkilökohtaiset arvot sekä kulutustilanne vaikuttavat siihen, millaiseksi puun käyttö rakennusmateriaalina koetaan.

Kirjallisuustarkastelun tulokset osoittavat puisiin rakennusmateriaaleihin liittyvän kulutustutkimuksen perustuvan pääosin numeeriseen tietoon ja analyyseihin, vaikka kuluttajien näkökulmasta laadun määrittely liittyy myös vaikeasti mitattaviin kokemuksellisiin näkökulmiin. Lisäksi olemassa oleva tutkimustieto on tuotteiden näkökulmasta hajanaista, koska esimerkiksi kuluttajien puisille sisä- ja ulkomateriaaleille asettamat laatuodotukset voivat olla hyvinkin erilaisia.

Kuluttajien puumateriaalimieltymysten nykyistä parempi ymmärtäminen edellyttää laadun analysoinnin mahdollistavien viitekehysten kehittämistä: koettu laatu on moninainen ilmiö, johon vaikuttavat puumateriaalin konkreettiset ja abstraktit ominaisuudet, kuluttajien tausta ja arvomaailma, sekä kulutusympäristö. Jotta puun käyttöä voitaisiin onnistuneesti lisätä sekä rakentamisessa että asumisessa, täytyy ymmärtää, miten kuluttajat erilaisine arvomaailmoineen arvioivat puun laatuominaisuuksia ja kuinka myös puumateriaaleihin epäilevästi suhtautuvat kuluttajat olisivat valmiita nykyistä laajemmin hyväksymään niiden käytön kodeissaan.

Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa vertaisarvioidusta International Journal of Consumer Studies -tiedejulkaisusta:

Harju, C. (2022). The perceived quality of wooden materials – A systematic literature review and future research agenda. International Journal of Consumer Studies, 46, 29-55. Available at: https://doi.org/10.1111/ijcs.12764.

Kirjoittaja

Charlotta Harju toimii väitöskirjatutkijana Vaasan yliopistossa Markkinoinnin ja viestinnän yksikössä ja tutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Hän myös työskentelee Decarbon-Home-hankkeessa työpaketeissa 1 ja 3.

charlotta.harju@luke.fi

Joensuun kaupungin ilmastotyö ja erityisesti puurakentaminen olivat teemana Decarbon-Home -hankkeen tutkijoiden vierailulla. Erityistä huomiota sai puurakentamisen taidonnäyte, 14-kerroksinen ”Lighthouse”.

Joensuu on sympaattinen pohjoiskarjalainen kaupunki Suomen itärajan tuntumassa. Alueella on metsää ja metsäteollisuutta sekä tähän liittyvää yritystoimintaa mukaan lukien puunkorjuu tai metsävarojen kartoitus. Joensuun keskusta on vireä asuinkeskus ja suosittu opiskelijoiden keskuudessa. Keskusta-alueella on helppo liikkua kävellen ja pyöräillen, kaupungin edustajat kuvailivatkin Joensuuta ”10 minuutin kaupungiksi”. Luonto on läsnä kaikkialla, kaunis joenranta ja vehreät puut luovat viihtyisät puitteet kaupunkilaisille elää ja asua. Decarbon Home -tutkijat vierailivat Joensuussa syksyisellä kaupunkikävelyllä ja kävivät kuulemassa kaupungin edustajien näkemyksistä erityisesti vähähiiliseen asumiseen ja rakentamiseen liittyen. Joensuun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025, ja tätä tukemaan on avattu erilaisia toimijoita yhdistävä Climate Joensuu -sivusto.

Joensuun puinen majakka esimerkkinä onnistuneesta pilottiprojektista

Kaunis joenvarsi johdatti tutkijat kohti kaupunkikuvan ylle kohoavaa 14-kerroksista puurakentamisen taidonnäytettä eli Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin opiskelija-asunto kohdetta nimeltä ”Lighthouse”. Palkittu Ylisoutajan silta vie kulkijat yli joen kohti ylös kohoavaa rakennusta. Sen seinillä voi erottaa vihreitä valoviivoja, jotka loistavat illan pimeydessä kauniisti. Nämä valot ovat osa prosentti taiteelle kampanjaa, jolla edistetään joenrannan viihtyvyyttä, kertoi Jarmo Ojalainen Joensuun Ellistä.

Kuva 1. Ylisoutajan silta johdattaa kohti valkosävyisenä kohoavaa Lighthouse -puukerrostaloa. Kuva: Anne Viljanen

Lighthouse -talon ylimmässä kerroksessa on kaupungin vuokraama asunto, jossa vierailijoille esiteltiin rakennuksen syntyhistoriaa ja rakennusteknisiä yksityiskohtia. Joensuussa on ollut pitkään tahtotila edistää puurakentamista, jossa on yhdistynyt politiikan ja alueellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan intressit. 2004 valmistunut Metla-talo oli tästä varhainen esimerkki. Kun Savonlinnan kampukselta oli aikanaan siirtymässä opiskelijat Joensuuhun, oli heille löydettävä asuntoja ja Penttilänrannassa oli siihen kaava valmiina. Näin syntyi ajatus Lighthouse:sta, puisesta majakasta, joka näkyy kaupunkikuvassa ja toimii esimerkkinä siitä, että näinkin korkeita kerrostaloja voi Suomessa rakentaa puurunkoisina.

Kuva 2: Lighthouse:n rakennusvaiheita esiteltynä kuvakollaasina. Kuva: Anne Viljanen.


Kuva 3. Puinen koristeseinä ja rakennuksen puinen seinärakenne toivat kauniisti esiin Lighthouse:n materiaalivalintoja. Kuva: Anne Viljanen
Kuva 4. Joensuun Ellin Jarmo Ojalainen (vas.) esittelee Lighthouse -projektia. Decarbon Home -hankkeesta ajatuksia vaihtamassa ovat Mikko Kurttila (kesk.) Luonnonarakeskuksesta ja Anne Toppinen (oik.) Helsingin yliopistosta. Kuva: Anne Viljanen.

Luontoarvot ohjaavat kaupunkikehitystä

Joensuun kaupungilla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Mutta ilmastonmuutos ei ole ainoa ympäristöhaaste, johon Joensuussa halutaan tarttua. Kaupunkisuunnittelussa pitää olla pitkä aikajänne, jopa sadaksi vuodeksi eteenpäin, korostivat kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen ja ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen. Koko rakentamisen elinkaareen tulisi varautua ja pohdintaa oli, otetaanko rakennusten koko elinkaarten osalta kierrätystä vielä tarpeeksi huomioon. Lisäksi ekologisten kompensaatiomahdollisuuksien selvittäminen on tärkeää, eli kun rakennetaan viheralueelle, niin viheraluetta tulisi vastaavasti lisätä muualla tai kompensoimalla viheralueen menetys esimerkiksi hiilen sitomista lisäävillä toimenpiteillä. Puiset rakennukset voisivat heidän mukaansa toimia hiilivarastoina, mutta tämä edellyttää vielä tarkempaa elinkaarilaskentaa.

Kuva 5. Jari Leinonen (vas.) ja Ari Varonen (oik.) Joensuun kaupungilta kertoivat mielellään kaupunkikehityksen suuntaviivoista ja ympäristötavoitteista. Anne Toppinen (kesk.) Helsingin yliopistosta mukana kaupunkikävelyllä. Kuva: Anne Viljanen.

WoodJoensuu ja vastuullinen liiketoiminta

Joensuussa on useita muitakin esimerkkejä komeista puurakennuksista, kuten Joensuu Areena (v. 2004), Joensuun Ellin ensimmäinen CLT-kohde (v. 2015), Pihapetäjä (v. 2017) ja Kerubi Stadionin pääkatsomon katto (v. 2018). Joensuun vahvuuksina puurakentamisen suhteen nähtiin sijainti keskellä puurakentamisen laadukkaita ja kestävästi tuotettuja raaka-aineita, monipuolinen puutuoteteollisuus sekä useat alueella toimivat oppilaitokset ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot, joilta saadaan tukea tuotekehitykseen sekä osaavaa työvoimaa. Kaupungissa on käynnissä aihepiiristä Wood Joensuu -kampanja.

Kuva 6. Jarmo Tahvanainen kertoo Business Joensuun toiminnasta. Kuva: Anne Viljanen.

Kaupunkilaisten osallistaminen kiinnostaa

Joensuun kaupungissa on myös kiinnostusta asukkaiden osallistamiseen niin, että heidän näkemyksensä ja tarpeensa saataisiin paremmin mukaan päätöksentekoon. Joensuun kaupungissa onkin aloittanut uusi lautakunta ”Osallisuus ja vetovoima” syksyllä 2021 tukemaan sosiaalisesti oikeudenmukaista kehitystä. Lautakunta rakentaa myös kaupungin ja maaseudun välistä yhteyttä, sillä sen tehtäviin kuuluu vastata myös maaseutualueen kehittämisestä.

Joensuun kaupunkikehittämisen teemat olivat monipuolisia ja erittäin kiinnostavia Decarbon Home -hankeyhteistyössä. Tällä luonnonläheisellä kaupungilla on paljon annettavaa kestävän rakentamisen ja vähähiilisten materiaaliratkaisujen saralla ja kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, joiden pohjalta on hyvä jatkaa. Decarbon Home -hanke kiittää lämpimästi Joensuun kaupunkia onnistuneen kaupunkivierailun järjestämisestä!

Joensuun kaupungilta vieraat vastaanottivat Joensuun kaupungin kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen sekä ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen. Lisäksi Joensuun Ellin Lighthouse -projektia esitteli Jarmo Ojalainen. Puurakentamista ja Joensuun liiketoimintaekosysteemiä esitteli kehityspäällikkö Timo Tahvanainen Business Joensuusta. Decarbon Home -hankkeesta mukana puolestaan olivat konsortion johtaja Anne Toppinen (Helsingin yliopisto), ohjelmajohtaja Mikko Kurttila (Luonnonvarakeskus) ja tohtorikoulutettava Anne Viljanen (Helsingin yliopisto).

Kirjoittaja

Anne Viljanen on tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistolla Decarbon Home -hankkeessa. Väitöskirjassaan hän tutkii vähähiilisen rakentamisen toimijaverkostoja sekä kestävyysmurroksen polkuja.