Artikkelit

Asuminen murroksessa: Arjen ehdoilla ympäristöystävällisiä valintoja

Ilmastonmuutos ja luontokato pakottavat meitä tarkastelemaan rakentamista ja asumista uusista näkökulmista. Rakennusten hiilijalanjälkeä on pienennettävä, luonnon monimuotoisuutta suojeltava ja asumisessa sopeuduttava muuttuvaan ilmastoon.

Kestävän asumisen tueksi tarvitsemme ratkaisuja, joiden kehittämisessä ja käyttöönotossa erityisesti yrityksillä ja kunnilla, mutta myös meillä kansalaisilla on merkittävä rooli. Asumisen kestävyys ei synny vain teknologisista ratkaisuista, vaan myös arjen valinnoista. Olennainen kysymys on, miten tulevaisuuden Suomessa asutaan ja rakennetaan, kun ympäristön ja kansalaisten hyvinvoinnin vaatimukset on tasapainoisesti huomioitava?

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Decarbon-Home-hankkeessa olemme tutkineet suomalaisten asumistoiveita, niiden yhteyttä ympäristöhuoliin sekä eroja kaupunki- ja haja-asutusalueiden välillä asumisvalinnoissa. Business Finlandin rahoittamassa FoREfront-hankkeessa taas olemme tarkastelleet yritysten ja kuntien mahdollisuuksia yhdessä ja erikseen edesauttaa asuinympäristöjen haasteisiin vastaamista. Molemmissa hankkeissa etsimme konkreettisia ratkaisuja sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja ympäristöystävällisen asumisen edistämiseen.

Hankkeiden tutkimustulosten mukaan asumistoiveet eivät määräydy pelkästään tulojen tai asuinpaikan kaltaisten taustatekijöiden perusteella: Myös ympäristöhuolet vaikuttavat siihen, miten suomalaiset haluavat asua. Tuloksemme osoittavat, että moni toivoo ennen kaikkea rauhallista asuinaluetta luonnon läheisyydessä, mikä korostuu erityisesti maaseudulla asuvien toiveissa. Luonto nähdään tärkeänä osana toivottua asumista: se on paitsi itseisarvo, myös erilaisten harrastusten ja ulkoilun mahdollistaja. Ei ole sattumaa, että juuri ympäristöstä huolestuneet korostavat luonnon merkitystä asumisessaan.

Olemme myös havainneet ympäristöhuolten ja kotitalouden tulojen vaikuttavan asumisvalintoihin eri tavoin eri alueilla. Pienituloisille ympäristöstä huolestuneille kaupunkilaisille palveluiden ja joukkoliikenteen saatavuus on tärkein tekijä kodin valinnassa, kun taas pienituloiset ympäristöstä huolestuneet maaseudun asukkaat arvostavat eniten rauhallista sijaintia luonnon lähellä.

Tuloksistamme nousee esiin myös se, että ekologiset asumisvalinnat voivat olla seurausta sekä ympäristöarvoista että arjen realiteeteista. Esimerkiksi pienituloiset kaupunkilaiset valitsevat usein kodin, josta on helppo liikkua jalan tai joukkoliikenteellä. Tällainen valinta pienentää hiilijalanjälkeä riippumatta siitä, onko motiivina arjen käytännöllisyys vai ekologiset arvot. Toisaalta haja-asutusalueilla asukkaat voivat joutua autoilemaan pitkien etäisyyksien vuoksi, vaikka he olisivatkin hyvin ympäristötietoisia. Kestävä asuminen muodostuu kuitenkin useista tekijöistä – rakennusmateriaalien ja teknologioiden valinnoista aina liikkumistapoihin – eikä yksittäinen tekijä, kuten autoilu, selitä sen kestävyysvaikutuksia.

Asumistoiveet ja ympäristöhuolet kietoutuvat tiiviisti yhteen, mutta syy-seuraussuhteet asumisvalinnoissa eivät ole yksiselitteisiä. Yksi meistä tekee ekologisia valintoja arvojen pohjalta, toinen taas olosuhteiden pakosta. Tämän moninaisuuden ymmärtäminen on olennaista muuttuvassa Suomessa, sillä kaupungit kasvavat, maaseutu muuttuu ja ilmastotavoitteet edellyttävät tekoja myös asumisessa.

Tulevaisuudessa tarvitsemme entistä enemmän sellaista kestävää rakentamista, joka huomioi ihmisten erilaiset arvot ja elämäntilanteet. Tunnistamalla arjen toiveet, huolet ja realiteetit voidaan rakentaa koteja, jotka tukevat sekä kansalaisten hyvinvointia että maapallon kantokykyä.

Lisätietoa hankkeista: https://decarbonhome.fi ja https://forefrontcities.com/.

Kirjoitus on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 31.8.2025.

Kirjoittaja

Charlotta Harju työskentelee Postdoc-tutkijana Luonnonvarakeskuksessa.

/by

Asumistoiveissa korostuu käytännöllisyys ja sijainti – mikä on kestävyyden merkitys?

Oma koti on monelle tärkeä ja turvallinen paikka, jonne arki kulminoituu läheisimpien ihmisten ja arjen ajanvieton ympärille. Toisilla voi olla tarkka mielikuva ja kriteerit toiveiden kodista ja tulevaisuuden asumisesta, kun toisilla ajatukset ovat suurpiirteisemmät. Mitä suomalaiset sitten toivovatkaan asumiselta? Asumiseen kohdistetaan monenlaisia toiveita ja tarpeita erilaisista lähtökohdista. Ilmastonmuutoksen synnyttämä keskustelu kestävämmästä kehityksestä koskettaa myös asumista toimialana. Janita Partanen tarkasteli kestävän kuluttamisen merkitystä asumisen toiveissa pro gradu -tutkielmassaan. Monet ilmastoviisaat ratkaisut ja käytännöt liittyvät asumiseen ja ihmisten jokapäiväisiin tapoihin toimia, sillä asuminen on yksi suurin päästöjen aiheuttaja. Jotta ihmisiä voidaan tukea ilmastoviisaiden valintojen tekemisessä, on heidän tarpeitaan ja toiveitaan ymmärrettävä.

Sopivan kokoinen asunto lähellä ystäviä, palveluita ja luontoa

Kun suomalaisilta kysyttiin toiveiden asunnosta ja elinympäristöstä he nostivat esille kolmena tärkeimpänä tekijänä sijainnin, asunnon ominaisuudet ja sosiaalisen ympäristön. Toiveissa sijaintiin liitettiin lyhyet etäisyydet palveluihin, läheisiin ihmisiin, luontoon ja toimiviin liikenneyhteyksiin. Naapurustolta puolestaan toivottiin rauhallisuutta sekä hyviä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia. Suomalaisten erityinen suhde luontoon tuli esille myös toistuvina toiveina ulkoilualueista tai vesistöstä kodin lähellä.

Asunnon ominaisuuksilta puolestaan toivottiin käytännöllisyyttä ja mukavuutta. Tehokas pohjaratkaisu ja säilytystila olivat tärkeä tuki arjessa. Mukavuutta asumiseen puolestaan haettiin harrastusmahdollisuuksien ja kodin erityisominaisuuksien kuten saunan tai terassin kautta. Toiveissa tuotiin esille myös luonnonvalon määrä ja puu miellyttävänä materiaalina. Sosiaalinen ympäristö vuorostaan huomioitiin asumistoiveissa lyhyenä etäisyytenä ystäviin ja sukulaisiin, sekä pohtimalla yhteisasumista. Lyhyiden yhteyksien koettiin helpottavan yhteydenpitoa sekä tuovan turvaa ja apua arkeen.

Asumisen toiveissa on eroja

Suomalaisissa tunnistettiin myös eroja asumisen kuluttajina toiveiden pohjalta. Asumisen toiveista tunnistettiin neljä ryhmää, joista ensimmäinen korosti sosiaalisuutta määrittävänä tekijänä toiveissaan. Heille tärkeintä oli perheen ja ystävien läheisyys eli asumisen mahdollistamat sosiaaliset yhteydet muihin ihmisiin. Toiselle ryhmälle keskeisintä asumisessa oli puolestaan kodin tarjoamat silmää miellyttävä esteettinen ulkomuoto, oma paikka rauhoittumiselle sekä viihteellinen puoli kuten harrastusmahdollisuudet ja kulttuuripalvelut.

Kolmas ryhmä puolestaan koki kodin tärkeimmiksi ominaisuudeksi käytännöllisyyden ja toimivuuden. Heille kodissa oleellisinta oli arjen toimintojen tukeminen ja helpottaminen, joka ilmeni lyhyinä yhteyksinä, helppohoitoisuutena sekä tehokkaina ja edullisina ratkaisuina. Neljännen ryhmän toiveiden kodissa tärkeää oli ilmastoystävällisyys, mikä näkyi usealla elämän osa-alueella toiveina uusiutuvista energiaratkaisuista ja materiaaleista, omavaraisuudesta sekä mahdollisuuksista kestäviin käytäntöihin kuten kierrätykseen ja pyöräilyyn.

Ilmastoviisas koti

Kestävyyden merkitys on yhä kasvava myös asumisen alalla. Tällä hetkellä noin joka kymmenes toi esille kestävyyteen liittyviä seikkoja tulevaisuuden asumisen toiveissaan. Monille ilmastoviisaus tarkoitti toiveissa uusiutuvaa lämmitysmuotoa ja energianlähteitä, kuten aurinko- tai tuulisähköä. Kiinnostusta esitettiin myös puuta kohtaan rakennusmateriaalina ja asunnon koosta oltiin valmiita tinkimään. Lisäksi toivottiin, että koti mahdollistaisi kestävien käytäntöjen toteuttamisen kuten kierrätyksen ja liikkumisen kävellen, pyörällä tai julkisen liikenteen avulla. Usein ilmastoviisaat valinnat yhdistettiin myös muihin hyötyihin, kuten taloudellisiin säästöihin tai luontomaisemien säilyttämiseen. Ihmisten kiinnostus kestävämpään asumiseen näkyi toiveissa, mutta toteutukseen kaivattiin usein lisää tietoa ja tukea.

Kirjoittaja

Janita Partanen on Vaasan yliopiston markkinoinnin johtamisen maisteriopiskelija, jota kiinnostaa kestävyys kuluttajakäyttäytymisessä. Tänä keväänä hän suorittaa vaihto-opintojaan nauttien Espanjan auringosta Madridissa. Pro gradu -tutkielma Arvon kokeminen ja kestävän kuluttamisen merkitys asumisen toiveissa on kokonaisuudessaan luettavissa Osuva-julkaisuarkistossa.

/by