Kohti hiilivapaita koteja

Asukaskeskeiset ratkaisut lähiöiden ja maaseudun ilmastoviisaaseen asumiseen

Timo Roschier

Kaupunkilaiset ovat maaseutuasujia sitoutuneempia ilmastotoimiin

,
Suurempien kaupunkien kerrostaloasujat ovat valmiimpia ilmastotoimiin, kun taas epäilevimmin ilmastonmuutokseen suhtaudutaan maaseudun omakotitaloissa, selvisi Decarbon-Homen tuoreessa tutkimuksessa. Asenteet eivät kuitenkaan näy aina suoraan teoissa.
Koivukylän kerrostalot

Research Seminar: Towards Equitable Climate-Wise Housing, 3 June 2026

A warm welcome to explore the scientific findings by the Decarbon-Home project and discuss their societal implications to our last research seminar on 3 June 2026!

Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivä 2.6.2026: Ratkaisuja korjausrakentamiseen – Politiikka, rahoitus, asukas ja yritykset

Vuoden 2026 Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivää ja Decarbon-Home-hankkeen loppuseminaaria vietetään tiistaina 2.6. Katajanokan Solo Sokos Hotel Pier 4:ssä. Luvassa puheenvuoroja ja keskustelua korjausrakentamisen ratkaisuista eri sektoreilla ja energiatehokkuustoimien ja kiertotalouden merkityksestä asumisen kestävyysmurroksessa.

Kodin tavaroiden vaaliminen kestävän arjen valintana

Kodin tavarat voivat pitää sisällään tarinoita, muistoja ja yhteistä historiaa, ja niitä halutaan vaalia ja pitää kunnossa pitkään. Kusti Huuskosen pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin korjaamista osana kestävää asumista antikuluttamisen muotona.

Energiakriisi asumisen käytäntöjen muovaajana

Energiakriisi nosti sähkön hinnan ennätyslukemiin ja energian riittävyyshaasteet näkyvästi julkiseen keskusteluun, mutta miten se näkyi asumisen arjessa? Sanna Saaren pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin energiakriisin myötä ilmenneitä muutoksia asumisen energiaa kuluttavissa käytännöissä.

Ratkaisuja: Elinkaariajattelu ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus painottuvat kiertotalouden ja asumisen hiiliviisauden keskusteluissa

Ratkaisuja-blogisarjassa Decarbon-Home-hankkeen maanantaisissa aamukahviseminaareissa tutkimustaan esitelleet tutkijat kertovat tutkimuksensa keskeisistä huomioista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Vesa Kanninen kirjoittaa hankkeen sidosryhmien näkemyksistä hiiliviisaudesta ja kiertotalouden roolista kestävyysmurroksessa.
130 000

kodissa on öljylämmitys

17 %

kodeista lämpenee lämpöpumpuilla

D

on yleisin pien- ja kerrostalokotien energialuokka

Decarbon-Home

Decarbon-Home-tutkimushanke edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Hanketietoa >

Tilaa Decarbon-Home-tutkimushankkeen uutiskirje

40 %

kerrostalokodeista on rakennettu 1960-1970 -luvuilla

40 %

energiasta kuluu rakennussektorilla

20 %

työllisyydestä on rakennussektorilla

Hanketietoa

Decarbon-Home-tutkimushanke edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin.

Julkaisut

Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Lue lisää hankkeen tuloksista täältä.

Yhteystiedot

Decarbon-Home-tutkimuskonsortiossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Vaasan yliopisto ja Tallinnan teknillinen yliopisto. Löydät tutkijoiden yhteystiedot täältä.

Konsortio

Decarbon-Home-tutkimuskonsortiossa ovat Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Vaasan yliopisto ja Tallinnan teknillinen yliopisto.

 

Rahoittaja

Hanketta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.