Kohti hiilivapaita koteja

Asukaskeskeiset ratkaisut lähiöiden ja maaseudun ilmastoviisaaseen asumiseen

Kohti resilienttejä kaupunkeja – Millaista on tulevaisuuden rakentaminen ja asuminen? Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivä 4.6.2025

Vuoden 2025 ilmastoviisaan asumisen kesäpäivä järjestetään keskiviikkona 4.6. Katajanokan Solo Sokos Hotel Pier 4:ssä yhteistyössä FoREfront-hankkeen kanssa. Luvassa puheenvuoroja ja keskustelua tulevaisuuden resilienteistä asumisen ja rakentamisen ratkaisuista.

Kuntapäättäjien ilmastotietopaketti julkaistu

CLIMATE-tutkimusohjelman julkaisema tietopaketti tarjoaa kuntapäättäjille uusinta tutkittua tietoa monihyötyisistä ja vaikuttavista ilmastoratkaisuista. Kansalaiset ja yritykset tukevat laajasti ilmastovastuullisia ratkaisuja, jotka ovat oikeudenmukaisia ja taloudellisesti järkeviä.

Tutkimusseminaari – Kohti vähähiilistä kotia ja asumista: näkökulmia hiiliviisauteen 6.2.2025

Tervetuloa keskustelemaan Decarbon-Home-hankkeen tähänastisista tieteellisistä tuloksista ja niiden yhteiskunnallisista vaikutuksista yhdessä hankkeemme kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa.

Kokeilukulttuurista oppimisen kulttuuriin? 1386 rakennetun ympäristön kokeilua Suomessa

Kokeilut ovat vakiintuneet osaksi rakennetun ympäristön kehittämishankkeita. Decarbon-Home-hankkeen tutkimuksessa selvitämme, minkälaisia energiatoimia kokeiluilla on pyritty vauhdittamaan, mitä kokeilut kertovat yhteiskunnallisesta murroksesta ja miten oikeudenmukaisuus on huomioitu hankkeissa.

Alueellinen tyhjeneminen, asumattomat rakennukset ja lämmitysmuotojen muovaama tulevaisuus

Usein ilmastoystävällisintä rakentamista on jo rakennettu koti. Muuttoliike ja kaupungistuminen kuitenkin jättävät jälkeensä tyhjiä rakennuksia, harvenevia palveluita ja aiemman yhdyskuntarakenteen kaikuja. Decarbon-Homen tutkimuksessa selvitetään rakennusten lämmitysmuodon yhteyttä alueelliseen tyhjenemiseen.

Ratkaisuja: Kodin ratkaisujen vaikutukset energiankulutuksen käytänteisiin tulisi huomioida paremmin suunnittelussa

Ratkaisuja-blogisarjassa Decarbon-Home-hankkeen maanantaisissa aamukahviseminaareissa tutkimustaan esitelleet tutkijat kertovat tutkimuksensa keskeisistä huomioista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sara-Ellen Laitinen esitteli kestävää kulutusta ja erityisesti kotitalouksien energiankulutukseen liittyviä käytänteitä käsittelevää tutkimusta.
130 000

kodissa on öljylämmitys

17 %

kodeista lämpenee lämpöpumpuilla

D

on yleisin pien- ja kerrostalokotien energialuokka

Decarbon-Home

Decarbon-Home-tutkimushanke edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Hanketietoa >

Tilaa Decarbon-Home-tutkimushankkeen uutiskirje

40 %

kerrostalokodeista on rakennettu 1960-1970 -luvuilla

40 %

energiasta kuluu rakennussektorilla

20 %

työllisyydestä on rakennussektorilla

Hanketietoa

Decarbon-Home-tutkimushanke edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin.

Julkaisut

Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Lue lisää hankkeen tuloksista täältä.

Yhteystiedot

Decarbon-Home-tutkimuskonsortiossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Vaasan yliopisto ja Tallinnan teknillinen yliopisto. Löydät tutkijoiden yhteystiedot täältä.

Konsortio

Decarbon-Home-tutkimuskonsortiossa ovat Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Vaasan yliopisto ja Tallinnan teknillinen yliopisto.

 

Rahoittaja

Hanketta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

twitter