Mellunmäen ja Kontulan lähiöt ovat muutosten edessä. Decarbon-Home-hankkeen tutkijat tutustuivat muun muassa täydennysrakentamisen suunnitelmiin, taloyhtiön energiaremonttiin sekä kaupunkilaisten osallistamiseen lähiöiden kehittämisessä. Kaupunkikävelyt edistävät tutkijoiden ja kumppanikaupunkien vuoropuhelua.

Syyskuisen sateisessa säässä joukko DecarbonHome-hankkeen tutkijoita kävi tutustumassa Mellunkylän lähiöihin Mellunmäkeen ja Kontulaan Itä-Helsingissä. Mellunkylän osalta on odotettavissa uusia tuulia, kun kaupunkiuudistusta viedään eteenpäin. Alueelle on suunnitteilla mittavaa täydennysrakentamista ja vireillä on erilaisia asemakaavahankkeita. Lähiökävely alkoi Mellunmäen metroasemalta, jonka läheisyyteen suunnitellaan runsaasti täydennysrakentamista. Siitä matka jatkui Aarteenetsijäntielle, johon suunnitellaan purkavaa uudisrakentamista. Uudet rakennukset on suunniteltu rakennettaviksi puisina kerrostaloina, osin kaupungin vuokra-asunnoiksi ja osin yksityisomisteisiksi.

Tutkijoita kierrätettiin myös Kontulan keskustassa, josta on yleiskaava olemassa vuodelta 2016, kehittämisvaraus tehty vuonna 2019 ja järjestetty ideakilpailu vuonna 2020 alueen kehittämiseksi. Ideakilpailun järjestäjinä ovat toimineet alueen rakennukset omistavat kiinteistöyhtiöt yhteistyössä kaupungin kanssa. Kiinnostavaa on, että tämän ideakilpailun osana on muodostettu sparrausryhmä alueen asukkaista ja toimijoista. Kilpailutyöt ovat esillä Kerrokantasi -palvelussa ja niitä voidaan hyödyntää asemakaavoituksessa joko osittain tai kokonaan.

Helsingin kaupungin arkkitehdit Laura Viljakainen ja Johanna Marttila (keskellä) kertoivat Helsingin kaupungin täydennysrakentamisen suunnitelmista, johon kuuluu myös Aarteenetsijäntien purkava uudisrakentaminen puulla. Kuvassa myös tutkija Joonas Salmijärvi ja Mellunkylän stadiluotsi Marjaana Jaranne. Kuva: Anne Viljanen.

Seuraavaksi tutkijaryhmä vieraili Kontulan nuorisotalolla, jossa keskustelut pyörivät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ympärillä. Esimerkiksi Kontulan ostoskeskuksen suunniteltuihin muutoksiin liittyy toisaalta toiveita, iloa ja kulttuuriin liittyviä seikkoja, mutta toisaalta huolia. Esimerkiksi paikalliset yrittäjät voivat olla huolissaan, onko heillä uudistusten jälkeen varaa vuokriin. Maahanmuuttajien asemaa pohdittiin myös ja tapoja, joilla saisi monenlaisten ihmisten äänet kuuluviin.

Lopuksi matka jatkui kontulalaisen taloyhtiön pihaan. Taloyhtiön neljä kerrostaloa sekä naapuritalot ovat siirtymässä maalämpöön ja irtautumassa kaukolämmöstä. Lisäksi suunnitteilla on lämmöntalteenottoa poistoilmasta. Keskusteluissa nousivat esiin niin energiakriisi kuin vihreä siirtymä. Maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajat ovat hieman nousseet 6–7 vuodesta noin 10 vuoteen energiakriisin johdosta, mutta näihin investoinnin kannattavuuksiin vaikuttavat myös toisaalla kallistuva kaukolämmön hinta. Toisaalta hybridimalliset ratkaisut, joissa on lämpöpumppujen lisäksi aurinkopaneelit ovat entistä huomattavasti kannattavampia, sillä aurinkopaneelien investointien takaisinmaksuajat ovat pudonneet huimasti energiakriisin myötä. Taloyhtiöiden päätöksenteko kontulalaisessa taloyhtiössä nojaakin isännöitsijän mukaan vahvasti taloudellisiin argumentteihin myös uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämisessä. Toisaalta taloudellisesti kannattavien hankkeiden sivutuotteena syntyvät ympäristöhyödyt eivät varmastikaan harmita ketään ja sen ajatuksen myötä päätimme helsinkiläisen lähiökävelyn.

Suurkiitos Decarbon Home -hankkeen puolesta Helsingin kaupungille ja muille tutkijoita kierrättäneille tahoille oikein onnistuneesta kaupunkikävelystä!

Isännöitsijä Patrick Lindman Kontulan huollosta kertoo kontulalaisen taloyhtiön siirtymisestä kaukolämmöstä maalämpöön. Kuulijoina Inka Santala, Sampo Vesanen, Liina Häyrinen, Venla Bernelius, Atte Koskivaara, Joonas Salmijärvi ja Anna Strandell. Kuva: Anne Toppinen

Kaupunkikävelyyn osallistuivat arkkitehdit Laura Viljakainen ja Johanna Marttila Helsingin kaupungilta, Mellunkylän stadiluotsi Marjaana Jaranne ja isännöitsijä Patrick Lindman Kontulan huollosta. Decarbon Home -hankkeesta mukana olivat Helsingin yliopistosta Anne Toppinen, Vesa Kanninen, Venla Bernelius, Joonas Salmijärvi ja Anne Viljanen, Luonnonvarakeskuksesta Katja Lähtinen, Atte Koskivaara ja Liina Häyrinen sekä Suomen ympäristökeskuksesta Jani Lukkarinen, Inka Santala, Anna Strandell ja Sampo Vesanen. DigiDecarbon -hankkeesta osallistui Maija Faehnle Suomen ympäristökeskuksesta.

Decarbon Home -hankkeen kaupunkikävelyt edistävät tutkijoiden ja kumppanikaupunkien sekä muiden sidosryhmien vuoropuhelua. Mellunkylän kaupunkikävely avaa Decarbon Home-hankkeessa toteutettavan Helsingin murrosareenaprosessin.

Kirjoittaja

Anne Viljanen on tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistolla Decarbon Home-hankkeessa. Väitöskirjassaan hän tutkii vähähiilisen rakentamisen toimijaverkostoja sekä kestävyysmurroksen polkuja.

Kuvagalleria

Kuluttajat pitävät puunkäyttöä potentiaalisena ilmastonmuutoksen hillintäkeinona, mutta suhtautuvat epäilevämmin puisten julkisivujen säänkestävyyteen. Suomalaiset ja ruotsalaiset haluaisivat suosia puuta verrattuna muihin materiaaleihin, kirjoittavat professori Anne Toppinen ja akatemiatutkija Elias Hurmekoski.

Viime vuosina hellejaksot ovat Euroopassa yleistyneet, aikaistuneet ja pitkittyneet. Ennätyslämpötiloja nähtiin tänä kesänä Englannissa ja Ranskassa, ja metsäpalot ovat riehuneet Välimeren alueella. Kaupunkiympäristöjen lämpösaarekkeet pahentavat vaikutuksia asukkaiden, erityisten ikääntyneiden terveydelle. Kuumuuteen varautuminen näkyy jo tarpeena viilentää asuinrakennuksia koneellisesti, mutta keskusteluissa ovat nousseet myös asuinrakennusten suunnitteluun liittyvät kysymykset. Miksi suosia enää tummia ulkomaalipintoja? Tarvitaanko valtavia ikkunoita aurinkoisiin ilmansuuntiin?

Suomen ilmastopaneelin arvioiden mukaan sateisuuden lisääntymisen ja keskilämpötilan nousun yhdistelmä on todennäköinen lopputulos meillä Suomessakin. Kosteat ja lauhat talvet – näköpiirissä ”ikuinen marraskuu” – tuovat erilaisia haasteita rakennuksille. Alueellisesti rankkasateet ja tulviva vesi voivat muodostaa kasvavia haasteita rakennetulle ympäristölle. Onko meillä jo liian vähän asfaltoimattomia viheralueita? Rakennetaanko asutusta liian lähelle tulvariskialueita?

Ilmastonmuutos ja äärevöityvät sääilmiöt asettavat rakennusalalle suuria paineita yhtäältä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja toisaalta luoda pitkäikäisiä ja huollon kannalta vaivattomia ratkaisuja. Näiden tulisi myös toimia joustavasti muuttuvissa sääolosuhteissa.

Puu on suosittu rakennusten kantava materiaali

Nykytilanteessa on ollut kiinnostava tutkia, kuinka kuluttajat näkevät puumateriaalin houkuttelevuuden muuttuvassa ilmastossa. Erityisesti kuluttajien näkökulmasta muuttuva ilmasto voi koskettaa säälle alttiita kohteita kuten ulkoverhoukseen ja piharakentamiseen liittyviä materiaaliratkaisuja. Decarbon-Home-hankkeessa toteutetun tutkimuksemme tulokset pohjautuvat aineistoon, johon kuului 2000 kansalaisen vastaukset Suomessa ja Ruotsissa kesällä 2021.

Kyselyssämme kartoitettiin aluksi vastaajien näkemystä ilmastonmuutoksen vakavuudesta. Kummassakin maassa vain muutama prosentti vastaajista suhtautui epäillen ilmastonmuutoksen vakavuuteen eli oli ns. ilmastomuutosskeptikkoja. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että sään paikalliset ääri-ilmiöt voivat tuoda ilmastonmuutoksen uhkia lähemmäs kansalaisten arkea. Tämä voi kannustaa valintoihin, joilla muutoksia pitkällä aikavälillä voidaan vaimentaa.

Kyselytutkimuksemme tuloksissa korostui puumateriaalin rakennuskäyttö keinona sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin ympäristöpaineisiin rakennussektorilla. Kiinnostavasti puu tai puu yhdistettynä muihin materiaaleihin oli noin puolelle vastaajista suosituin vaihtoehto asuinrakennuksen kantavana materiaalina. Puukerrostalorakentaminen oli tuttua enemmistölle vastaajista molemmissa maissa. Tämä osuus oli korkeammalla Suomessa, vaikka Ruotsissa se on asuinrakentamisessa yleistynyt nopeammin. Vastaajajoukkoa voi siten luonnehtia melko positiivisesti puunkäyttöön suhtautuvina. Tämä voi liittyä vastaajajoukon taustapiirteisiin, sillä noin joka kolmannella suomalaisista oli yhteys metsäalaan joko koulutuksensa, työpaikkansa tai metsänomistuksen kautta. Ruotsissa vastaava osuus jäi viidennekseen.

Kuten oheisesta kuvasta nähdään, suomalaisvastaajat (64 %) suhtautuivat keskimäärin ruotsalaisia (51 %) myönteisemmin siihen, kuinka ilmastoystävällisenä rakennusmateriaalina puu nähtiin verrattuna betoni- tai teräsrakentamiseen. Suomalaiset näkivät myös useammin, että puurakennus toimisi hiilen varastona.

Säänvaihtelut vaikuttavat ulkorakenteiden tekniseen kestävyyteen

Molemmissa maissa iso osa vastaajista näki ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden jo nostaneen rakennusten ylläpitokustannuksia, esim. maalaustarvetta. Noin kolmasosa molemmissa maissa näki säänvaihteluiden jo lyhentäneen ulkorakenteiden teknistä kestävyyttä. Noin kolmasosa vastaajista näki myös, että sään ääri-ilmiöt tulisivat vähentämään puun käyttöä ulkorakenteissa tulevaisuudessa. Tuloksia tulkittaessa on hyvä kuitenkin huomata, että merkittävä osa vastaajista ei ollut vahvasti samaa eikä eri mieltä väittämien kanssa. Osalle vastaajista sään ääri-ilmiöiden vaikutusten voi siis olettaa olevan epäselviä tai hankalasti hahmotettavia.

Tulostemme mukaan sään ääri-ilmiöiden vaikutukset voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä. Tilastollisen monimuuttuja-analyysin avulla tunnistimme vastaajajoukolle molemmissa maissa olevan kaksijakoisia uskomuksia, jotka koostuivat sekä myönteisistä että negatiivisista näkemyksistä liittyen puurakentamiseen muuttuvassa ilmastossa. Näiden ennustamisessa ilmastonmuutoksen vakavuuden kokeminen lisäsi myönteisiä näkemyksiä puurakentamisesta, mutta ei vaikuttanut kielteisiin näkemyksiin. Molemmissa maissa puukerrosrakentamisen tunnettuus lisäsi vastaajien alttiutta nähdä puumateriaali positiivisempana. Vastaajan yhteys metsäsektoriin joko metsänomistuksen tai työpaikan kautta lisäsi positiivisia mielikuvia puuhun liittyen, mutta tilastollisesti merkitsevänä vain ruotsalaisvastaajilla. Tämä tulos on yllättävä ottaen huomioon yksityismetsänomistuksen suuremman roolin meillä kuin Ruotsissa.

Kuluttajat tuntuvat siis näkevän puunkäytön potentiaalisena ilmastonmuutoksen hillintäkeinona, mutta suhtautuvat hieman epäilevämmin puisten julkisivujen säänkestävyyteen. Erityisesti kantavissa rakenteissa puunkäytöllä olisi selvästi kasvun varaa, mutta elementoinnin myötä myös julkisivuremonteissa nähtäneen puunkäytön volyymin ja moninaisuuden kasvua.

Kuva: Suomalaisten (FIN) ja ruotsalaisten (SWE) kuluttajien näkemyksiä keskeisiin puura-kentamista koskeviin ilmastoväittämiin asteikolla 1=vahvasti eri mieltä, …, 5=en osaa sa-noa, 9=vahvasti samaa mieltä (vastaajajoukko N=2015, aineisto kesäkuu 2021).

Rakennetun ympäristön päästöjen karsimisella on kiire

Tuloksillamme on merkitystä käyttäjälähtöisten puurakentamisen tuotantoketjujen suunnittelussa sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen näkökulmista. Kasvava kosteus-, tuuli-, lumikuorma- ja lämpöaltistus asettaa suurempia vaatimuksia erityisesti julkisivuille, mutta ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta korostuu kantavien rakenteiden valmistuksen aiheuttama päästöpiikki. Kumpi näistä näkemyksistä – säävaihteluiden riskit ja puun nousevat ylläpitokustannukset vaiko hiilen varastointi ja muut edut puurakentamisesta – painaa enemmän näyttää kuitenkin riippuvan yksittäisten kansalaisten taustaominaisuuksista.

Lainsäädäntö tukee vahvasti vähempipäästöisten rakennusmateriaalien käyttöönottoa nopealla aikataululla, ja tässä puurakentaminen voi toimia kilpailun kirittäjänä myös perinteiselle betonielementtirakentamiselle. Kuten tähänkin asti, rakentaminen tulee vaatimaan eri materiaalien yhdistelyä. Joka tapauksessa, jos mielimme hiilineutraalia yhteiskuntaa jo ensi vuosikymmenellä, rakennetun ympäristön päästöjen karsimisella on kiire. Rakennuskanta uudistuu varsin hitaasti, joten myös korjausrakentamisen puolella puupohjaisia ratkaisuja on syytä etsiä samalla säätilojen äärevöitymiseen varautuen.

Lisätietoa

Decarbon-Home-tutkimusartikkeli on julkaistu arvostetussa Canadian Journal of Forest Research -tiedejulkaisussa.

Vehola, A., Hurmekoski, E., Lähtinen, K., Ruokamo, E., Roos, A., Toivonen, R. & Toppinen, A. 2022. Citizen beliefs concerning wood as a construction material under extreme weather events. Canadian Journal of Forest Research, https://cdnsciencepub.com/doi/full/10.1139/cjfr-2022-0108

Kirjoittajat

Anne Toppinen toimii professorina Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolla sekä DECARBON-HOME-tutkimushankkeen konsortion johtajana.

Dosentti Elias Hurmekoski on akatemiatutkija Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolla.