Decarbon-Home-hankkeen tutkija Anne Viljasen tuore väitös Helsingin yliopistosta kertoo, miten kaupunkien ja yritysten yhteistyöllä voidaan edistää kestäviä ratkaisuja kaupunkiympäristöissä. Viljasen väitös on ensimmäinen kokonaisuudessaan hankkeen aikana toteutettu väitöstutkimus.

Väitöstutkimus keskittyi erityisesti puiseen, olemassa olevien kerrostalojen, korjausrakentamiseen, jonka edistäminen yhdistyy laajemmin puurakentamiseen ja luontopohjaisiin ratkaisuihin kestävien kaupunkiympäristöjen kentällä. Puumateriaalin ja luontopohjaisten ratkaisujen, kuten viherkattojen ja viherseinien, käyttö voi auttaa kehittämään ratkaisuja, joista on hyötyä sekä ympäristölle että yhteiskunnalle. Nämä ratkaisut tarjoavat puolestaan potentiaalisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen ylikulutuksen ja luontokadon hillitsemiseen.

Tutkijatohtori Anne Viljanen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta havaitsi väitöstutkimuksessaan, että puumateriaalin käyttö kerrostalojen korjausrakentamisessa on Suomessa vielä melko satunnaista, vaikka puulla on etuja verrattuna muihin materiaaleihin. Puun keveys mahdollistaa esimerkiksi lisäkerrosten rakentamisen olemassa oleviin rakennuksiin, joka voi olla ratkaisu tilanpuutteesta kärsivissä kaupungeissa. Puurakenteet varastoivat myös hiiltä.

Viljasen mukaan kunnat ja yritykset voivat yhdessä edistää tällaisia innovatiivisia projekteja, jotka tukevat vähähiilistä ja ympäristöriskeille joustavasti sopeutuvaa kaupunkiympäristöä. Esimerkkejä puisista korjausrakentamisen projekteista löytyy, mutta toteutus on ollut muutamien aktiivisten yksilöiden poikkeuksellista toimintaa. Nämä ovat olleet uniikkeja ratkaisuja tilanteissa, joissa on erityisen hyvin havaittu ja hyödynnetty mahdollisuuksia liiketoimintaympäristössä.

– Kuntien rooli kestävien ratkaisujen edistäjinä on merkittävä, jotta yritykset saavat positiivisen markkinasignaalin kestävälle innovaatioilleen. Tutkimuksen mukaan kaavoitusta on käytetty ohjaamaan puista uudisrakentamista ja luontopohjaisia ratkaisuja edelläkävijäkaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella, mutta korjausrakentamisen puolella poliittisten ohjauskeinojen käyttö on ollut vähäisempää, Viljanen kertoo

Viljasen mukaan vasta tulevaisuuden asiana voidaan nähdä monihyötyiset korjausrakentamisen kokonaisratkaisut, joissa yhdisteltäisiin kestävää luonnonvarojen käyttöä laajemmin, sisältäen niin materiaalit, energian, veden ja maaperän kestävän käytön sekä sosiaalisia innovaatioita.

– Näitä kuitenkin jo suunnitellaan edelläkävijäkaupungeissa ja ne ovat olemassa kokeiluhankkeina tai rakentamiskonsepteina, toki tie suunnitelmista käytäntöön ja ratkaisujen laaja-alaiseen käyttöön on pitkä. Taloyhtiöiden demokraattiset päätöksentekoprosessit ovat puolestaan usein todella hitaita, mikä hidastaa puun hyödyntämistä laajalti kerrostalojen korjausrakentamisessa. Toisaalta kaupunkiomisteiset vuokrataloyhtiöt ovat ajoittain motivoituneet edistämään viihtyisämpiä ja vähähiilisempiä kerrostaloja nimenomaan vähemmän houkuttelevissa lähiöissä ja näissä päätöksenteko on nopeampaa ja ratkaisujen monistettavuus mahdollista, pohtii Viljanen.

Tutkimus korostaa myös tiedonkulun parantamisen tärkeyttä eri toimijoiden välillä, erityisesti suunnittelijoiden ja käytännön toteuttajien kesken. Monialainen yhteistyö ja tiedonvaihto ovat avainasemassa, kun pyritään luomaan kestävämpiä ja viihtyisämpiä kaupunkiympäristöjä.

Viljasen mukaan lainsäädännön ja poliittisten ohjauskeinojen merkitys korostuu entisestään, kun EU:n ja Suomen kansalliset tavoitteet hiilijalanjälkilaskennan osalta tiukentuvat. Kaupunkien ja yritysten on tärkeää ottaa nämä vaatimukset huomioon ja kehittää toimintaansa kestävämpään suuntaan.

Viljasen tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa kaupungeille ja yrityksille, jotka haluavat olla edelläkävijöitä kestävien ratkaisujen kehittämisessä.

Anne Viljanen väitteli 11.4.2025 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta aiheesta: ”Business ecosystems for urban sustainability: retrofits, wood construction, and nature-based solutions in Finland”. Tutkimus on saanut strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Decarbon-Home-hankkeen lisäksi rahoitusta Business Finlandin rahoittamasta FoREfront-hankkeesta.

Uutinen on julkaistu alun perin Helsingin yliopiston sivuilla: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestavyysmurros/puulla-korjataan-ja-rakennetaan-tulevaisuuden-kestavia-kaupunkiymparistoja-uusia-mahdollisuuksia-kaupungeille-ja-yrityksille.

Otsikkokuvassa Tampereen Puolarin puiset lisäkerrokset. Kuva: Anne Viljanen.

CLIMATE-tutkimusohjelman julkaisema tietopaketti tarjoaa kuntapäättäjille uusinta tutkittua tietoa monihyötyisistä ja vaikuttavista ilmastoratkaisuista. Kansalaiset ja yritykset tukevat laajasti ilmastovastuullisia ratkaisuja, jotka ovat oikeudenmukaisia ja taloudellisesti järkeviä.

Kuntapäätöksenteko on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Suurella osalla kunnista on kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin Suomen valtiolla. Kunnilla on tahtoa ja kykyä olla ilmastoviisaita edelläkävijöitä ja ilmastotoimien vetureita kohti ilmastolain mukaista hiilineutraaliutta Suomessa vuoteen 2035 mennessä.

Kunnissa voidaan edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista monilla keinoilla, jotka samanaikaisesti vahvistavat kunnan elinvoimaa ja luovat laadukasta arjen ympäristöä asukkaille. Strategisen tutkimuksen CLIMATE-tutkimusohjelmassa tuotetaan tietoa ja työkaluja paikallistason ilmastoviisaiden ratkaisujen tueksi. Decarbon-Home on yksi neljästä CLIMATE-ohjelman tutkimushankkeista.

Lataa tietopaketti tästä: Ilmastotietopaketti kuntapäättäjille

Mikäli tahdot itsellesi tai jaettavaksi tietopaketin painettuja versioita, ota yhteyttä CLIMATE ohjelmajohtajaan Paula Schönachiin sähköpostiosoitteella paula.schonach@aalto.fi.

Ilmastotietopaketti julkaistiin Vahva kunta – viisaat ilmastopäätökset -webinaarissa, jonka tallenteet löydät täältä. Kuntavaaliehdokkaiden paneelikeskustelua ei tallennettu.

Energiayhteisön muodostaminen on taloyhtiöille merkittävä keino vähentää energiankulutusta ja osallistua sähkön ja lämmön pientuotantoon. Energiayhteisöjen hyödyt jäävät kuitenkin nykyisellään usein kerros- ja rivitaloasujien ulottumattomiin. DecarbonHomen sisarhankkeessa DigiDecarbonissa laadittiin suositukset taloyhtiöiden energiayhteisöjen edistämiseksi.

Noin puolet suomalaisista asuu kerrostaloissa, mutta kerrostaloasujien mahdollisuudet osallistua asumisen energiamurrokseen ovat pientaloasujiin verrattuna rajalliset. Energiasääntelyyn on viime vuosina avattu mahdollisuus energiayhteisöjen perustamiselle, joka tarjoaa keinon energiamurrokseen osallistumisen oikeudenmukaiselle laajentamiselle. Taloyhtiöiden muodostamat energiayhteisöt mahdollistaisivat kerros- ja rivitaloasukkaille osallistumisen energiamarkkinoihin aktiivisina asiakkaina, jotka tuottavat, varastoivat ja/tai kuluttavat sähköä osallistuen sähkönkulutuksen joustoon ja energiatehokkuuden parannuksiin. Taloyhtiöt pystyisivät näin yhteisesti hallitsemaan vaihtelevien energiamarkkinoiden riskejä, samalla hyötyen mahdollisuudesta osallistua uusiutuvan sähkön tuotantoon ja kulutuksen joustoon.

Suositukset tukemaan sähkön tuottamiseen liittyvien energiayhteisöjen perustamista taloyhtiöissä

Suosituksissa on hahmoteltu neljä toimenpidekokonaisuutta, jotka voisivat toimia perustana taloyhtiöiden energiayhteisöjä kannustavalle ja tukevalle ympäristölle:

  1. Kevytsiirtomaksu helpottaisi sähkön siirtoa lähietäisyydellä. Monien taloyhtiöiden kannalta on olennaista mahdollistaa yhden pääsulakkeen ylittävät, taloyhtiöstä tai naapuritaloista muodostuvat yhteisöt. Kevytsiirtomaksulla voisi olla merkittävä kannustevaikutus.
  2. Kotitalousvähennystä vastaava kannustin avuksi. Energiayhteisö ei ole taloyhtiön hankinta vaan sen jäsenien yhteenliittymä. On syytä selvittää, miten kerrostaloasujat voisivat saada energiaremontin asennuskuluista vastaavan hyvityksen kuin pientaloasujat saavat kotitalousvähennyksenä.
  3. Taloyhtiöt tarvitsevat kohdennettua tukea erityisesti korttelitason yhteishankkeissa. Yhteistyöhankkeet edellyttävät uudenlaisia toimintamalleja ja yhteistyötä esimerkiksi alueellisten energiayhtiöiden ja kaupunkisuunnittelun kanssa. Suurimmissa kaupungeissa on saatu hyviä kokemuksia korjausrakentamisen ja energiaremonttien kohdennetusta tuesta taloyhtiöille.
  4. Jatkuva ja pitkäkestoinen neuvonta tukee taloyhtiöiden ja yhteisöjen energiahankkeita. Tarjolla oleva tieto tulisi olisi taloyhtiöiden hallitusten, isännöitsijöiden ja aktiivisten asukkaiden saatavilla nykyistä koostetummin ja selkeämmin. Myös neuvonnan jatkuvuuteen olisi syytä panostaa.

Kerrostalo- ja rivitaloasuntojen rooli aktiivisina asiakkaina lisäisi uusiutuvan energian tuotantoa, tuottaisi tarpeellista joustoa energian hintavaihteluissa ja parantaisi paikallista omavaraisuutta. Energiayhteisöjen hyötyjen saattaminen myös kerrostaloasujien ulottuville osaltaan edistäisi asumisen ympäristöhyötyjä sekä energiamurroksen sosiaalista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta.

Suomen energiayhteisöihin liittyvää politiikkakehitystä linjattiin yhteisöenergiatyöryhmän mietinnössä keväällä 2023. Nyt on tärkeää huolehtia, että suositukset saadaan käytäntöön.

Tutustu toimenpidesuosituksiin:

Kerrostaloasukkaiden energiayhteisöt Suomessa: Toimenpidesuosituksia

Lisätietoa:

Jani Lukkarinen, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 251 893
Maija Faehnle, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 251 109

Etsimme Decarbon-Home-tutkimushankkeessa erilaisia kotitalouksia – nyt erityisesti lapsiperheitä! – kertomaan asumiseen liittyvistä kokemuksista. Tutkimuksessa kerätyn tiedon avulla pyritään vastaamaan kestävän asumisen haasteisiin.

Osallistuessasi tutkimukseen haastattelemme sinua arkisista kestävään asumiseen sekä kodin ja tavaroiden huoltoon ja korjaamiseen liittyvistä teemoista. Haastattelun kesto on noin 60-90 minuuttia.

Osallistuneiden kesken arvotaan yksi 300 euron (verollinen) rahapalkkio.

Ilmoittaudu tutkimukseen tämän linkin kautta: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/128377/lomakkeet.html tai QR-koodilla:

Decarbon-Home-hanke

Tutkimus on osa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Kohti hiilivapaita koteja -hanketta (Decarbon-Home). Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke), ja siihen kuuluu laaja joukko tutkijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupunkeja ovat Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa. Hankkeen toteutukseen osallistuu myös lukuisia yhteistyökumppaneita erilaisista kansalais- ja etujärjestöistä yrityksiin, ministeriöihin ja kansainvälisiin asiantuntijoihin.

Tule mukaan – panoksesi on ensiarvoisen tärkeä!

Hankkeen tutkijat antavat lisätietoa tutkimukseen osallistumisesta:

Sara-Ellen Laitinen, Helsingin yliopisto (sara-ellen.laitinen(at)helsinki.fi)

Elina Tikkanen, Vaasan yliopisto (elina.tikkanen(at)uwasa.fi)

Kuva: Piia Keto on tehnyt kuvituksia hankkeen tutkimustuloksista

We are looking for diverse households – now, especially families with children and youngsters! – to share their experiences related to housing. The information collected in the study aims to address challenges related to sustainable living.

By participating in the research, we will interview you on everyday aspects of housing as well as themes related to home maintenance and repairs. The interview lasts about 60-90 minutes.

Among the participants, there will be a drawing for one 300-euro (taxable) cash prize.

Sign up for the study through this link: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/128377/lomakkeet.html or by using QR code:

Decarbon-Home project

The research is part of a Strategic Research Council funded project Towards carbon-free homes (Decarbon-Home).

Participate – your contribution is crucial!

The project researchers will provide additional information about participating in the study:

Sara-Ellen Laitinen, University of Helsinki (sara-ellen.laitinen(at)helsinki.fi)

Elina Tikkanen, University of Vaasa (elina.tikkanen(at)uwasa.fi)

Image: Piia Keto has illustrated project’s research results

Suomessa erityisesti puun käyttö uudis- ja korjausrakentamisessa on keino vähentää merkittävästi asumisen elinkaaren aikaisia päästöjä sekä parantaa asukashyvinvointia. Decarbon-Home-hankkeessa laadittiin suositukset puukerrostalojen markkinointiin.

Uusi, vuoden 2025 alussa voimaan astuva rakentamislaki tuo mukanaan ilmastovaikutusten arvioinnin, joka tarjoaa myös kiinteistönvälittäjille lisää tietoa rakentamisen vähähiilisyydestä. Ilmastokysymysten lisäksi laissa korostuu tarve turvallisiin ja terveellisiin asuinympäristöihin. Suomessa erityisesti puun käyttö uudis- ja korjausrakentamisessa on keino vähentää merkittävästi asumisen elinkaaren aikaisia päästöjä sekä parantaa asukashyvinvointia.

Puukerrostalojen kysyntäkehitys on lupaavaa, mutta puumateriaaliin liittyy vanhentuneita käsityksiä, jotka jarruttavat edelleen kysynnän kasvua. Tutkimusten mukaan asiakkaat arvostavat puuta rakennus- ja sisustusmateriaalina ja ovat jopa valmiita maksamaan lisähintaa puumateriaalin käytöstä. Kiinteistönvälittäjät ovat keskeisessä asemassa vähähiilisen asumisen edistäjinä asuntomarkkinoiden tiedonvälittäjinä. Decarbon-Home-hankkeessa laadittiin suositukset puukerrostalojen markkinointiin kiinteistönvälittäjille.

Ympäristötiedot ja puumateriaalin hyödyt avuksi markkinoinnissa

Decarbon-Home-hankkeen tutkijat suosittelevat ottamaan rakennuksen ympäristötiedot ja puumateriaalin ominaisuudet laajasti huomioon asuntojen markkinoinnissa:

  1. Asiakkaat suhtautuvat puuhun myönteisesti rakennus- ja sisustusmateriaalina, ja sen käyttö olisi hyvä mainita myynti-ilmoituksessa.
  2. Rakennuksille lasketaan nykyään yleensä hiilijalanjälki. Rakennuksen ympäristötietoja kannattaakin hyödyntää myynti-ilmoituksessa.
  3. Ostajat arvostavat muun muassa puun teknisiä ominaisuuksia, visuaalista ilmettä ja myönteisiä vaikutuksia sisäilman laatuun, joten asuntonäytössä kannattaa kertoa laajasti puun eri ominaisuuksista asumisessa.
  4. Oikein käytettynä puu on paloturvallinen ja kosteutta kestävä rakennusmateriaali, mikä ei välttämättä ole ostajalle itsestään selvää. Mahdolliset väärinkäsitykset tai ennakkoluulot puun teknisestä kestävyydestä on hyvä korjata luotettavalla taustainformaatiolla markkinoinnissa.
  5. Kiinteistönvälittäjien kautta kulkee monenlaista tietoa asuntojen toimivuudesta ja ostajien huomioista. Kiinteistönvälittäjät ovat avainasemassa rakentamisen asukaslähtöisyyden edistämisessä ja he voivat välittää asukkaiden toiveita eteenpäin suunnittelijoille ja rakennuttajille.

Decarbon-Home-hanke

Suositukset laadittiin osana Decarbon-Home-tutkimushanketta, joka edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Monitieteisen hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Erityisen huomion kohteena ovat lähiöt ja haja-asutusalueet, joilla remontit ovat ajankohtaisia ja energiatehokkuustoimille on tarvetta. Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke), ja siihen kuuluu laaja joukko tutkijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupunkeja ovat Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa. Hankkeen toteutukseen osallistuu myös lukuisia yhteistyökumppaneita erilaisista kansalais- ja etujärjestöistä yrityksiin, ministeriöihin ja kansainvälisiin asiantuntijoihin.

Tutustu suosistuksiin:

Suositukset puukerrostaloasuntojen markkinointiin kiinteistönvälittäjille

Lisätietoa:

Charlotta Harju, Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, 029 532 2345
Katja Lähtinen, Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, 029 532 2191
Eliisa Kylkilahti, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, 029 415 8051

Valtioneuvosto asetti 9. marraskuuta uuden ilmastopaneelin kaudelle 2024-2027. Paneelin jäseniksi nimettiin Decarbon-Home-hankkeestakin tutut professorit Anne Toppinen ja Jarek Kurnitski. Ilmastopaneeli antaa lausuntoja ja tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.

Ilmastopaneeliin nimettiin 15 tutkijaa yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Ilmastopaneelin jäsenhaku käynnistettiin viime keväänä ja korkeakoulut ja tutkimuslaitokset saivat ehdottaa paneeliin jäseniä. Ympäristöministeriö sai 41 jäsenehdotusta ja 6 ehdotusta puheenjohtajaksi. Puheenjohtajaksi valittiin Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Decarbon-Home-tutkimushanke on paneelin uudessa kokoonpanossa hyvin edustettuna. TalTechin ja Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski on toiminut ilmastopaneelissa jo edellisellä nelivuotiskaudella, kun taas varadekaani, professori Anne Toppinen Helsingin yliopistosta liittyy paneeliin uutena jäsenenä.

”Rakennetun ympäristön päästöjen karsimisella on kiire ja haasteena on rakennuskannan hidas uudistuminen. Myös korjausrakentamisen puolella ratkaisuja on syytä etsiä aktiivisesti. Puun rakennuskäytön lisäyksellä voidaan edistää elinkaaritavoitteita muun muassa prosessitehokkuuden ja rakennusten hiilivarastoinnin kautta”, sanoo professori Anne Toppinen.

”Energian tehokas käyttö rakennuksissa ja muualla on yksin keskeinen ratkaisu päästöjen leikkaamiseen. Käyttämätön energia on tunnetusti parasta energiaa, ja tehokkuus ensin -periaate auttaa yleisesti pitämään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvittavat investoinnit kohtuullisina”, toteaa professori Jarek Kurnitski.

”Tiedepaneeleilla on suuri merkitys välittää tutkimustietoon perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi. Odotan innolla tähän työhön pääsemistä”, Toppinen jatkaa.

Ilmastopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, jonka asema on määritelty ilmastolaissa. Lain mukaan paneelin tehtävänä on tuottaa, koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa sekä tunnistaa tietotarpeita ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta. Tietoa käytetään ilmastopolitiikan suunnittelussa, toimeenpanossa, seurannassa sekä päätöksenteon tukena.

Ympäristöministeriö on teettänyt ilmastopaneelista arvioinnin, joka julkaistaan joulukuussa.

Ilmastopaneelin kokoonpano 1.1.2024-31.12.2027:

Puheenjohtaja

Jyri Seppälä
professori
Suomen ympäristökeskus

Jäsenet

Paula Kivimaa
tutkimusprofessori
Suomen ympäristökeskus

Antti Arasto
tutkimusjohtaja
VTT

Hannele Korhonen
tutkimusprofessori, toimialajohtaja
Ilmatieteen laitos

Lassi Ahlvik
apulaisprofessori
Helsingin yliopisto

Kati Kulovesi
professori
Itä-Suomen yliopisto

Raisa Mäkipää
tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus

Jaana Halonen
johtava tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kati Koponen
erikoistutkija
Teknologian tutkimuskeskus

Risto Soukka
professori
Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Heikki Liimatainen
professori
Tampereen yliopisto

Jarek Kurnitski
adjunct professori
Aalto-yliopisto

Sampo Soimakallio
ryhmäjohtaja, johtava tutkija
Suomen ympäristökeskus

Anne Toppinen
varadekaani, professori
Helsingin yliopisto

Heikki Lehtonen
tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus

Lue lisää:

Ympäristöministeriön tiedote: https://ym.fi/-/valtioneuvosto-asetti-uuden-ilmastopaneelin-puheenjohtajaksi-jyri-seppala

Ilmastopaneelin tiedote: https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/valtioneuvosto-asetti-uuden-ilmastopaneelin-puheenjohtajaksi-jyri-seppala/

Uutisissa ja julkisessa puheessa maaseutu ja haja-asutusalueet esitetään energiamurroksen uhreina: energiakriisit iskevät omakotiasujiin, suuret uusiutuvan energian hankkeet herättävät pelkoja paikallisissa asukkaissa ja asuntojen arvon lasku tekee korjauksista kannattamattomia. Ilmasto- ja energiapolitiikassa onkin tärkeää tunnistaa maaseudun erityispiirteet. Samalla maaseutuyhteisöiltä löytyy paljon työkaluja, joilla muutokset energiajärjestelmissä voivat parantaa sekä alueiden elinvoimaa että muutoskestävyyttä. Tuore raportti esittelee itärajan tuntumassa sijaitsevassa Korpiselän kylässä keväällä 2023 järjestetyn maaseutuareenan tuloksia.

Suunnittelu ja yhteisön voima oikeudenmukaisen energiamurroksen avaimina

Energiaomavaraisuus on vanha tavoite, joka voi parantaa niin elinkeinotoiminnan kuin hyvinvoinninkin edellytyksiä. Uusiutuvan energian järjestelmissä (yli-)omavaraisuus korostuu niin kotitalouksien, lähiyhteisöjen kuin alueidenkin tasoilla, kun uudenlaisia järjestelmiä rakennetaan. Koska muutos on jo liikkeellä, on tärkeää toimia nopeasti, ja kysyä miten ja keiden ehdoilla uudet järjestelmät suunnitellaan. Samalla voidaan pohtia miten erilaiset yhteisöt pysyvät muutoksessa mukana.

Maaseutuareenassa tunnistettiin viisi toisiinsa nivoutuvaa näkökulmaa, jotka energiamurroksessa on huomioitava. Tulokset on esitetty viiden muutospolun muodossa, ja ne sisältävät ehdotuksia keinoista tuoda erilaiset toimijat osaksi murrosta:

  1. Kansallista tukijärjestelmää on tärkeää kehittää etenkin heikoimmassa asemassa olevia suojaavaksi, jolloin murroksesta saadaan oikeudenmukainen. Kaikki eivät voi sijoittaa suuria pääomia uuteen teknologiaan, jolloin tarvitaan kohdentuvia energia-avustuksia.
  2. Viisaalla maankäytön ohjauksella yhteisöt voidaan tuoda osaksi uusiutuvan energian suunnittelua. Hahmottamalla yhteisöjen kanssa uusiutuvan energian mahdollisuuksia ja potentiaalia, voidaan hyötyjä jakaa paikallisille yhteisöille.
  3. Yhteisöjen omaa toimijuutta voidaan lisätä erityisesti ohjatuilla yhteishankinnoilla. Esimerkiksi aurinkopaneelihankinnoista on runsaasti hyviä kokemuksia, mutta haja-asutusalueella voimavaroja voi yhdistää myös muihin yhteisiin ponnistuksiin.
  4. Arjessa ilmasto- ja energiakäytäntöjen hallinta on tärkeä kansalaistaito, ja tämän ”energialukutaidon” lisäämiseen on panostettava. Esimerkiksi kylien energianeuvojat ja kylätalojen energiatietopisteet olisivat hyviä lähtökohtia tiedon jalkautumiselle.
  5. Uuden teknologian levittämisessä voidaan hyödyntää yhteisöperinteitä, kuten energiaosuuskuntia. Esimerkiksi nykyiset kylien kaukolämmöstä vastaavat lämpöenergiaosuuskunnat voisivat toimia myös aurinko- ja tuulisähkön tuottajina.

Maaseutuareena-prosessista

Decarbon-Home-hanke järjesti vanhassa Korpiselän kylässä keväällä 2023 murrosareenan, jossa joukko eritaustaisia paikallisia olosuhteita, ilmastokestävän asumisen haasteita ja oikeudenmukaisuuskysymyksiä tuntevia henkilöitä rakensi ilmastoviisaan asumisen muutospolkuja ja pohti toimia oikeudenmukaisen energiamurroksen edistämiseksi. Maaseutuareenan lähtökohtana oli hahmottaa ilmastoviisaan asumisen oikeudenmukaisia keinoja asukkaiden, energiajärjestelmän, politiikan ja erilaisten toimijoiden näkökulmista.

Oikeudenmukaisuuden kysymykset korostuvat haja-asutusalueilla, joilla on historiallisesti totuttu pärjäämään omillaan. Kestävät ilmasto- ja energiaratkaisut edellyttävät aktiivista ohjauskeinojen kehittämistä, jotta kestävät toimet ovat mahdollisia, kiinnostavia ja lähtökohtaisesti helppoja myös maaseutuolosuhteissa. Samoin on tärkeää tukea yhteisöjä ja niissä tapahtuvaa oppimista, jonka kautta hyvät ratkaisut leviävät ja meneillään olevan murroksen hyödyt saadaan näkyväksi. Tässä voidaan hyödyntää aktiivisia paikallistoimijoita, kuten Marttaliittoa, seurakuntia ja kyläyhdistyksiä.

Lue lisää:

Yhteisöt ja suunnittelu haja-asutusalueiden ilmastoviisauden avaimina – Joensuun maaseutuareenan muutospolut ja viestit (raportti, pdf)

Lisätiedot:

Jani Lukkarinen, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 251 893

Energiakorjaukset avaavat tilaisuuden hyvän ja ilmastoviisaan arjen tukemiselle lähiöissä. Lähiöareena-prosessissa selvitettiin eri näkökulmia edustavien osaajien kanssa keinoja edistää ilmastoviisasta asumista lähiökontekstissa. Juuri julkaistussa raportissa esitellään lähiöareenassa tuotetut muutospolut ja ratkaisuehdotukset lähiöiden ilmastoviisaan asumisen edistämiseksi.

Pitkäjänteistä ja osallistavaa asumisen ilmastotyötä

Lähiöareenan tuloksissa korostuu kaksi toisiinsa tukeutuvaa polkua ilmastoviisaaseen lähiöön. Ensimmäinen korostaa määrätietoisten poliittisten ratkaisujen merkitystä muutoksen ohjaamisessa ja toinen saavutettavan energiatiedon merkitystä arjen osallisuuden parantamiseksi.

Lähiöareenan tulokset painottavat pitkäjänteisyyttä rakennusten energiatehokkuuden ohjaukseen. Poliittisessa ohjauksessa on tärkeää priorisoida hajautettujen energiahankkeiden rahoitusta esimerkiksi korttelienergiaohjelman muodossa. Erityisen tärkeää on, että ilmastotyö on kannustavaa kaikille asukkaille – niin omistaja-asukkaille kuin vuokralaisille. Kulutuksen (vesi, lämpö, sähkö) täytyy olla näkyvää ja säästön on koiduttava asukkaan hyödyksi.

Kuluttajien tulee saada nykyistä paremmin puolueetonta tietoa ilmastoviisaasta asumisesta esimerkiksi kaupungilta tai muilta julkisilta toimijoilta, ja lähiöihin kohdistuvan tuen on jalkauduttava alueille. Esimerkiksi alueelliset energia-asiahenkilöt tukemaan lähiöiden energiakorjauksia tulisi ottaa pikaisesti kokeiluun. Kaupunkien ilmastotavoitteet eivät nykyisellään tavoita korttelitasoa ja siirry toiminnaksi – esimerkiksi naapurustoyhteistyöstrategia voisi olla askel asuinalueiden suunnitelmille yhteisöenergian kehittämiseksi ja yhteistyölle asukkaiden, kaupungin ja yritysten kesken.

Lähiöareenan tärkein viesti on, että isoissa murroksissa tarvitaan aktiivista vuoropuhelua, jolla tulevaisuuden kehityskulkujen hyödyt tehdään näkyviksi erilaisilla asukkaille. Tässä työssä kaupungilla on paljon vastuuta, mutta myös mahdollisuuksia.

Lähiöareena-prosessista

Lähiöareena on Decarbon-Home-hankkeen kevään 2023 aikana järjestämä prosessi, jossa etsittiin keinoja vähähiilisen asumisen edistämiseen lähiöissä tarkastelemalla erityisesti Kontulan ja Mellunmäen lähiöitä. Työssä rakennettiin muutospolkuja, jotka kuvaavat tärkeimpiä tarvittavia muutoksia arjen käytännöissä ja politiikan ohjauksessa.

Prosessissa tarkasteltiin kriittisesti ilmastoviisasta asumista tukevan korjausrakentamisen edistämisen alueellisia ja hallinnollisia esteitä ja sitä, kuinka paikallistoimijat ovat onnistuneet niiden huomioimisessa edistääkseen energiaremontteja. Prosessissa kiinnitettiin huomiota asukkaiden arki- ja kokemustiedon hyödyntämiseen osana korjausrakentamista ja pyrittiin nostamaan esille keinoja osallistaa asukkaita ilmastotavoitteiden edistämiseen taustaan ja sosiaaliseen statukseen katsomatta.

Murrosareenan rinnalla kokoontui myös kansalaispaneeli, jossa alueen asukkaat pääsivät kommentoimaan muutospolkuja omista lähtökohdistaan. Kansalaispaneelin tärkeimmät viestit korostavat arjen ratkaisujen kannustavuutta, jossa ilmaston kannalta myönteisten ratkaisujen tulisi olla halvimpia sekä vuokralaisten äänen kuulemista nykyistä paremmin asumista koskevissa päätöksissä.

Kommentoi muutospolkuja

Kestävyysmurroksissa on tärkeää tunnistaa eri ratkaisujen vuorovaikutus ja etsiä keinoja, joilla kaikki voivat osallistua.

Voit osallistua keskusteluun ja kommentoida muutospolkuja lähiöareenan kommentointisivulla. Vastauksia käytetään Decarbon-Home-hankkeen tutkimustyössä vähähiilisen asumisen edistämiseksi Suomessa.

Kommentoi lähiöareenan muutospolkuja: http://murrosareena.fi/lahioareena/

Lue lisää:

Arki ja politiikka tukemaan ilmastoviisautta lähiöissä – Mellunkylän lähiöareenan muutospolut ja viestit (raportti, pdf)

Lisätiedot:

Jani Lukkarinen, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 251 893
Fanny Groundstroem, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 252 292

The Nest Hackathon is organized in collaboration with Helsinki Think Company and the experts in the field from the Decarbon-Home research project.

Nest Hackathon is a multidisciplinary weekend challenge that brings together students and professionals from various study backgrounds to develop innovative solutions for sustainable housing. The participants will develop a pilot that helps to renovate over a million homes in Finland and help tackle one of the biggest emitters in Finland.

The hackathon will have an unique atmosphere, where teams can focus on developing a pilot product for the theme of the challenge. Helsinki Think Company will create an atmosphere that encourages innovation and is familiar to hackathon veterans everywhere.

Who can take part?

Good news, the hackathon is open for everyone! No matter if you are a student, in the early stages of your career or further along, this is the perfect opportunity to challenge yourself and learn from the experts in the field. All that is required is that the person brings their talent to the table and wants to be part of a team that innovates in an efficient manner.

It is possible to apply to Nest Hackathon individually or as a team. The teams can be either set or formed by the organizers.

The ability to understand Finnish is required within the team, as some of the material is in Finnish only. Not everyone within the team has to be Finnish-speaking, though.

The theme of the challenge – how to make energy renovation as easy as possible for homeowners?

Climate change and the energy crisis have encouraged more and more Finns to consider and implement energy renovations in their homes. In particular, there are many opportunities for energy efficiency measures in rural areas, where renovations are currently needed.

Therefore, there is a need for tools and solutions to tackle this issue. During Nest Hackathon, the participants will work in interdisciplinary teams to create gamified solutions through an app to incentivize sustainable behaviors and provide homeowners with information and resources to make their homes more environmentally smart.

The wider scope: knowledge to action!

The Nest Hackathon is organized as a collaboration between Helsinki Think Company and the multidisciplinary Decarbon-Home research project. The project’s mission is to promote a fair and socially just sustainability revolution in housing and construction. Decarbon-Home works together with cities, residents and other stakeholders to reach concrete solutions in order to reach the goal.

Nest Hackathon occurs over a weekend with the experienced facilitation by Helsinki Think Company. However, the challenge does not stop there! For the best ideas, there is excitingly a possibility for further funding within the project.

How to apply?

Nest Hackathon will take place on the weekend of 15th to 17th September. Application period to Nest Hackathon lasts until August 31st. But why wait until then? We will make the first selections already by June 9th, so that you can spend the summer relaxing!

Apply to make a difference and grow as an expert in a unique atmosphere! Read more and apply at thinkcompany.fi/nest