Artikkelit

Hei pääkaupunkiseudulla asuva lapsen tai nuoren vanhempi! Osallistu tutkimushaastatteluun

Etsimme Decarbon-Home-tutkimushankkeessa erilaisia kotitalouksia – nyt erityisesti lapsiperheitä! – kertomaan asumiseen liittyvistä kokemuksista. Tutkimuksessa kerätyn tiedon avulla pyritään vastaamaan kestävän asumisen haasteisiin.

Osallistuessasi tutkimukseen haastattelemme sinua arkisista kestävään asumiseen sekä kodin ja tavaroiden huoltoon ja korjaamiseen liittyvistä teemoista. Haastattelun kesto on noin 60-90 minuuttia.

Osallistuneiden kesken arvotaan yksi 300 euron (verollinen) rahapalkkio.

Ilmoittaudu tutkimukseen tämän linkin kautta: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/128377/lomakkeet.html tai QR-koodilla:

Decarbon-Home-hanke

Tutkimus on osa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Kohti hiilivapaita koteja -hanketta (Decarbon-Home). Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke), ja siihen kuuluu laaja joukko tutkijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupunkeja ovat Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa. Hankkeen toteutukseen osallistuu myös lukuisia yhteistyökumppaneita erilaisista kansalais- ja etujärjestöistä yrityksiin, ministeriöihin ja kansainvälisiin asiantuntijoihin.

Tule mukaan – panoksesi on ensiarvoisen tärkeä!

Hankkeen tutkijat antavat lisätietoa tutkimukseen osallistumisesta:

Sara-Ellen Laitinen, Helsingin yliopisto (sara-ellen.laitinen(at)helsinki.fi)

Elina Tikkanen, Vaasan yliopisto (elina.tikkanen(at)uwasa.fi)

Kuva: Piia Keto on tehnyt kuvituksia hankkeen tutkimustuloksista

/by

Lähiöareena selvitti oikeudenmukaisia keinoja ilmastoviisaaseen asumiseen lähiöissä

Energiakorjaukset avaavat tilaisuuden hyvän ja ilmastoviisaan arjen tukemiselle lähiöissä. Lähiöareena-prosessissa selvitettiin eri näkökulmia edustavien osaajien kanssa keinoja edistää ilmastoviisasta asumista lähiökontekstissa. Juuri julkaistussa raportissa esitellään lähiöareenassa tuotetut muutospolut ja ratkaisuehdotukset lähiöiden ilmastoviisaan asumisen edistämiseksi.

Pitkäjänteistä ja osallistavaa asumisen ilmastotyötä

Lähiöareenan tuloksissa korostuu kaksi toisiinsa tukeutuvaa polkua ilmastoviisaaseen lähiöön. Ensimmäinen korostaa määrätietoisten poliittisten ratkaisujen merkitystä muutoksen ohjaamisessa ja toinen saavutettavan energiatiedon merkitystä arjen osallisuuden parantamiseksi.

Lähiöareenan tulokset painottavat pitkäjänteisyyttä rakennusten energiatehokkuuden ohjaukseen. Poliittisessa ohjauksessa on tärkeää priorisoida hajautettujen energiahankkeiden rahoitusta esimerkiksi korttelienergiaohjelman muodossa. Erityisen tärkeää on, että ilmastotyö on kannustavaa kaikille asukkaille – niin omistaja-asukkaille kuin vuokralaisille. Kulutuksen (vesi, lämpö, sähkö) täytyy olla näkyvää ja säästön on koiduttava asukkaan hyödyksi.

Kuluttajien tulee saada nykyistä paremmin puolueetonta tietoa ilmastoviisaasta asumisesta esimerkiksi kaupungilta tai muilta julkisilta toimijoilta, ja lähiöihin kohdistuvan tuen on jalkauduttava alueille. Esimerkiksi alueelliset energia-asiahenkilöt tukemaan lähiöiden energiakorjauksia tulisi ottaa pikaisesti kokeiluun. Kaupunkien ilmastotavoitteet eivät nykyisellään tavoita korttelitasoa ja siirry toiminnaksi – esimerkiksi naapurustoyhteistyöstrategia voisi olla askel asuinalueiden suunnitelmille yhteisöenergian kehittämiseksi ja yhteistyölle asukkaiden, kaupungin ja yritysten kesken.

Lähiöareenan tärkein viesti on, että isoissa murroksissa tarvitaan aktiivista vuoropuhelua, jolla tulevaisuuden kehityskulkujen hyödyt tehdään näkyviksi erilaisilla asukkaille. Tässä työssä kaupungilla on paljon vastuuta, mutta myös mahdollisuuksia.

Lähiöareena-prosessista

Lähiöareena on Decarbon-Home-hankkeen kevään 2023 aikana järjestämä prosessi, jossa etsittiin keinoja vähähiilisen asumisen edistämiseen lähiöissä tarkastelemalla erityisesti Kontulan ja Mellunmäen lähiöitä. Työssä rakennettiin muutospolkuja, jotka kuvaavat tärkeimpiä tarvittavia muutoksia arjen käytännöissä ja politiikan ohjauksessa.

Prosessissa tarkasteltiin kriittisesti ilmastoviisasta asumista tukevan korjausrakentamisen edistämisen alueellisia ja hallinnollisia esteitä ja sitä, kuinka paikallistoimijat ovat onnistuneet niiden huomioimisessa edistääkseen energiaremontteja. Prosessissa kiinnitettiin huomiota asukkaiden arki- ja kokemustiedon hyödyntämiseen osana korjausrakentamista ja pyrittiin nostamaan esille keinoja osallistaa asukkaita ilmastotavoitteiden edistämiseen taustaan ja sosiaaliseen statukseen katsomatta.

Murrosareenan rinnalla kokoontui myös kansalaispaneeli, jossa alueen asukkaat pääsivät kommentoimaan muutospolkuja omista lähtökohdistaan. Kansalaispaneelin tärkeimmät viestit korostavat arjen ratkaisujen kannustavuutta, jossa ilmaston kannalta myönteisten ratkaisujen tulisi olla halvimpia sekä vuokralaisten äänen kuulemista nykyistä paremmin asumista koskevissa päätöksissä.

Kommentoi muutospolkuja

Kestävyysmurroksissa on tärkeää tunnistaa eri ratkaisujen vuorovaikutus ja etsiä keinoja, joilla kaikki voivat osallistua.

Voit osallistua keskusteluun ja kommentoida muutospolkuja lähiöareenan kommentointisivulla. Vastauksia käytetään Decarbon-Home-hankkeen tutkimustyössä vähähiilisen asumisen edistämiseksi Suomessa.

Kommentoi lähiöareenan muutospolkuja: http://murrosareena.fi/lahioareena/

Lue lisää:

Arki ja politiikka tukemaan ilmastoviisautta lähiöissä – Mellunkylän lähiöareenan muutospolut ja viestit (raportti, pdf)

Lisätiedot:

Jani Lukkarinen, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 251 893
Fanny Groundstroem, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 252 292

/by

Tuet kohdentuvat suurituloisille ja pieniin remontteihin — tutkimushanke suosittaa muutoksia energia-avustukseen

Ilmastonmuutos ja energiakriisi ovat kannustaneet suomalaisia pohtimaan ja toteuttamaan energiaremontteja asunnoissaan. Niiden vauhdittamiseksi asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on jakanut energia-avustusta vuodesta 2020 lähtien. Tänään julkaistun politiikkasuosituksen mukaan tätä tukimuotoa kannattaa jatkaa, mutta avustukseen pitää tehdä merkittäviä muutoksia, jotta se toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Nykyisen energia-avustuksen vaikutuksia asuinrakennusten energiaremontteihin ja tuen kustannustehokkuutta on tutkittu Kohti hiilivapaita koteja -hankkeessa (Decarbon-Home). Tutkimusten perusteella on laadittu Policy Brief -julkaisu, jossa esitetään suositukset energiakorjausten avustuksen kehittämiseksi.

ARAn myöntämän energia-avustuksen budjetti on vuodelle 2023 lähes 100 miljoonaa euroa. Se on melko vaatimaton panostus valtiolta, jos summaa vertaa alkuvuoden 2023 sähkön käyttöön liittyviin tukiin, kuten väliaikaiseen sähkötukeen ja sähkön arvonlisäveron tilapäiseen alentamiseen, kehittämispäällikkö Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskuksesta muistuttaa.

”Päättäjien tulisi ensisijaisesti priorisoida yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestäviä ja reiluja tukimuotoja. Rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen vähentää energia- ja asumiskustannuksia, nostaa rakennuskannan arvoa ja parantaa asuinviihtyvyyttä.”

Nykymuotoisella avustuksella lähinnä yksittäisiä toimenpiteitä

Hankkeessa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella kaksi kolmasosaa energia-avustusta saaneista remonteista olisi toteutunut ilman tukeakin. Lisäksi selvisi, että avustuksen avulla on pääosin käynnistynyt hankkeita, joissa toteutetaan vain yksittäisiä toimenpiteitä: noin puolessa energia-avustusta saaneista taloyhtiöistä toteutettiin kyselyn mukaan vain yksi toimenpide, tyypillisesti lämmitysjärjestelmän vaihto.

Yhtenä ongelmana on se, että hankkeen tukikelpoisuutta arvioidaan suhteessa rakennuksen alkuperäiseen energiatehokkuuteen. Useissa kohteissa yksikin toimenpide voi tällöin riittää tukikelpoisuuteen, jos rakennus on jo aiemmin siirtynyt esimerkiksi kaukolämpöön öljylämmityksestä.

Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Tallinnan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski näkee, että usean toimenpiteen monipuolisella yhdistämisellä saataisiin vaikuttavampi lopputulos.

”Nykymuotoinen energia-avustus ei kannusta perusteellisiin energiaremontteihin, joissa parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Tutkimustulostemme perusteella pieneen korjaukseen on saanut suhteellisesti jopa kaksi kertaa enemmän tukea kuin kokonaisvaltaiseen remonttiin.”

Energiakorjauksille kunnianhimoiset tavoitteet

Nykyinen avustus on lisäksi koettu vaikeaksi ymmärtää. Kyselyssä tuensaajat ilmoittivat, että päänvaivaa herättivät muun muassa toimenpiteittäin vaihtelevat avustusosuudet.

Decarbon Home -hankkeen suosituksissa esitetään ratkaisuksi näihin ongelmiin avustuksen yksinkertaistamista ja tuen ehdoksi lopputulokselle asetettavaa energiatehokkuuden tavoitetta.

”Me esitämme, että avustusta saisi kaikista tukikelpoisista toimenpiteistä 30 prosenttia, jos rakennus korjataan tavoite-energialukuun”, professori Kurnitski kertoo.

Eniten tukea energiaremontteihin tarvitsevat pienituloiset, jotka asuvat usein heikon energialuokan asunnoissa ja alueilla, joilla asuntojen arvo on alhainen. Hankkeen tulosten perusteella energia-avustus on tähän asti ohjautunut keskimäärin enemmän hyvätuloisille asukkaille ja arvokkaille asuinalueille.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jouni Räihä pitää tärkeänä varmistaa, että tulevaisuudessa avustus kohdistuu oikeudenmukaisen vihreän siirtymän hengessä myös pienituloisille.

”Taloyhtiöille pitäisi kehittää tuen kanssa yhdessä toimiva lainantakausjärjestelmä, jolla voidaan varmistaa rahoitus energiakorjauksille. Vastaava malli on saanut Virossa energiakorjaukset liikkeelle myös lähtökohtaisesti huonokuntoisissa lähiöissä.”

Uudistuksella vaikuttavampaa tukea

Tutkijat suosittavat ARAn jakamalle energia-avustukselle kattavaa uudistuspakettia. Uudistuksen tarkoitus on laajentaa ja monipuolistaa avustuksen saajien joukkoa ja siten kasvattaa tuen vaikuttavuutta.

  1. Asetetaan kunnianhimoinen energiatehokkuuden tavoiteluku (E-luku), johon jokaisen avustettavan kohteen on korjauksen jälkeen päästävä
  2. Avustusta jaetaan sama osuus, 30 prosenttia, kaikista avustuskelpoisista toimenpiteistä
  3. Tiedot tehdyistä toimenpiteistä ja energiankulutuksesta ennen ja jälkeen kerätään ja julkaistaan taloyhtiöiden osalta avoimesti
  4. Varmistetaan energiakorjauksen rahoitus muun muassa lainantakausten muodossa
  5. Mukautetaan uudisrakentamissa käytetyn E-luvun laskenta korjausrakentamiseen
  6. Varmistetaan, että avustetuissa kohteissa on remontin jälkeen hyvät asumisolosuhteet mm. ilmanvaihdon ja lämpöviihtyvyyden osalta
  7. Koulutettu tekninen konsultti varmistaa kunkin hankkeen toimivuuden

Decarbon-Home-hanke

Policy Brief toteutettiin osana Decarbon-Home-tutkimushanketta, joka edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Monitieteisen hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Erityisen huomion kohteena ovat lähiöt ja haja-asutusalueet, joilla remontit ovat ajankohtaisia ja energiatehokkuustoimiin on paljon mahdollisuuksia. Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto, ja siihen kuuluu laaja joukko tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupunkeja ovat Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa. Hankkeen toteutukseen osallistuu myös lukuisia yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri alueilta ja tasoilta, yrityksistä ministeriöihin ja kansainvälisiin asiantuntijoihin. Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Yhteystiedot:

Hanna-Liisa Kangas, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 029 525 1276

Jarek Kurnitski, Tallinnan teknillinen yliopisto Taltech, etunimi.sukunimi@taltech.ee, +372 5866 4370

Jouni Räihä, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 252 243

Lisätietoa:

Suositukset energiakorjausten avustuksen kehittämiseksi

/by

Murrosareenasta näkökulmaa lähiöiden energiaremontteihin

Taloyhtiöiden energianeuvontapalvelussa olemme pyrkineet tekemään energiaremontin taloyhtiöille mahdollisimman helpoksi. Decarbon-Home-hankkeen murrosareenatyöskentelyn kautta olen saanut parempaa ymmärrystä Mellunkylän ihmisten elämästä ja siitä, mikä heitä voisi motivoida ja miten me voisimme auttaa toteuttamaan energiaremontteja, kirjoittaa Emma Berg Helsingin kaupungin energianeuvontapalvelusta.

Nimestään huolimatta murrosareenatyöskentely on pakottanut nostamaan nenän omista hommista ja katsomaan oman työni kontekstia ja kohderyhmää laajemmin. Vaikka murrosareena on sanana hirviö, niin menetelmänä se on oikein kiva.

Tulin mukaan Decarbon-Home-hankkeeseen keväällä 2022 nimenomaan, koska halusin osallistua murrosareenatyöskentelyyn. Murrosareena on monialainen osallistava menetelmä, joka tähtää yhteiskunnallisten muutospolkujen rakentamiseen erilaisissa työpajoissa. Olin sinänsä helppo uhri, koska minulla oli kokemusta Smart Energy transition -hankkeen murrosareenoista, ja käsitykseni menetelmästä oli siksi oikein myönteinen. Mukaan lähteminen oli kiinnostavaa myös siksi, että mukana oli tuttuja tutkijoita, joiden kykyyn ohjata prosessia ja tietopohjaan energia-asioissa pystyimme nojaamaan.

Olen työni kautta saanut jo monta vuotta tutustua energiamurroksen edistämiseen, mutta omaan työhön ja ymmärrykseen asiakkaista ja kontekstista on helppo poteroitua. Murrosareenan työpajoihin osallistumisen olen nähnyt itselleni ja tiimillemme helppona tapana saada laajempi käsitys lähiöiden energiakorjausten ajureista ja motivaatiologiikasta sekä siitä, mitä pitäisi tehdä toisin. Hyvä oivallus on ollut se, miten suuri vaikutus kaupungin palveluillamme rakennusvalvonnassa on energiahankkeiden toteutukseen ja myös yritysten toimintaan.

Murrosareenatyö on tuonut yhteen tutkimusyhteisöä, yrityksiä, kunnallisia ja valtiollisia toimijoita sekä kohdealue Mellunkylän tietoutta. Eri osallistujien näkemysten kautta olen pystynyt ymmärtämään sekä energia-asioiden poliittista kontekstia, että käytännön päätöksentekoa arjen kautta. Työskentelyyn osallistumisesta on myös poikinut uusia kontakteja, joiden kanssa on keskusteltu muistakin asioista, ja vanhojen tuttujen kanssa on myös päästy lujittamaan yhteistyötä.

Taloyhtiöiden energianeuvontapalvelussa olemme pyrkineet tekemään energiaremontin taloyhtiöille mahdollisimman helpoksi. Palveluamme vaivaa silti aina se, että eniten neuvontaan otetaan yhteyttä Helsingin parhaiten toimeentulevilta alueilta. Meillä ei siis välttämättä ole aina parasta ymmärrystä siitä, millaisia esteitä ne lähiöiden taloyhtiöt, joilla tilanne on energia-asioiden osalta kaikkein vaikein, kohtaavat.

Decarbon-Homen kautta olen saanut myös parempaa ymmärrystä murrosareenan Mellunkylän ihmisten elämästä ja siitä, mikä heitä voisi motivoida ja miten me voisimme auttaa toteuttamaan energiaremontteja. Tätä kautta olen saanut kehitysideoita oman palvelumme ja kaupungin muidenkin palveluiden kehittämiseen ja viestintään. Yhtenä oivalluksena olen muun muassa vienyt tietoa palveluistamme ja tapahtumistamme itähelsinkiläisiin kirjastoihin. Murrosareenatyöstä saamani oivallukset ja kontaktit vaikuttavat palveluidemme kehittämiseen varmasti vielä pitkään.

Kirjoittaja

Emma Berg kehittää taloyhtiöiden energianeuvontapalvelua Helsingin kaupungin rakennusvalvonnassa, kun ei ole kuokkimassa porvoolaisen mummonmökkinsä pihalla. Edellisessä elämässään hän kehitti ja suunnitteli teollisesti tuotettua keramiikkaa pörssiyhtiössä.

Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi

Kuva: Jussi Rekiaho


/by

Mustamäen lähiö uudistuu Viron energia-avustusjärjestelmän vauhdittamana

Tallinnan vanhin lähiö Mustamäe on suurten uudistusten kohteena. Värikkäästi maalatut ja energiakorjatut kerrostalot pistävät silmään harmaan rakennusmassan joukosta. Decarbon-Home-tutkimushankkeen tutkijat pääsivät tutustumaan Mustamäen energiakorjauksiin joulukuisessa auringonpaisteessa.

Suomen ilmastopaneelin jäsen, Taltechin ja Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski esitteli hankkeen tutkijoille KredEx-avustuksella remontoituja kohteita Mustamäen lähiössä.

Viron energia-avustusjärjestelmä KredEx on tukenut kerrostalojen energiakorjauksia jo yli 10 vuoden ajan. Järjestelmää on kehitetty ja uusittu useasti ja sen vaikutukset alkavat näkyä Viron katukuvassa. Decarbon-Home-tutkimushankkeen tutkijat tutustuivat Mustamäen lähiön energiakorjauksiin joulukuussa 2022 hankkeen tutkimusretriitin yhteydessä. Hankkeen virolainen partneri Taltech on osallistunut aktiivisesti sekä KredEx-järjestelmän että energiatehokkuusteknologioiden kehittämiseen ja tutkimiseen.

Jarek Kurnitski esittelee Taltechin opiskelija-asuntolan energiaremonttia ja sitä varten kehitettyä puuta hyödyntävää julkisivuteknologiaa.

Mustamäen energiaremontoidut kohteet paitsi vähentävät huomattavasti asukkaiden energiakuluja ja parantavat asumisolosuhteita, myös värittävät alueen ilmettä. Naapurustoefekti oli helposti nähtävissä alueen värikkäissä taloissa – kun korttelissa oli remontoitu yksi talo, nousi todennäköisyys sille, että myös viereiset talot oli remontoitu tai että ne olivat juuri remontin kohteena. Mustamäen rakennuskanta on hyvin tasaikäistä, lähiö on rakennettu vuosina 1962–1973. Lähiön rakennuskanta pohjautuu pääosin samaan betonielementtiteknologiaan, joka helpottaa alueen energiaremonttien suunnittelua ja toteutusta. Kohteiden alkuperäinen lämmöneristävyys ja energiatehokkuus on heikkoa, joten energiaremonttien vaikutus on suuri ja myös julkisivujen uusiminen osana rakennusten ulkovaipan eristystä on tarpeen. Yleensä julkisivut ja katto lisälämmöneristetään, samalla asennetaan keskitetty tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä lämmön talteenotolla (kanavointi eristekerroksessa), vaihdetaan ikkunat ja säädetään lämmitysjärjestelmä. Noin 500 eur/m2 remontin tuloksena lämmitysenergian säästö on 60–70 %. Myös aurinkosähköjärjestelmiä asennetaan usein, koska 30 %:n avustuksella ne ovat hyvin kannattavia. Tässä yhteydessä rakennuksiin voidaan lisätä esimerkiksi parvekkeet. Suomessa rakennuskanta on pääosin lähtökohtaisesti paremmassa kunnossa kuin Virossa, mutta Viron energiaremonteista voidaan oppia paljon myös täällä.

Naapurustoefektiä Mustamäellä: koko kortteli on energiaremontoitu tai remontin alla.

Vaikka energiaremontoidut kohteet värittävät Mustamäeä, on suurin osa rakennuksista vielä korjaamatta, joten tehtävää on edelleen paljon. Lisäksi alkuvaiheessa remontoiduissa rakennuksissa on saatettu tehdä osaoptimointeja erityisesti ilmanvaihdon osalta, jolloin energiatehokkuus ja asumisen laatu eivät olekaan parantuneet. KredEx-ohjelman kehittyminen on karsinut huonoja hankkeita, mutta vanhat epäonniset hankkeet ovat myös heikentäneet osan alueen asukkaista mielikuvia energiaremonteista ja niiden hyödyistä. Suomessa otettiin käyttöön ARAn energia-avustusohjelma vuonna 2020. Järjestelmän kehittämisessä kannattaa ottaa oppia etelänaapurin KredEx-järjestelmän kehittämisestä. Decarbon-Home tutkii aktiivisesti ARAn avustusten vaikutuksia ja tulee antamaan tutkimukseen pohjaavia politiikkasuosituksia vuonna 2023.

Suurin osa Mustamäen kerrostaloista on vielä remontoimatta.
/by

Murrosareenat tukevat muutosta kohti ilmastoviisasta asumista

Tulevaisuuden muutospolkujen määrittäminen edellyttää yhteistyötä asukkaiden, liiketoiminnan ja julkisen hallinnon välillä. Murrosareenat ovat menetelmä, jossa asiantuntijat ja kansalaispaneeli luovat yhteisen vision ja askelmerkit kohti toivottua kehitystä. Decarbon-Home-tutkimushanke järjestää kaksi murrosareenaa, joista toinen keskittyy erityisesti lähiöiden energiaremonttien toteutukseen ja toinen vähähiiliseen asumiseen maaseudulla.

Decarbon-Home-hanke järjestää tulevan talven ja kevään aikana kaksi murrosareenaa, joissa pureudutaan sosiaalisiin innovaatioihin ja politiikkatoimiin hiilivapaan asumisen edistämiseksi kuluvalla vuosikymmenellä. Murrosareenat järjestetään Helsingissä ja Joensuussa yhteistyössä kaupunkien kanssa.

Joulukuussa 2022 käynnistyy Lähiöareena, jossa tarkastellaan Helsingin Kontulan ja Mellunmäen lähiöiden kautta tapoja, joilla asukkaiden osallisuutta voidaan hyödyntää lähiöiden energiaviisaan asumisen edistämisessä ja energiaremonttien vauhdittaessa. Huhtikuussa 2023 toteutetaan Maaseutuareena Joensuussa keskittyen kylien ja maaseutuympäristön aktiiviseen työhön vähähiilisen asumisen edistämiseksi sekä politiikan mahdollisuuksia toimien ohjaamisessa. Yhdessä areenat piirtävät kokonaiskuvaa oikeudenmukaisen vähähiilisen asumisen mahdollisuuksista ja haasteista.

Monipuolinen osaajien joukko pureutuu vähähiilisen asumisen haasteisiin

Suomessa vuodesta 2017 saakka järjestetyissä erilaisiin politiikkakysymyksiin pureutuvissa murrosareenoissa ydinideana on tiedon yhteistuotanto ja yhteinen oppiminen laajalla joukolla, joka rakentaa keskeisiin haasteisiin pureutuvia murrospolkuja.

”Molempiin areenoihin kootaan monipuolisia näkökulmia ja paikallista osaamista, ja areenat toteutetaan yhteistyössä kumppanikaupunkien kanssa. Vähähiilisen asumisen kestävyysmurroksessa risteävät muun muassa kysymykset arjen rytmeistä ja käytännöistä, kaupungin infrastruktuurista, yhteisestä päätöksenteosta sekä erilaisista tietovarannoista, minkä hahmottaminen vaatii hyvin poikkitieteellistä tarkastelua”, kertoo erikoistutkija Jani Lukkarinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Innovaatioita ja ratkaisuja heti käyttöön

Murrosareenat tukevat useita muutoksia ilmastoviisaassa asumisessa. Areenat kokoavat yhteen vähähiilisen asumisen innovaatioita, joita voidaan ottaa välittömästi kokeiluun ja ne tarjoavat kaupungeille näkökulmia asukkaiden paremmaksi tukemiseksi. Areenat myös auttavat hahmottamaan politiikan toimeenpanon aukkoja ja kipupisteitä sekä antavat suuntaa uusien innovaatioiden kehittämiselle. Decarbon-Home-hankkeen toisella kolmevuotiskaudella tullaankin käynnistämään kilpailu innovaatioiden toteuttamiseksi.

Hyvien ilmastoratkaisujen yleistyessä on keskeistä huomioida sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja mahdollisuudet edistää esimerkiksi kestäviä energia ratkaisuja erilaisissa ympäristöissä – myös niillä alueilla, joilla esimerkiksi energiaremontit, aurinkopaneelihankinnat ja sähköautoinvestoinnit eivät ole vielä tapahtuneet.

”Varsinkin energiakriisin mukanaan tuoma energiahintojen vaihtelu on luonut tilanteen, jossa yhteiskunnan tasolla tehtäville ratkaisuille on laaja tilaus, koska kaikkein vähävaraisimmat käyttävät yhä suuremman osan tuloistaan energiaan”, Lukkarinen huomauttaa.

Lisätietoa

Yhteystiedot

Jani Lukkarinen, erikoistutkija, SYKE

etunimi.sukunimi@syke.fi

/by

Helsingin Mellunkylä uudistuu – sosiaalinen oikeudenmukaisuus puhututtaa

Mellunmäen ja Kontulan lähiöt ovat muutosten edessä. Decarbon-Home-hankkeen tutkijat tutustuivat muun muassa täydennysrakentamisen suunnitelmiin, taloyhtiön energiaremonttiin sekä kaupunkilaisten osallistamiseen lähiöiden kehittämisessä. Kaupunkikävelyt edistävät tutkijoiden ja kumppanikaupunkien vuoropuhelua.

Syyskuisen sateisessa säässä joukko DecarbonHome-hankkeen tutkijoita kävi tutustumassa Mellunkylän lähiöihin Mellunmäkeen ja Kontulaan Itä-Helsingissä. Mellunkylän osalta on odotettavissa uusia tuulia, kun kaupunkiuudistusta viedään eteenpäin. Alueelle on suunnitteilla mittavaa täydennysrakentamista ja vireillä on erilaisia asemakaavahankkeita. Lähiökävely alkoi Mellunmäen metroasemalta, jonka läheisyyteen suunnitellaan runsaasti täydennysrakentamista. Siitä matka jatkui Aarteenetsijäntielle, johon suunnitellaan purkavaa uudisrakentamista. Uudet rakennukset on suunniteltu rakennettaviksi puisina kerrostaloina, osin kaupungin vuokra-asunnoiksi ja osin yksityisomisteisiksi.

Tutkijoita kierrätettiin myös Kontulan keskustassa, josta on yleiskaava olemassa vuodelta 2016, kehittämisvaraus tehty vuonna 2019 ja järjestetty ideakilpailu vuonna 2020 alueen kehittämiseksi. Ideakilpailun järjestäjinä ovat toimineet alueen rakennukset omistavat kiinteistöyhtiöt yhteistyössä kaupungin kanssa. Kiinnostavaa on, että tämän ideakilpailun osana on muodostettu sparrausryhmä alueen asukkaista ja toimijoista. Kilpailutyöt ovat esillä Kerrokantasi -palvelussa ja niitä voidaan hyödyntää asemakaavoituksessa joko osittain tai kokonaan.

Helsingin kaupungin arkkitehdit Laura Viljakainen ja Johanna Marttila (keskellä) kertoivat Helsingin kaupungin täydennysrakentamisen suunnitelmista, johon kuuluu myös Aarteenetsijäntien purkava uudisrakentaminen puulla. Kuvassa myös tutkija Joonas Salmijärvi ja Mellunkylän stadiluotsi Marjaana Jaranne. Kuva: Anne Viljanen.

Seuraavaksi tutkijaryhmä vieraili Kontulan nuorisotalolla, jossa keskustelut pyörivät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ympärillä. Esimerkiksi Kontulan ostoskeskuksen suunniteltuihin muutoksiin liittyy toisaalta toiveita, iloa ja kulttuuriin liittyviä seikkoja, mutta toisaalta huolia. Esimerkiksi paikalliset yrittäjät voivat olla huolissaan, onko heillä uudistusten jälkeen varaa vuokriin. Maahanmuuttajien asemaa pohdittiin myös ja tapoja, joilla saisi monenlaisten ihmisten äänet kuuluviin.

Lopuksi matka jatkui kontulalaisen taloyhtiön pihaan. Taloyhtiön neljä kerrostaloa sekä naapuritalot ovat siirtymässä maalämpöön ja irtautumassa kaukolämmöstä. Lisäksi suunnitteilla on lämmöntalteenottoa poistoilmasta. Keskusteluissa nousivat esiin niin energiakriisi kuin vihreä siirtymä. Maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajat ovat hieman nousseet 6–7 vuodesta noin 10 vuoteen energiakriisin johdosta, mutta näihin investoinnin kannattavuuksiin vaikuttavat myös toisaalla kallistuva kaukolämmön hinta. Toisaalta hybridimalliset ratkaisut, joissa on lämpöpumppujen lisäksi aurinkopaneelit ovat entistä huomattavasti kannattavampia, sillä aurinkopaneelien investointien takaisinmaksuajat ovat pudonneet huimasti energiakriisin myötä. Taloyhtiöiden päätöksenteko kontulalaisessa taloyhtiössä nojaakin isännöitsijän mukaan vahvasti taloudellisiin argumentteihin myös uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämisessä. Toisaalta taloudellisesti kannattavien hankkeiden sivutuotteena syntyvät ympäristöhyödyt eivät varmastikaan harmita ketään ja sen ajatuksen myötä päätimme helsinkiläisen lähiökävelyn.

Suurkiitos Decarbon Home -hankkeen puolesta Helsingin kaupungille ja muille tutkijoita kierrättäneille tahoille oikein onnistuneesta kaupunkikävelystä!

Isännöitsijä Patrick Lindman Kontulan huollosta kertoo kontulalaisen taloyhtiön siirtymisestä kaukolämmöstä maalämpöön. Kuulijoina Inka Santala, Sampo Vesanen, Liina Häyrinen, Venla Bernelius, Atte Koskivaara, Joonas Salmijärvi ja Anna Strandell. Kuva: Anne Toppinen

Kaupunkikävelyyn osallistuivat arkkitehdit Laura Viljakainen ja Johanna Marttila Helsingin kaupungilta, Mellunkylän stadiluotsi Marjaana Jaranne ja isännöitsijä Patrick Lindman Kontulan huollosta. Decarbon Home -hankkeesta mukana olivat Helsingin yliopistosta Anne Toppinen, Vesa Kanninen, Venla Bernelius, Joonas Salmijärvi ja Anne Viljanen, Luonnonvarakeskuksesta Katja Lähtinen, Atte Koskivaara ja Liina Häyrinen sekä Suomen ympäristökeskuksesta Jani Lukkarinen, Inka Santala, Anna Strandell ja Sampo Vesanen. DigiDecarbon -hankkeesta osallistui Maija Faehnle Suomen ympäristökeskuksesta.

Decarbon Home -hankkeen kaupunkikävelyt edistävät tutkijoiden ja kumppanikaupunkien sekä muiden sidosryhmien vuoropuhelua. Mellunkylän kaupunkikävely avaa Decarbon Home-hankkeessa toteutettavan Helsingin murrosareenaprosessin.

Kirjoittaja

Anne Viljanen on tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistolla Decarbon Home-hankkeessa. Väitöskirjassaan hän tutkii vähähiilisen rakentamisen toimijaverkostoja sekä kestävyysmurroksen polkuja.

Kuvagalleria

/by

Lähiöt kaipaavat energiaremontteja

Kerrostalot 1960- ja 70-luvuilta kuuluvat valtaosin energiatehokkuudeltaan luokkiin D-F. Peruskorjaukset tarjoavat mahdollisuuden parantaa energiatehokkuutta ja vähentää asumisen päästöjä.

Yli kolmasosa nykyisestä suomalaisesta kerrostaloasuntokannasta rakennettiin 1960- ja 70-luvuilla. Tämän asuntokannan korjausvelka onkin suuri haaste Suomessa – asunnot ovat nyt tyypillisesti laajamittaisen peruskorjauksen tarpeessa.

Energiakorjaukset ja päälämmitysjärjestelmän vaihdot ajoittuvat tyypillisesti peruskorjausten yhteyteen, joten lähiöiden peruskorjaukset antavat ajankohtaisen mahdollisuuden myös rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen. Lisäksi vuodesta 2020 saakka jaettu energia-avustus kiihdyttää osaltaan energiakorjauksia Suomessa.

Tarkastelussa Helsingin, Joensuun, Turun ja Vantaan lähiöt

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Helsingin, Joensuun, Turun ja Vantaan rakennuskannan ja erityisesti lähiöiden ominaispiirteitä ja nykytilaa. Kaupungit ovat mukana juuri alkaneessa Decarbon-Home-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan muun muassa lähiöiden energiatehokkuutta, energiakorjauksia sekä sosio-ekonomisia tekijöitä, segregaatiota ja asukkaiden näkemyksiä asumiseen ja energiaratkaisuihin liittyen.

Kaupunkien rakennuskannan ikä vaihtelee alueittain sen mukaan missä vaiheessa tarkastelualueen väkiluku on ylipäätään kasvanut. Esimerkiksi Helsingissä vanhan kerrostalokannan osuus on merkittävästi suurempi kuin muissa tapauskunnissa. Toisaalta Joensuun ja Vantaan asukasluku on kasvanut nopeasti vasta 1960-luvulta lähtien, mikä heijastuu uudemman rakennuskannan suureen osaan. Turussa lähes puolet kerrostaloasunnoista on valmistunut 1960- ja 1970-luvuilla.

Vaatimaton energiatehokkuuden taso

Energiatehokkuudeltaan 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuista kerrostaloista valtaosa kuuluu luokkiin D-F, eli ne ovat energiatehokkuudeltaan varsin vaatimattomia. Tapauskunnista Helsingin ja Turun 1960- ja 1970-lukujen kerrostaloista osa yltää luokkiin B-C, kun taas Joensuussa parhaat yltävät tasolle D. Vantaalla jopa 62 prosenttia energiatodistusrekisterissä olevista 60-70-lukujen kerrostaloista kuuluu luokkaan F. Helsingin ja Turun 1960- ja 1970-lukujen kerrostalot ovat energiatehokkuudeltaan hieman parempia verrattuna koko maan rakennuskantaan. 

Rakennus- ja huoneistorekisterin perusteella koko kerrostalokannassa kaukolämpö (89 %) ja öljylämmitys (9 %) ovat yleisimmät lämmitysmuodot. Vuoden 1980 jälkeen rakennetuista kerrostaloista lähes kaikki on kytketty kaukolämpöverkkoon. Tapauskunnista eniten öljylämmitteisiä kiinteistöjä on Turussa ja Joensuussa. Toisaalta viime vuosina jotkut asuinkerrostalot ovat irtautuneet kaukolämpöverkosta ja siirtyneet esimerkiksi maalämpöön.

Sosioekonomiset erot kasvaneet

Vaikka asuinalueiden eriytyminen on noussut Suomessa erittäin ajankohtaiseksi keskusteluksi ja tämä keskustelu kohdistuu usein juuri lähiöalueisiin, on lähiöiden sosio-ekonomista kehitystä tutkittu Suomessa kohtuullisen vähän 1990-luvun jälkeen. Tässä blogissa käytetään lähteenä vuonna 2017 julkaistua Stjernbergin analyysiä Helsingin seudun 1960- ja 1970-luvulla rakennettujen lähiöiden sosioekonomisesta tilasta ja kehityksestä. Analyysin aineisto päättyy vuoteen 2014.

Helsinki oli 1990-luvulla yksi Euroopan vähiten segregoituneita pääkaupunkeja, mutta 1990-luvun jälkeen sekä Helsingissä että muualla pääkaupunkiseudulla sosioekonomiset erot ovat kasvaneet. Tämä korostuu erityisesti tietyillä kerrostalovaltaisilla lähiöalueilla, jotka ovat jääneet jälkeen muista alueista. Helsingin seudun 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä korostuvat tietyt sosioekonomiset erot Helsingin seudun keskiarvoihin verrattuna. Näissä lähiöissä asuu esimerkiksi keskimääräistä enemmän työttömiä, vieraskielisiä, yli 65-vuotiaita, pienituloisia ja alhaisen koulutustason asukkaita. Lähiöt mielletään vuokra-asuntovaltaisiksi alueiksi, mutta itse asiassa Helsingin seudulla vuokra-asuntojen osuus vaihtelee huomattavasti lähiöiden välillä. Osassa Helsingin seudun 1960- ja 1970-lukujen lähiöistä yli 80 prosenttia asuntokannasta koostuu omistusasunnoista, mutta toisaalta osassa näistä lähiöistä vain alle 20 prosenttia asuntokannasta on omistusasuntoja.

Decarbon-Home hankkeessa selvitämme yllä kuvattuja väestön ominaisuuksia myös muilla Suomen lähiöalueilla ja tutkimme miten esimerkiksi työttömyys, pienituloisuus tai asukkaiden korkea ikä vaikuttavat energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksiin.

Kirjoittajat:

Hanna-Liisa Kangas toimii ilmasto- ja energiapolitiikan erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksessa. Ilmastoviisaan rakentamisen tutkiminen ja edistäminen on Hanna-Liisalle sydämenasia, koska täytyyhän tästä maapallosta jättää jotain seuraavillekin sukupolville.

Santtu Karhinen työskentelee energiatalouden tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa. Rakennusten energiatehokkuuskysymykset kiinnostavat Santtua erityisen paljon ja pian hän pääsee hyödyntämään tietojansa oman talonrakennusprojektin parissa.

/by