Artikkelit

Kansalaisten huolet ilmastoviisaan asumisen ja rakentamisen näkökulmasta

Rakennetun ympäristön päästöjen karsimisella on kiire, ja myös korjausrakentamiseen on syytä etsiä uusia ratkaisuja samalla kun varaudutaan säätilojen äärevöitymiseen. Ilmastonmuutoksen osalta kansalaisten huolissa korostuu erityisesti sosiaalinen näkökulma, ja ilmastoviisaan asumisen ja rakentamisen edistämisessä olennaista onkin osoittaa uusien ratkaisujen myönteiset vaikutukset kansalaisten arjen hyvinvointiin, kirjoittavat Anne Toppinen ja Katja Lähtinen.

Hellejaksot ovat viime kesinä Euroopassa yleistyneet, aikaistuneet ja pitkittyneet. Vaikka ennätyshelteitä ja kuivuutta nähtiin viime kesänä Etelä-Euroopassa, eivät arktisetkaan alueet ole säästyneet ennätyksellisiltä lämpöaalloilta. Sään ääri-ilmiöistä paljon julkisuutta mediassa ovat saaneet muiden muassa Kanadassa ja Kreikan saarilla riehuneet metsäpalot ja vakavia tulvia on nähty pohjoisessakin Euroopassa.

Ilmastonmuutoksen hillinnän ohella siihen sopeutumisen tarve on korostunut sään ääri-ilmiöiden noustua alati ajankohtaisemmaksi huolenaiheeksi. Jos mielimme elää hiilineutraalissa yhteiskunnassa jo 2030-luvulla, rakennetun ympäristön päästöjen karsimisella on kiire. Rakennuskanta uudistuu varsin hitaasti, joten myös korjausrakentamiseen on syytä etsiä uusia ratkaisuja samalla, kun varaudutaan säätilojen äärevöitymiseen.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymykset ovat merkittävä osa ilmastonmuutokseen sopeutumista, ja rakentamisen kautta vaikutukset eivät kohdistu ainoastaan asuinolosuhteisiin. Aluetaloudellisesta näkökulmasta suomalaisella rakennussektorilla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muun muassa yksityismetsätalouteen ja puunjalostusteollisuuteen, mikä edelleen heijastuu suurten kaupunkien ulkopuoliseen työllisyyteen. Kansalaisten tulevaisuudenuskon vahvistaminen erilaisten uhkakuvien leimaamassa yhteiskunnassa on tärkeää.

Kansalaisten näkemykset ilmastoviisaasta asumisesta ja tulevaisuuden riskeistä

Decarbon-Home-hankkeessa tehtiin keväällä 2022 laaja asumiseen liittyvä kysely, johon vastasi 1 448 satunnaisesti valittua 18–80-vuotiasta kansalaista. Tulosten mukaan useat ilmastoviisaampaa rakentamista edesauttavat toimenpiteet saavat Suomessa hyväksyntää. Tällaisia ovat esimerkiksi korjausten suosiminen uudisrakentamisen sijaan tai puun käyttö asunnon pääasiallisena rakennusmateriaalina.

Kansalaisten mielipiteet eivät kuitenkaan välttämättä kuvaa täysin arkielämän todellisuutta: esimerkiksi noin 61 % vastaajista piti jo nykyistä elämäntapaansa ympäristön kannalta kestävänä, vaikka tosiasiallisia elämäntapoja käsitteleviin kysymyksiin saadut vastaukset eivät tukeneet tätä näkemystä.

Kuinka vastaajat näkivät erilaiset ilmastonmuutoksesta aiheutuvat uhat suhteessa muihin yhteiskunnallisiin riskeihin, kuten talouskehityksen hidastumiseen ja teknologisiin haavoittuvuuksiin? Kuvasta nähdään suuren vastaajaenemmistön (yli 85 %) olleen eri asteisen huolestuneita kustakin ilmiöstä, kun vain 4–15 % vastaajista ei tuntenut näistä lainkaan huolta. Eniten vastaajat olivat huolissaan yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntymisestä, teknologiahaavoittuvaisuudesta ja hyvinvointivaltion rapistumisesta. Sään ääri-ilmiöt myös korostuivat merenpinnan nousuun, helteisiin, sateisuuteen ja myrskyjen yleistymiseen liittyvinä huolina.

Tuloksemme konkretisoivat kansalaisten ensisijaisten huolien liittyvän enemmän sosiaalisiin näkökulmiin kuin ilmastonmuutoksen suoriin vaikutuksiin. Olennaista on kuitenkin muistaa, että esimerkiksi sään ääri-ilmiöillä voi ilmastopakolaisuuden myötä olla laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Tuloksemme antavat viitteitä siitä, että ilmastoviisaan asumisen ja rakentamisen edistämisessä olennaista on osoittaa uusien ratkaisujen myönteiset vaikutukset kansalaisten arjen hyvinvointiin. Tunne oman elämän hallinnasta ja elämänlaadun paranemisesta on keino motivoida meitä kaikkia toimenpiteisiin, joiden vaikutukset saattavat joiltain osin konkretisoitua etäämmällä ja kauempana tulevaisuudessa.

Kuva. Vastaajajakauma väittämästä ”Kuinka huolestunut olet seuraavista uhista, kun ajattelet Suomea seuraavan 20 vuoden aikana?”

Lyhyen aikavälin heilahtelut suuria asuntomarkkinoilla

Ilmastoviisauden näkökulmasta prosessit asumisessa ja asuinrakentamisen markkinoilla ovat usein pitkäkestoisia ja asuntokanta uudistuu hitaasti. Lyhyen aikavälin suhdanneluonteisilla tekijöillä on kuitenkin myös vaikutuksensa ja erityisesti tätä kirjoitettaessa syyskuussa 2023 epävarmuus on suurta.

Asuinrakentaminen on tänä vuonna hiljentynyt merkittävästi, mikä on rakennussektorin kerrannaisvaikutusten kautta heijastunut myös muihin toimialoihin. Lainakorkojen ja energiakustannusten nousu mietityttää kansalaisia ja on vähentänyt heidän lainanottohalukkuuttaan. Tämä on heijastumassa rakennusteollisuuden tilauskirjoihin ja aloitusten arvioidaan jäävän tänä vuonna alle 16 000 asuntoon, mikä on alle puolet viime vuoteen verrattuna.

Korjausrakentaminen lisääntyi Suomessa viime vuonna 3 % ja tämän vuoden osalta Rakennusteollisuus arvioi 4 %:n laskua. Korjausrakentamisen muutokset ovat siis selvästi uudisrakentamista pienempiä sekä nousu- että laskusuhdanteissa. Korjaukset eivät kuitenkaan riitä kompensoimaan kokonaistilannetta, ja yritysten talous- ja työvoiman työllisyysnäkymät ovat alan itsensä mukaan varsin pessimistiset vuoteen 2025 asti. Keskustelu rakentamisen laadusta on tämän blogin kirjoittamisen hetkellä vilkkaampaa kuin pohdinta ilmastoviisaan asumisen kysymyksistä.

Decarbon-Home-konsortiossakin muutoksen tuulia

Tutkimuskonsortiomme työskentely on nyt puolivälissä kuusivuotista kauttaan. Hankkeen hallinnollinen vetovastuu siirtyi lokakuun alussa Helsingin yliopistosta Luonnonvarakeskukseen biotalous- ja ympäristöyksikköön.

On ensimmäisen jakson jälkeen aika kiittää lämpimästi hyvästä yhteistyöstä aktiivisia sidosryhmiämme, tapahtumiin osallistuneita ja kaikkia teitä, jotka olette antaneet aikaanne niin tässä kuvatun kyselyn kuin monien muidenkin aineistojen keruuseen. Työmme jatkuu yhä – kestävyysmuutoksen tekemiseen tarvitaan meiltä kaikilta sekä tietoa, tahtoa että myös toivoa!

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Decarbon-Home-tutkimushankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Anne Toppinen toimii professorina Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolla ja on Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön toimikunnan jäsen. Hän toimi Decarbon-Home-konsortion johtajana ensimmäisen kauden 2020–2023 aikana. Tutkimusprofessori Katja Lähtinen Lukesta vastaa konsortion johtamisesta toisella kaudella 2023–2026.

Lähteet

Decarbon-Home-hankkeen kansalaiskysely 2022.
Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus 2/2023. Luettavissa: https://www.rt.fi/globalassets/suhdanteet-ja-tilastot/suhdannekatsaukset/2023/syksy23/suhdannekatsaus-2-2023.pdf.

Otsikkokuva: Timo Roschier

/by

Viiden kaupungin tarina – lisää puuta kerrostaloihin?

Juuri julkaistun tutkimusartikkelimme perusteella kaupungit voivat merkittävästi vaikuttaa puun käyttöön uudis-, korjaus- ja täydennysrakentamisessa. Esimerkiksi kerrostalojen lisäkerrosten rakentamisessa ja julkisivujen korjauksissa puiset ratkaisut ovat mahdollisuus resurssitehokuuden parantamiseen ja kiertotalouden vahvistamiseen. Tutkimusaineistomme perustuu viidessä suomalaisissa kaupungissa tehtyihin 40 haastatteluun. Tulostemme mukaan kaupungit voivat ottaa puurakentamisen mahdollistajina erilaisia rooleja suhteessa muihin toimijoihin sekä käyttäessään erilaisia poliittisia ohjauskeinoja ja niiden yhdistelmiä. Muut toimijat näkivät usein myös kaupunkien roolin puurakentamisen edistämisessä jopa merkittävämpänä kuin haastatellut kaupunkien edustajat, jotka taas itse korostivat kaupungin roolia eri toimijoiden välisen yhteistyön edistäjänä.

Suomessa puukerrostaloja rakennetaan vielä huomattavasti vähemmän kuin betonikerrostaloja. Tätä harvinaisempaa on puun käyttö kerrostalojen korjaus- ja täydennysrakentamisessa, vaikka puuelementeillä voidaan tehdä esimerkiksi kerrostaloihin lisäkerroksia tai tehdä julkisivujen korjauksia. Esimerkkejä näistä kuitenkin löytyy etenkin lisäkerrosrakentamisen saralla ja kunnianhimoisimmissa suunnitelmissa (kuten Helsingin Karviaistie 12:lle suunnitteilla olevassa projektissa (Heka Oy 2021)). Ilmiön tutkimiseksi haastattelimme syksyn 2021 ja alkuvuoden 2022 aikana 40 kuntien päätöksenteossa sekä rakentamisen ja rakennusten käytön parissa työskentelevä asiantuntijaa viidessä suomalaisessa kaupungissa.

Tulostemme mukaan kaupungeissa on puurakentamisen mahdollistamisessa käytetty uudisrakentamisessa hallinnollisoikeudellisten ohjauskeinojen osalta eniten kaavoitusta ja tontinluovutusehtoja. Taloudellisia ohjauskeinoja on käytetty vähän, joista poikkeuksena ovat olleet alennukset maankäyttömaksuissa puun käyttöön kannustavan lisäkerrosrakentamisen yhteydessä. Informaatio-ohjauksen puolella keinovalikoima on ollut laajempi ja kaikissa kaupungeissa mainittiin aihepiiriin liittyen konkreettisia esimerkkejä.

Puurakentamisen mahdollistajina tulostemme mukaan kaupungeilla saattoi olla viisi erilaista, joskin toisiinsa kietoutunutta roolia: 1) vähäinen toimija, joka näkee muut tahot merkittävämpinä mahdollistajina; 2) avaintoimija, joka on aktiivinen mahdollistaja ja esimerkki muille; 3) ristiriitainen toimija, jonka toiminta on epäjohdonmukaista; 4) yhteistyöhön keskittyvä toimija, joka koordinoi ja edistää aktiivisesti eri tavoin toiminnassaan ja suhteessa muihin edelläkävijyyttä; 5) hallinnollinen toimija, joka keskittyy sääntelyyn ja hallinnassaan oleviin rakennuksiin.

Kaupunkien roolien puurakentamisen mahdollistajana nähtiin olevan hyvin olennainen muiden kuin kunnissa toimivien haastateltujen taholla. Onnistuneissa projekteissa yritystoimijat kuvasivat kuntien roolin olleen aktiivinen ja innovatiivinen. Kaupunkien edustajat taas itse korostivat yhteistyön merkitystä sekä kunnan sisällä että muiden toimijoiden kanssa. Aktiivinen ja yhteistyötä tekevä ote tuntui olevan viidessä kaupungissa sidoksissa myös paikallisesti käytettyihin politiikkakeinoihin: aktiivisuus yhteistyössä merkitsi myös innovatiivisempaa poliittisten ohjauskeinojen käyttöä.

Tutkimuksemme kannustin oli kiinnostus tarkastella puurakentamista, joka yleistyessään voisi olla merkittävä tapa uudistaa etenkin kaupunkialueiden rakennusten korjaus- ja täydennysrakentamista uusiutuvalla materiaalilla sekä uudenlaisilla teollisilla prosesseilla. Kaupungeilla on kestävyysmurroksessa merkittävä roolinsa ei ainoastaan sääntelyn kautta tapahtuvan vähähiilisyyden ja resurssiviisauden edistäjänä, vaan paikallisten toimijaverkostojen aktiivisena tahona. Tämä voi eri tavoin voi ruokkia paikallista yhteistyötä ja alueellisten innovaatioiden aikaansaamista.

Lisätietoa

Viljanen, A., Lähtinen, K., Kanninen, V. & Toppinen, A. (2023): A Tale of Five Cities: The Role of Municipalities in the Market Diffusion of Wooden Residential Multistory Construction and Retrofits. Forest Policy and Economics, vol. 153, 102991, https://doi.org/10.1016/j.forpol.2023.102991

Kirjoittajat

Anne Viljanen on väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolla Decarbon Home -hankkeessa. Väitöskirjassaan hän tutkii vähähiilisen rakentamisen toimijaverkostoja sekä kestävyysmurroksen polkuja.

Lähteet:

Heka Oy (2021): Hekan kohteeseen Karviaistie 12 suunnitellaan lisäkerroksia ja betonijulkisivun korvaamista puulla. Luettavissa: https://www.hekaoy.fi/fi/hima/hekasta-asiaa/hekan-kohteeseen-karviaistie-12-suunnitellaan-lisakerroksia-ja-betonijulkisivun. Luettu 19.5.2023.

Otsikkokuvassa Tampereen Puolarin puiset lisäkerrokset. Kuva: Anne Viljanen.

/by

Tuet kohdentuvat suurituloisille ja pieniin remontteihin — tutkimushanke suosittaa muutoksia energia-avustukseen

Ilmastonmuutos ja energiakriisi ovat kannustaneet suomalaisia pohtimaan ja toteuttamaan energiaremontteja asunnoissaan. Niiden vauhdittamiseksi asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on jakanut energia-avustusta vuodesta 2020 lähtien. Tänään julkaistun politiikkasuosituksen mukaan tätä tukimuotoa kannattaa jatkaa, mutta avustukseen pitää tehdä merkittäviä muutoksia, jotta se toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Nykyisen energia-avustuksen vaikutuksia asuinrakennusten energiaremontteihin ja tuen kustannustehokkuutta on tutkittu Kohti hiilivapaita koteja -hankkeessa (Decarbon-Home). Tutkimusten perusteella on laadittu Policy Brief -julkaisu, jossa esitetään suositukset energiakorjausten avustuksen kehittämiseksi.

ARAn myöntämän energia-avustuksen budjetti on vuodelle 2023 lähes 100 miljoonaa euroa. Se on melko vaatimaton panostus valtiolta, jos summaa vertaa alkuvuoden 2023 sähkön käyttöön liittyviin tukiin, kuten väliaikaiseen sähkötukeen ja sähkön arvonlisäveron tilapäiseen alentamiseen, kehittämispäällikkö Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskuksesta muistuttaa.

”Päättäjien tulisi ensisijaisesti priorisoida yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestäviä ja reiluja tukimuotoja. Rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen vähentää energia- ja asumiskustannuksia, nostaa rakennuskannan arvoa ja parantaa asuinviihtyvyyttä.”

Nykymuotoisella avustuksella lähinnä yksittäisiä toimenpiteitä

Hankkeessa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella kaksi kolmasosaa energia-avustusta saaneista remonteista olisi toteutunut ilman tukeakin. Lisäksi selvisi, että avustuksen avulla on pääosin käynnistynyt hankkeita, joissa toteutetaan vain yksittäisiä toimenpiteitä: noin puolessa energia-avustusta saaneista taloyhtiöistä toteutettiin kyselyn mukaan vain yksi toimenpide, tyypillisesti lämmitysjärjestelmän vaihto.

Yhtenä ongelmana on se, että hankkeen tukikelpoisuutta arvioidaan suhteessa rakennuksen alkuperäiseen energiatehokkuuteen. Useissa kohteissa yksikin toimenpide voi tällöin riittää tukikelpoisuuteen, jos rakennus on jo aiemmin siirtynyt esimerkiksi kaukolämpöön öljylämmityksestä.

Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Tallinnan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski näkee, että usean toimenpiteen monipuolisella yhdistämisellä saataisiin vaikuttavampi lopputulos.

”Nykymuotoinen energia-avustus ei kannusta perusteellisiin energiaremontteihin, joissa parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Tutkimustulostemme perusteella pieneen korjaukseen on saanut suhteellisesti jopa kaksi kertaa enemmän tukea kuin kokonaisvaltaiseen remonttiin.”

Energiakorjauksille kunnianhimoiset tavoitteet

Nykyinen avustus on lisäksi koettu vaikeaksi ymmärtää. Kyselyssä tuensaajat ilmoittivat, että päänvaivaa herättivät muun muassa toimenpiteittäin vaihtelevat avustusosuudet.

Decarbon Home -hankkeen suosituksissa esitetään ratkaisuksi näihin ongelmiin avustuksen yksinkertaistamista ja tuen ehdoksi lopputulokselle asetettavaa energiatehokkuuden tavoitetta.

”Me esitämme, että avustusta saisi kaikista tukikelpoisista toimenpiteistä 30 prosenttia, jos rakennus korjataan tavoite-energialukuun”, professori Kurnitski kertoo.

Eniten tukea energiaremontteihin tarvitsevat pienituloiset, jotka asuvat usein heikon energialuokan asunnoissa ja alueilla, joilla asuntojen arvo on alhainen. Hankkeen tulosten perusteella energia-avustus on tähän asti ohjautunut keskimäärin enemmän hyvätuloisille asukkaille ja arvokkaille asuinalueille.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jouni Räihä pitää tärkeänä varmistaa, että tulevaisuudessa avustus kohdistuu oikeudenmukaisen vihreän siirtymän hengessä myös pienituloisille.

”Taloyhtiöille pitäisi kehittää tuen kanssa yhdessä toimiva lainantakausjärjestelmä, jolla voidaan varmistaa rahoitus energiakorjauksille. Vastaava malli on saanut Virossa energiakorjaukset liikkeelle myös lähtökohtaisesti huonokuntoisissa lähiöissä.”

Uudistuksella vaikuttavampaa tukea

Tutkijat suosittavat ARAn jakamalle energia-avustukselle kattavaa uudistuspakettia. Uudistuksen tarkoitus on laajentaa ja monipuolistaa avustuksen saajien joukkoa ja siten kasvattaa tuen vaikuttavuutta.

  1. Asetetaan kunnianhimoinen energiatehokkuuden tavoiteluku (E-luku), johon jokaisen avustettavan kohteen on korjauksen jälkeen päästävä
  2. Avustusta jaetaan sama osuus, 30 prosenttia, kaikista avustuskelpoisista toimenpiteistä
  3. Tiedot tehdyistä toimenpiteistä ja energiankulutuksesta ennen ja jälkeen kerätään ja julkaistaan taloyhtiöiden osalta avoimesti
  4. Varmistetaan energiakorjauksen rahoitus muun muassa lainantakausten muodossa
  5. Mukautetaan uudisrakentamissa käytetyn E-luvun laskenta korjausrakentamiseen
  6. Varmistetaan, että avustetuissa kohteissa on remontin jälkeen hyvät asumisolosuhteet mm. ilmanvaihdon ja lämpöviihtyvyyden osalta
  7. Koulutettu tekninen konsultti varmistaa kunkin hankkeen toimivuuden

Decarbon-Home-hanke

Policy Brief toteutettiin osana Decarbon-Home-tutkimushanketta, joka edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Monitieteisen hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Erityisen huomion kohteena ovat lähiöt ja haja-asutusalueet, joilla remontit ovat ajankohtaisia ja energiatehokkuustoimiin on paljon mahdollisuuksia. Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto, ja siihen kuuluu laaja joukko tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupunkeja ovat Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa. Hankkeen toteutukseen osallistuu myös lukuisia yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri alueilta ja tasoilta, yrityksistä ministeriöihin ja kansainvälisiin asiantuntijoihin. Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Yhteystiedot:

Hanna-Liisa Kangas, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 029 525 1276

Jarek Kurnitski, Tallinnan teknillinen yliopisto Taltech, etunimi.sukunimi@taltech.ee, +372 5866 4370

Jouni Räihä, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 252 243

Lisätietoa:

Suositukset energiakorjausten avustuksen kehittämiseksi

/by

Mustamäen lähiö uudistuu Viron energia-avustusjärjestelmän vauhdittamana

Tallinnan vanhin lähiö Mustamäe on suurten uudistusten kohteena. Värikkäästi maalatut ja energiakorjatut kerrostalot pistävät silmään harmaan rakennusmassan joukosta. Decarbon-Home-tutkimushankkeen tutkijat pääsivät tutustumaan Mustamäen energiakorjauksiin joulukuisessa auringonpaisteessa.

Suomen ilmastopaneelin jäsen, Taltechin ja Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski esitteli hankkeen tutkijoille KredEx-avustuksella remontoituja kohteita Mustamäen lähiössä.

Viron energia-avustusjärjestelmä KredEx on tukenut kerrostalojen energiakorjauksia jo yli 10 vuoden ajan. Järjestelmää on kehitetty ja uusittu useasti ja sen vaikutukset alkavat näkyä Viron katukuvassa. Decarbon-Home-tutkimushankkeen tutkijat tutustuivat Mustamäen lähiön energiakorjauksiin joulukuussa 2022 hankkeen tutkimusretriitin yhteydessä. Hankkeen virolainen partneri Taltech on osallistunut aktiivisesti sekä KredEx-järjestelmän että energiatehokkuusteknologioiden kehittämiseen ja tutkimiseen.

Jarek Kurnitski esittelee Taltechin opiskelija-asuntolan energiaremonttia ja sitä varten kehitettyä puuta hyödyntävää julkisivuteknologiaa.

Mustamäen energiaremontoidut kohteet paitsi vähentävät huomattavasti asukkaiden energiakuluja ja parantavat asumisolosuhteita, myös värittävät alueen ilmettä. Naapurustoefekti oli helposti nähtävissä alueen värikkäissä taloissa – kun korttelissa oli remontoitu yksi talo, nousi todennäköisyys sille, että myös viereiset talot oli remontoitu tai että ne olivat juuri remontin kohteena. Mustamäen rakennuskanta on hyvin tasaikäistä, lähiö on rakennettu vuosina 1962–1973. Lähiön rakennuskanta pohjautuu pääosin samaan betonielementtiteknologiaan, joka helpottaa alueen energiaremonttien suunnittelua ja toteutusta. Kohteiden alkuperäinen lämmöneristävyys ja energiatehokkuus on heikkoa, joten energiaremonttien vaikutus on suuri ja myös julkisivujen uusiminen osana rakennusten ulkovaipan eristystä on tarpeen. Yleensä julkisivut ja katto lisälämmöneristetään, samalla asennetaan keskitetty tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä lämmön talteenotolla (kanavointi eristekerroksessa), vaihdetaan ikkunat ja säädetään lämmitysjärjestelmä. Noin 500 eur/m2 remontin tuloksena lämmitysenergian säästö on 60–70 %. Myös aurinkosähköjärjestelmiä asennetaan usein, koska 30 %:n avustuksella ne ovat hyvin kannattavia. Tässä yhteydessä rakennuksiin voidaan lisätä esimerkiksi parvekkeet. Suomessa rakennuskanta on pääosin lähtökohtaisesti paremmassa kunnossa kuin Virossa, mutta Viron energiaremonteista voidaan oppia paljon myös täällä.

Naapurustoefektiä Mustamäellä: koko kortteli on energiaremontoitu tai remontin alla.

Vaikka energiaremontoidut kohteet värittävät Mustamäeä, on suurin osa rakennuksista vielä korjaamatta, joten tehtävää on edelleen paljon. Lisäksi alkuvaiheessa remontoiduissa rakennuksissa on saatettu tehdä osaoptimointeja erityisesti ilmanvaihdon osalta, jolloin energiatehokkuus ja asumisen laatu eivät olekaan parantuneet. KredEx-ohjelman kehittyminen on karsinut huonoja hankkeita, mutta vanhat epäonniset hankkeet ovat myös heikentäneet osan alueen asukkaista mielikuvia energiaremonteista ja niiden hyödyistä. Suomessa otettiin käyttöön ARAn energia-avustusohjelma vuonna 2020. Järjestelmän kehittämisessä kannattaa ottaa oppia etelänaapurin KredEx-järjestelmän kehittämisestä. Decarbon-Home tutkii aktiivisesti ARAn avustusten vaikutuksia ja tulee antamaan tutkimukseen pohjaavia politiikkasuosituksia vuonna 2023.

Suurin osa Mustamäen kerrostaloista on vielä remontoimatta.
/by

Tutkijat tutustuivat Turun kaupungin ilmastotyöhön

Energiapositiivinen Ylioppilaskylä sekä Hepokullan ja Runosmäen lähiöiden korjaus- ja uudisrakentamisen hankkeet ovat esimerkkejä Turun kaupungin polulta kohti hiilineutraaliutta. Decarbon-Home-hankkeen tutkijat vierailivat Turussa tutustumassa kohteisiin ja kaupungin ilmastotyöhön.

Ylioppilaskylä on yksi kiinnostavimmista kestävän kaupunkikehityksen kohteista Turussa. Laajamittaisen hankkeen myötä rakennusten energiatehokkuus paranee ja alueelle tulee omaa energiantuotantoa.

”Ylioppilaskylästä tulee energiapositiivinen, se tulee tuottamaan 118 % alueen energiatarpeesta”, kertoi projektiasiantuntija Iris Kriikkula Turun kaupungilta Decarbon-Home-hankkeen tutkijoille, jotka olivat kokoontuneet Turkuun työskentelemään ja samalla tutustumaan kumppanikaupunkinsa Turun ilmastotyöhön.

Vuosien 1969–1979 aikana rakennetussa Turun ylioppilaskylässä on muun muassa asennettu aurinkopaneeleja, uudistettu lämmitysjärjestelmiä ja ilmastointia, uusittu ikkunoita sekä asennettu sähköautojen ja sähköpyörien latauspisteitä. Alue on mukana Horisontti 2020 -ohjelman rahoittamassa Response-hankkeessa.

Alueen asukkaat ovat mukana mentoritoiminnan myötä. ”Meidän mentorien tehtävä on saada ihmisiä kiinnostumaan energia-asioista ja tekemään kestävämpiä ratkaisuja arjessa. Ylioppilaskylään on tullut paljon uutta hienoa tekniikkaa, mutta on tärkeä muistaa, että yksilön arjen valinnoilla on iso merkitys”, kertoo Damla Lehtinen maantieteen opiskelija ja asukas sekä Response-hankkeen mentori esittelyvideolla.

Decarbon-Home-hankkeen tutkijat ja Turun kaupungin edustajat Ylioppilaskylässä Tyyssijan portailla.

Hepokulta ja Runosmäki uudistuvat

Decarbon-Home-hankkeen tutkijajoukko vieraili myös Hepokullassa ja Runosmäessä, jotka ovat molemmat pääosin 70-luvulla rakennettuja lähiöitä. Hepokullassa tutustuttiin seitsemän taloyhtiön saneeraushankkeeseen, johon kuului julkisivuremontti ja linjasaneeraus sekä maalämmön asentaminen. Saneeraushankkeen hinta oli suurempi kuin asuntojen arvo, mutta vihreä lainan myötä hanke toteutui.

Runosmäessä taas tutustuttiin uudisrakentamisen kohteeseen. Noin 7 000 asukkaan lähiön keskelle rakennetaan parhaillaan monitoimitaloa, johon tulee muun muassa päiväkoti, neuvola, kirjasto, nuorisotila, seurakunnan tiloja sekä yhteiskäyttötiloja alueen asukkaille ja muille toimijoille. Runosmäen kehittäminen on osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020–2022.

Runosmäkeen rakentuu monitoimitalo, joka tarjoaa monipuolisia palveluja kaikenikäisille asukkaille.

Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2029

Turun kaupunki tekee aktiivista ilmastotyötä. Turun kaupungin ilmastosuunnitelma toteuttaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaista ilmastopolitiikkaa, joka tähtää ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen korkeintaan 1,5 asteeseen.

”Turku on jo vähentänyt ilmastopäästöjä 55 %. Kaupungilla on ollut ilmastosuunnitelma jo vuodesta 2009”, kertoi erityisasiantuntija Miika Meretoja Turun kaupungilta.

Kaupungin ilmastosuunnitelma on juuri päivitetty. Päivitetyssä ilmastosuunnitelmassa tavoitellaan 75 % päästövähennystä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä sekä 90 % päästövähennystä vuoteen 2029 mennessä. Aiemmat tavoitteet olivat 60–70 % vuoteen 2025 mennessä ja 80 % vuoteen 2029 mennessä. Päästövähennystavoitetta tiukennetaan, koska hiilinielujen toteutunut ja ennustettava kasvu Turun alueella on osoittautunut aiemmin arvioitua pienemmäksi.

Kiinteistökannan ja infran energiatehokkuutta ohjataan energiatehokkuussopimuksella. Vuosien 2017–2025 tavoitteena on 7,5 % energiansäästö. Turku Energia investoi noin 350 miljoonaa euroa energiauudistukseen vuosina 2014–2020 ja investoinnit jatkuvat. Kaukolämpö tuotetaan pääosin Naantalin voimalaitoksessa, Orikedon biolämpökeskuksessa ja jäteveden hukkalämpöä hyödyntävässä Kakolan lämpöpumppulaitoksessa.

Projektiasiantuntija Iris Kriikkula ja erityisasiantuntija Miika Meretoja Turun kaupungilta kertoivat Decarbon-Home-hankkeen tutkijoille Turun kaupungin ilmastotyöstä.

Lisätietoa:

/by

Tiedettä ja kotatunnelmaa Decarbon-Home-hankkeen retriitissä Nuuksiossa

Syksyinen metsämaisema loi kehyksen Decarbon-Home-hankkeen konsortiokokoukselle. Tutkijat kokoontuivat Nuuksioon keskustelemaan vähähiilisistä ja oikeudenmukaisista asumisen ja rakentamisen ratkaisuista ja tutkimushankkeen seuraavista askelista – vihdoinkin kasvokkain. Dialogi ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen ovat olennainen osa monitieteistä tutkimusta.

Decarbon-Home-hankkeen tutkimuskonsortion retriitissä Nuuksiossa 9.-11.11. työskenneltiin yhdessä ja tunnelmoitiin, muun muassa kodassa pannukahvia nauttien. Monitieteinen tutkijajoukko pääsi perehtymään syvällisemmin toistensa tutkimusaiheisiin, jakamaan ajatuksia ja edistämään eri työpakettien tutkimusta ja toimintaa.

”Oli ilo tavata kasvokkain, keskusteltavaa oli hurjan paljon. Konsortion toiminta on sujunut mallikkaasti myös etäyhteyksin siitä lähtien kun hankkeen rahoitus myönnettiin noin vuosi sitten, mutta lähitapaamisia ei voi täysin korvata etäkokouksilla”, totesi Decarbon-Home-hankkeen konsortion johtaja Anne Toppinen Helsingin yliopistosta.

Suunnitelmissa on kutsua myös sidosryhmiä lähitapaamisiin. Ensi kevään sidosryhmätilaisuus eli ”Ilmastoviisaan asumisen kevätpäivä” toteutuu toivottavasti ainakin osittain fyysisesti.

Decarbon-Home-hankkeen konsortio

Korjausrakentamisen tilannekatsaus

Tapaaminen käynnistyi korjausrakentamisen seminaarilla, jossa tarkasteltiin korjausrakentamisen tilannetta Suomessa ja Virossa. Korjausrakentamisen edistyminen on merkittävää nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen ja ilmastovaikutuksen kannalta.

”Parhaillaan rakennuskantaa korjataan Suomessa aktiivisesti, noin 70 000 asuntoa vuosittain. Erityisesti 70- ja 80-lukujen rakennuskanta tulee korjausikään nyt ja tulevalla vuosikymmenellä. Kaikkia rakennuksia ei korjata samalla laadulla, esimerkiksi maaseudulla ei välttämättä remontoida yhtä paljon kuin pääkaupunkiseudulla. Korjausrakentamisen osuus rakentamisesta kasvaa, mutta uudisrakentaminen on taloudellisesti kannattavampaa”, Markku Riihimäki Foreconista kertoi.

”Korjausrakentamisen kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät, mm. remontin vaikutus käyttökustannuksiin ja rakennuksen käytön tehokkuuteen. Myös ympäristötekijöitä voi arvottaa”, Riihimäki lisäsi.

Virossa korjausrakentamiseen on myönnetty merkittäviä avustuksia. Tyypillisesti rakennukset ovat F- tai G-energialuokkaa, mutta rahoituksen saamiseksi tulee toteuttaa energiatehokkuustoimia, joilla saavutetaan C-luokka. Tuen osuus vaihtelee.

”Tällä hetkellä Kredex myöntää avustusta tyypillisesti 30 % Tallinnassa ja Tartossa, mutta muualla Virossa osuus voi olla jopa 50 %”, professori Jarek Kurnitski Tallinnan teknillisestä yliopistosta kertoi. ”Avustuksen saamisessa vaikein on ensimmäinen vaihe eli taloyhtiön enemmistön saaminen päätöksen taakse.”

ARAn energia-avustusta saa 4000 tai 6000 euroa per asunto. Korkeampi tukitaso edellyttää lähes nollaenergiatasoa. ”ARAn avustukset eivät vielä juuri näy volyymeissä, mutta julkisivuremonteissa on piritystymistä”, Markku Riihimäki mainitsi.

Nuuksio retriitti kokous

Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa nousi esiin useissa yhteyksissä, onhan strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeiden tärkeänä päämääränä yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja tiivis yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa. Decarbon-Home-tutkimushankkeen suunnitelmissa on monia tapoja osallistaa sidosryhmiä ja viestiä tutkimustuloksista.

Johtava tutkija David Lazarevic ja erikoistutkija Kaisa Korhonen-Kurki Suomen ympäristökeskuksesta suunnittelevat ns. murrosareenoja, joiden avulla tunnistetaan keinoja asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen toteuttamiseksi.

”Murrosareenat on alun perin Alankomaissa kehitetty konsepti, jossa luodaan polkuja halutun tavoitteen saavuttamiseksi. Decarbon-Home-hankkeen murrosareenat tullaan toteuttamaan Helsingin ja Joensuun alueilla yhdessä sidosryhmien kanssa”, kertoi Kaisa Korhonen-Kurki.

Vuorovaikutuksen ja viestinnän työpajassa Kaarina Kaminen ja Iina Turunen Suomen ympäristökeskuksesta kannustivat tutkijoita viestimään tutkimustuloksista, tiivistämään yhteistyötä hankkeen kumppaneiden kanssa, tarjoamaan juttuaiheita mediakumppaneille sekä bloggaamaan ja twiittaamaan. Tutkijat saivat myös ratkaista fiktiivisten tutkijapersoonien viestintään liittyviä pulmia leikkimielisessä harjoituksessa.

Naurunremahduksia ja tunnelmointia kodassa

Työskentelyn lomassa tutkijat ehtivät rentoutuakin – tosin tutkimustyö ja tutkimuskysymykset palasivat silloinkin intohimoisten tutkijoiden mieleen. Illallispöydässä seurue remahti äänekkääseen nauruun, jonka syyksi paljastui erilaiset kommellukset kyselytutkimusten toteutuksessa.

Nuuksion retriitin ohjelmaan kuului myös pannukahvia ja lettuja kodassa nuotion ääressä. Samalla keskusteltiin ns. tieteellisestä asiantuntijaryhmästä, johon kuuluu kärkitutkijoita hankkeen kannalta olennaisilta tieteenaloilta. Seitsenhenkinen ryhmä tukee hankkeen tutkimustyötä ja tavoitetta korkeatasoisesta tieteellisestä vaikuttavuudesta.

Kotiin viemisiksi Nuuksiosta tutkimuskonsortion jäsenet saivat uusia paljon uutta tietoa ja ideoita kollegoilta, mukavia muistoja sekä savunhajuiset vaatteet.

Kota Nuuksiossa

Kuvat: Annika Miettinen

/by

Rakennusten uusi vähähiilisyyden sääntely valmisteilla

Uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki tulee ohjaamaan rakentamista vähähiilisempään suuntaan. Uusille rakennuksille tullaan esittämään hiilijalanjäljen enimmäisarvoa. Peruskorjattaville rakennuksille tulisi tehdä ilmastoselvitys, joka osoittaisi kohteen ilmastovaikutukset ja päästövähennysmahdollisuudet.

Ympäristöministeriö valmistelee maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutosta, jossa rakennusten koko elinkaaren ilmastopäästöt tulisivat sääntelyn kohteeksi. Päästöt ilmaistaisiin hiilijalanjälkenä, joka sisältyisi rakentamisen ja rakennusmateriaalien päästöt, käytönaikaisesta energiankulutuksesta syntyvät päästöt sekä rakennuksen purkamisesta ja sen osien kierrättämisestä tai muusta sijoittamisesta aiheutuvat päästöt.

Hiilijalanjäljen rinnalla ilmoitettaisiin myös hiilikädenjälki, eli rakennuksesta aiheutuvat ilmastohyödyt. Ilmastohyötyihin voitaisiin lukea esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäyttö, rakennuksessa tuotettu ylimääräinen uusiutuva energia, rakennukseen varastoitunut eloperäinen hiili tai rakennusmateriaaleihin elinkaaren aikana sitoutuva ilmakehän hiilidioksidi.

Rakennuksen hiilijalanjäljelle raja-arvo

Uusille rakennuksille tullaan esittämään hiilijalanjäljen raja-arvoa eli enimmäistasoa, jota uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei saisi ylittää. Raja-arvovaatimus ei koskisi uusia erillispientaloja, mutta niillekin tulisi laatia ilmastoselvitys, eli arvioida niiden hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Ilmastoselvitys tulisi laatia myös laajamittaisesti peruskorjattaville rakennuksille, vaikka niillekään ei olla esittämässä raja-arvovaatimusta. Uuden sääntelyn on tarkoitus astua voimaan 2020-luvun puoleenväliin mennessä.

Korjausrakentamisen ilmastovaikutuksista tietoa

Decarbon-Home-hankkeessa tarkastellaan pääasiassa olemassa olevia rakennuksia, joten uusien rakennusten hiilijalanjälkisääntely ei ole hankkeessa keskeinen tutkimuskohde. Mikäli hiilijalanjälkisääntely toteutuu suunnitellulla tavalla, sillä on todennäköisesti vaikutusta myös korjausrakentamiseen. Vaikka peruskorjattaville kohteille ei asetettaisi päästörajoja, hiilijalanjäljen arviointi kerryttää tietoa siitä, mistä korjauskohteiden päästöt muodostavat ja kuinka niitä voidaan pienentää. Uusien rakennusten hiilijalanjälkisääntely voi olla tärkeä askel koko rakennusalan kestävyysmurroksessa ja edistää myös vähähiilisempää korjausrakentamista.

Lisätietoa:

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus (mrluudistus.fi)

Etusivu – Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu (mrluudistus.fi)

Kuittinen, Matti (toim.): Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:22.

Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä – Valto (valtioneuvosto.fi)

/by