Artikkelit

Tervetuloa Suomen ympäristökeskuksen Kestävät yhdyskunnat -päivään tiistaina 16.9.2025 klo 9–15. Tilaisuus jatkaa perinteikästä RASTI-seminaarien sarjaa. Se on myös osa juhlavuoden ohjelmaa, kun Suomen ympäristökeskus täyttää tänä vuonna 30.

Vuoden 2025 Kestävät yhdyskunnat -päivän teemana on Kestävä asuminen ja asuntokanta. Päivän aikana aihetta käsitellään ajankohtaisista näkökulmista esimerkiksi ikääntymisen, tyhjenemisen, yhteiskäytön, oikeudenmukaisuuden ja lämmitysmuotojen kautta.

Tilaisuudessa kuullaan puheenvuoroja tutkijoilta ja sidosryhmiltä. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Merkitse päivä isolla kalenteriisi tai ilmoittaudu mukaan jo nyt! Seminaariin voi osallistua paikan päällä Helsingissä tai etänä.

Tilaisuuden yhteistyökumppanina toimii Decarbon-Home tutkimushanke. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin.

Kestävät yhdyskunnat -päivä 2025: Kestävä asuminen ja asuntokanta

Aika: tiistaina 16.9.2025 klo 9–15

Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki) tai etänä

Alustava ohjelma

08.30–09.00 Aamukahvit
09.00–09.50 Avauspuheenvuorot
09.50–11.00 Työkaluja kestävän asumisen suunnitteluun
Asumisen politiikka ja rahoitus • Syken työkalut kestävän asumisen suunnittelussa • Asumisen tilastot Elinympäristön tietopalvelu Liiterissä • Ryhti-järjestelmän tiedot asuntokannasta • Asumispreferenssit asukasbarometrin ja muiden aineistojen valossa
11.00–12.00 Lounastauko (lounas omakustanteinen)
12.00–13.20 Ajankohtaisia tutkimustuloksia asumisesta ja asuntokannasta
Näkökulmia asuntokysymykseen Euroopassa • Kylmenevät tilat, tyhjenevät seudut: lämmitysmuotojen muutokset Suomessa • Asuntokannan energiasiirtymä ja sen oikeudenmukaisuus • Tilojen jakaminen ja yhteiskäyttö • Ikäystävälliset ja kestävät kaupunkiympäristöt
13.20–14.10 Syken syntymäpäiväkahvit ja kuorolauluesitys
14.10–15.00 Paneelikeskustelu: Asumisen kestävyysmurros
15.30– Vapaamuotoiset jatkot ravintola Belgessä (omakustanteinen)

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen: maanantai 8.9.2025 mennessä
Linkki ilmoittautumiseen: https://link.webropolsurveys.com/S/13D77B94B29FD73B
Lisätiedot/Yhteyshenkilö: Suvi Mustonen, suvi.mustonen@syke.fi, puh. 0295 251 337
Valokuva: finetones – stock.adobe.com

Vuoden 2025 ilmastoviisaan asumisen kesäpäivä järjestetään keskiviikkona 4.6. Katajanokan Solo Sokos Hotel Pier 4:ssä Decarbon-Home ja FoREfront-hankkeiden yhteistyönä. Luvassa puheenvuoroja ja keskustelua tulevaisuuden resilienteistä asumisen ja rakentamisen ratkaisuista.

Tulevaisuuden rakentamisen ja asumisen tulee olla kestävää sekä ilmastonmuutoksen hidastamisen että sen vaikutuksiin sopeutumisen näkökulmasta. Mikä on rakennussektorin rooli rakentamisen ilmastoviisauden edistämisessä? Millaisia uusia ratkaisuja yritykset ja kaupungit voivat ottaa käyttöön edistääkseen rakentamisen ja asumisen resilienssiä? Tervetuloa keskustelemaan tulevaisuuden kestävistä rakentamisen ja asumisen ratkaisuista Ilmastoviisaan asumisen kesäpäivään!

Kohti resilienttejä kaupunkeja – Millaista on tulevaisuuden rakentaminen ja asuminen?

Aika: keskiviikkona 4.6. klo 11.30–17.00

Paikka: Solo Sokos Hotel Pier 4 (Katajanokanlaituri 4, 00160 Helsinki)

Lounastarjoilu ilmoittautuneille klo 11:30–12:00
Mocktail-/cocktailtilaisuus ilmoittautuneille 16:00–17:00

Ohjelma

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Vesa Kanninen (Helsingin yliopisto)

Klo 12:00 – 12:10 Tilaisuuden avaus – Katja Lähtinen (Luke)

Klo 12:10 – 12:40 Keynote: Resilientin asuinympäristön kehittäminen yritysten, kaupunkien ja kansalaisten näkökulmasta – Katja Maununaho (puheenjohtaja ja projektipäällikkö, ASUTUT Kestävän asuntoarkkitehtuurin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto) (esitys, pdf)

Klo 12:40 – 13:10 FoREfront-hankkeen yrityskumppaneiden esittäytyminen ja keskustelu
Ville Lindholm, Kerabit Oy (esitys, pdf)
Ulla Kuitunen, Skanska Oy (esitys, pdf)

Klo 13:10 – 14:10 FoREfront-hankkeen tutkimustulosten esittelyjä
– Luontopohjaisilla ratkaisuilla kaupunkien ja yritysten yhteistyössä kohti resilienttiä kaupunkiympäristöä – Anne Viljanen, Helsingin yliopisto (esitys, pdf)
– Kestäviä innovaatioita rakentamassa – Oppeja puurakennustuoteyrityksistä ja maankäytön suunnittelusta – Atte Koskivaara, Luke (esitys, pdf)

Klo 14:10 – 14:40 Kahvitauko

Klo 14:40 – 15:30 Paneelikeskustelu – keskustelun fasilitoi Uula Saastamoinen (Syke)
Ilmari Absetz, Business Finland
Ulla Kuitunen, Skanska Oy
Lotta Suominen, Helsingin kaupunki
Daniel Wallenius, Rakennuslehti
Atte Koskivaara, Luke (Decarbon-Home ja FoREfront -hankkeiden tutkija)

Klo 15:30 – 15:45 Loppukeskustelu & tilaisuuden yhteenveto

Klo 16:00 – 17:00 Mocktailit/cocktailit (Cafe Helli)

Lisätietoa tilaisuudesta:

Niina Pykäläinen, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tilaisuus järjestetään strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Decarbon-Home-hankkeen ja Business Finlandin rahoittaman FoREfront-hankkeen yhteistyönä.

Millaisia keinoja kunnilla on tukea asukkaita ja taloyhtiöitä sään ääri-ilmiöihin varautumisessa, asuntojen kunnossapidossa ja asumisen kestävyyden edistämisessä? Millä tavoin luontopohjaiset ratkaisut voivat vahvistaa kaupunkiympäristön resilienssiä?

Näihin ajankohtaisiin kysymyksiin pureudutaan Decarbon-Home-tutkimushankkeen järjestämässä webinaarissa, jossa keskustellaan muun muassa siitä, miten asukkaat, taloyhtiöt ja kunnat voivat varautua ja sopeutua esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden tuomiin haasteisiin. Webinaari tarjoaa ajankohtaista tutkimustietoa ja käytännön esimerkkejä niin uusille kuin jatkaville kuntapäättäjille sekä muille kuntakentän toimijoille ja alan yrityksille.

Aika: Perjantai 16.5.2025 klo 9.00–10.00
Paikka: Etäyhteys (MS Teams)

Ohjelma

9.00-9.05 Webinaarin avaus
9.05-9.15 Luontopohjaisilla ratkaisuilla kohti resilienttiä kaupunkiympäristöä Anne Viljanen, Helsingin yliopisto (esitys, pdf)
9.15-9.25 Kuntien keinoja sopeutua sään ääri-ilmiöihin Marja Vuorinen, Vantaan kaupunki (esitys, pdf)
9.25-9.35 Asunnon kunnossapito vantaalaisten asukkaiden näkökulmasta Sara-Ellen Laitinen, Helsingin yliopisto (esitys, pdf)
9.35-9.45 Helsingin taloyhtiöiden sopeutuminen ilmastonmuutokseen Tessa Dean, Helsingin kaupunki (esitys, pdf)
9.45-10.00 Loppukeskustelu

Kenelle webinaari on suunnattu?
Tilaisuus on suunnattu erityisesti kuntapäättäjille ja kuntien viranhaltijoille, sopeutumisratkaisuja tarjoaville alan yrityksille sekä kaikille kestävästä asumisesta ja kaupunkirakentamisesta kiinnostuneille.

Tallenne (katsottavissa rajoitetun ajan)

Mikäli et saa videota avattua, voit katsoa tallenteen oheisen linkin kautta: https://www.youtube.com/watch?v=S5GrphOpJt8

Lisätiedot: Charlotta Harju, charlotta.harju@luke.fi

CLIMATE-tutkimusohjelman julkaisema tietopaketti tarjoaa kuntapäättäjille uusinta tutkittua tietoa monihyötyisistä ja vaikuttavista ilmastoratkaisuista. Kansalaiset ja yritykset tukevat laajasti ilmastovastuullisia ratkaisuja, jotka ovat oikeudenmukaisia ja taloudellisesti järkeviä.

Kuntapäätöksenteko on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Suurella osalla kunnista on kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin Suomen valtiolla. Kunnilla on tahtoa ja kykyä olla ilmastoviisaita edelläkävijöitä ja ilmastotoimien vetureita kohti ilmastolain mukaista hiilineutraaliutta Suomessa vuoteen 2035 mennessä.

Kunnissa voidaan edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista monilla keinoilla, jotka samanaikaisesti vahvistavat kunnan elinvoimaa ja luovat laadukasta arjen ympäristöä asukkaille. Strategisen tutkimuksen CLIMATE-tutkimusohjelmassa tuotetaan tietoa ja työkaluja paikallistason ilmastoviisaiden ratkaisujen tueksi. Decarbon-Home on yksi neljästä CLIMATE-ohjelman tutkimushankkeista.

Lataa tietopaketti tästä: Ilmastotietopaketti kuntapäättäjille

Mikäli tahdot itsellesi tai jaettavaksi tietopaketin painettuja versioita, ota yhteyttä CLIMATE ohjelmajohtajaan Paula Schönachiin sähköpostiosoitteella paula.schonach@aalto.fi.

Ilmastotietopaketti julkaistiin Vahva kunta – viisaat ilmastopäätökset -webinaarissa, jonka tallenteet löydät täältä. Kuntavaaliehdokkaiden paneelikeskustelua ei tallennettu.

Ratkaisuja-blogisarjassa Decarbon-Home-hankkeen maanantaisissa aamukahviseminaareissa tutkimustaan esitelleet tutkijat kertovat tutkimuksensa keskeisistä huomioista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sara-Ellen Laitinen esitteli kestävää kulutusta ja erityisesti kotitalouksien energiankulutukseen liittyviä käytänteitä käsittelevää tutkimusta.

Tutkimuksessa tutkittiin erilaisten materiaalisten asioiden kuten talon, kodinlaitteiden, lemmikkien ja säätilan aiheuttamaa muutosta kodin käytänteiden toteuttamisessa ja sitä, miten materiaalien aiheuttama muutos vaikuttaa käytänteiden ekologiseen kestävyyteen. Tutkimuksen mukaan materiaalien aiheuttama muutos kotitalouksien toteuttamien käytänteiden kestävyyteen määrittyy kolmen tekijän mukaan. Niitä ovat käytänteiden materiaalisuus, käytänteiden yhteys toisiinsa ja ihmisten reaktiot materiaalisten asioiden aiheuttamaan häiriöön.

Mitä käytänteet ovat ja miten ne ohjaavat toimintaamme?

Käytänteet ovat historiallisesti ja sosiaalisesti kehittyneitä, yhteisesti jaettuja ja normalisoituneita tapoja toimia. Niitä noudatetaan yleensä tiedostamatta ja niitä voi olla jopa vaikeaa olla toteuttamatta. Kotitalouksien kulutusta voidaan tutkia käytänteinä, jolloin kulutus tapahtuu, kun jotain käytännettä toteutetaan. Kodin piirissä käytänteitä ovat esimerkiksi kodin lämmitys, valaistuksen käyttö, ruoanlaitto ja siivous. Käytänteiden tutkiminen on mielekästä, sillä silloin keskitytään käytänteeseen, jossa energiankulutus tapahtuu, eikä pelkästään energiankulutukseen. Ihmiset käyvät suihkussa peseytyäkseen, eivätkä kuluttaakseen lämmintä vettä. Tällöin tutkitaan peseytymisen käytännettä, eikä vedenkulutusta.

Moni käytänne mahdollistuu jonkin materiaalisen asian käyttämisellä tai kuluttamisella. Ihmiset ja asiat ovatkin sidoksissa toisiinsa ja siten asioilla on vaikutusta kulutukseen ja energian tarpeeseen. Ihmiset ovat kotonaan materian ympäröimiä: he asuvat talossa ja käyttävät siihen liittyvää teknologiaa sekä erilaisia kodin laitteita. Nämä materiaaliset asiat voivat määrittää hyvin paljolti sitä, kuinka paljon jokaisessa kotitaloudessa kulutetaan energiaa.

Miten kodin ratkaisut muokkaavat asumisen käytänteitä?

Tutkimuksen mukaan materiaaliset asiat voivat aiheuttaa muutosta käytänteiden toteuttamisessa eri tavoin. Ne voivat siirtää tai muokata käytänteen toteuttamista, tai luoda kokonaan uusia käytänteitä. Kun materiaaliset asiat aiheuttavat muutoksen arkeen tai eivät toimi halutulla tavalla, energian kulutus voi muuttua. Muutos voi muuttaa ihmisten käytänteitä ekologisesti kestävämmäksi tai kestämättömämmäksi. Huonosti toimiva laite voi lisätä kulutusta, kun taas uusi teknologia voi häiritä tavallisia rutiineja ja siten muuttaa niitä. Esimerkiksi huonosti toimiva ilmanvaihto voi ohjata pitämään ikkunoita auki, jolloin lämpö karkaa asunnosta tai ääntä pitävä astianpesukone voi ohjata käyttämään nopeampia sekä kuumempia ja siten vähemmän ekologisia pesuohjelmia. Toisaalta hitaasti lämpiävä vesi voi ohjata käymään suihkussa nopeammin.

Kun taloja, asuntoja ja kodin teknologiaa suunnitellaan, tulisi ottaa paremmin huomioon materiaalisten asioiden vaikutus ihmisten arkeen ja siihen kuuluvaan energiankulutukseen. Ihmiset reagoivat eri tavoin epämukavissa tilanteissa tai tilanteissa, joissa eivät voi toimia kuten haluaisivat tai luonnostaan toimisivat, jolloin energiankulutus voi muuttua. Materiaalien tulee siis sopia paremmin arjen rutiineihin, mutta myös toimia yhdessä muiden materiaalien ja käytänteiden kanssa. Suunnittelussa olisi tärkeää pohtia, toimivatko suunnitellut ratkaisut halutulla tavalla ihmisten arkisissa käytänteissä.

Tervetuloa keskustelemaan Decarbon-Home-hankkeen tähänastisista tieteellisistä tuloksista ja niiden yhteiskunnallisista vaikutuksista yhdessä hankkeemme kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Neljän ensimmäisen hankevuoden aikana olemme lähestyneet asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen edistämistä monista näkökulmista. Olemme tuottaneet tietoa asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista, asenteista, käytännöistä, ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä, ja jo toteutettujen toimenpiteiden onnistumisista. Parhaillaan kehitämme konkreettisia työkaluja ja ratkaisuja yhdessä monien sidosryhmien kanssa.

Kansainvälisen tieteellisen neuvonantajaryhmämme asiantuntijat edustavat omien alojensa huippututkimusta. Asiantuntijat ovat mukana tutkimuspäivässä sekä kommentoimassa ja keskustelemassa hankkeemme tuloksista, että tuomassa omia näkökulmiaan asumisen ja rakentamisen vähähiilisyyskeskusteluun. Asiantuntijoiden lähestymistavat koskettavat asumisen vähähiilisyyskysymyksiä filosofiasta politiikkaan, teknologiaan ja käytäntöihin. Päivän kieli on englanti.

Asiantuntijat

Sampsa Hyysalo, Aalto
Jesper Ole Jensen, Aalborg
Ruut Peuhkuri, Aalborg
Harald Rohracher, Linköping
Ted Schatzki, Kentucky

Kohti vähähiilistä kotia ja asumista: näkökulmia hiiliviisauteen

Milloin: torstaina 6.2.2025 klo 9.00-15.30

Missä: Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki (Kokouskeskus, Tiimi A4)

Ohjelma:

09.00-09.30 aamukahvit, posterinäyttely

09.30-09.45 Decarbon-Home-hankkeen tilannekuva (Katja Lähtinen ja Uula Saastamoinen)

09.45-11.15 Hankkeen tulosesittelyjä (hankkeen tutkijat)

Henna Syrjälä: Macro and micro perspectives to online discourses on climate-wise housing
Santtu Karhinen: Energy poverty and housing values
Anna Strandell: Household energy consumption in primary and second homes and just energy transition
Eliisa Kylkilahti: Are people willing to share living space? Household preferences in Finland
Joni Vainikka: Five Finlands: Segmenting climate attitudes to manage equitable decarbonisation of housing
Jani Lukkarinen: Trade-offs in expanding citizen participation in low-carbon transitions: Seven transition arena experiments
Charlotta Harju: Co-creative methods to develop solutions for sustainable housing – Evidence from workshop series, Hackathon, and Transition Arenas
Erkki-Jussi Nylen: Thirty years of wood construction policy: a case of performative governance?

11.15-12.00 lounas, posterinäyttely jatkuu

12.00-13.30 Paneeli “Crucial issues around decarbonizing” (Hyysalo, Jensen, Peuhkuri, Rohracher, Schatzki)

13.30-14.00 kahvitauko, posterinäyttely jatkuu

14.00-15.30 Hankkeen meneillään olevan tutkimuksen esittelyjä (hankkeen tutkijat)

Sara-Ellen Laitinen: Caring for home: Barriers for home maintenance
Jouni Räihä: Which subsidy achieves the fairest distribution – Evidence from Finnish oil boiler subsidies
Anne Viljanen: Business ecosystems for urban sustainability: Retrofits, wood construction and nature-based solutions in Finland
Joni Vainikka: Vacant houses, emptying neighbourhoods: The (geo)politics of heating buildings in Finland

Ilmoittaudu mukaan täältä!

Decarbonising the house and the home: perspectives on carbon wisdom

When: Thu 6 February 2025 at 9:00-15:30

Where: Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki (Meeting centre, Tiimi A4)

The Decarbon-Home project warmly invites you to explore its scientific findings and discuss their societal implications with our team of international experts. Over the first four years of the project, we have examined the promotion of a just sustainability transition in housing and construction through diverse perspectives. Our work has produced valuable insights into values, attitudes, practices, conditions for climate action, and the successes of existing measures addressing housing and climate change. We are now collaborating with a broad array of stakeholders to develop concrete tools and solutions.

Our international scientific advisory group consists of leading experts from diverse fields, each representing the forefront of research in their respective domains. These experts will join us on the research day to comment on and discuss the findings of our project while sharing their own insights into the low-carbon transition in housing and construction. Their perspectives will span a wide range of topics, from philosophy and policy to technology and practice. The event will be conducted in English.

Experts:

Sampsa Hyysalo, Aalto
Jesper Ole Jensen, Aalborg
Ruut Peuhkuri, Aalborg
Harald Rohracher, Linköping
Ted Schatzki, Kentucky

Programme:

09:00-09:30 morning coffee, poster exhibition

09:30-09:45 Snapshot of the Decarbon-Home project (Katja Lähtinen and Uula Saastamoinen)

09:45-11:15 Project results presentations (project researchers)

Henna Syrjälä: Macro and micro perspectives to online discourses on climate-wise housing
Santtu Karhinen: Energy poverty and housing values
Anna Strandell: Household energy consumption in primary and second homes and just energy transition
Eliisa Kylkilahti: Are people willing to share living space? Household preferences in Finland
Joni Vainikka: Five Finlands: Segmenting climate attitudes to manage equitable decarbonisation of housing
Jani Lukkarinen: Trade-offs in expanding citizen participation in low-carbon transitions: Seven transition arena experiments
Charlotta Harju: Co-creative methods to develop solutions for sustainable housing – Evidence from workshop series, Hackathon, and Transition Arenas
Erkki-Jussi Nylen: Thirty years of wood construction policy: a case of performative governance?

11:15-12:00 Lunch, poster exhibition continues

12:00-13:30 Panel ”Crucial issues around decarbonizing” (Hyysalo, Jensen, Peuhkuri, Rohracher, Schatzki)

13:30-14:00 Coffee break, poster exhibition continues

14:00-15:30 Presentations of ongoing research (by project researchers)

Sara-Ellen Laitinen: Caring for home: Barriers for home maintenance
Jouni Räihä: Which subsidy achieves the fairest distribution – Evidence from Finnish oil boiler subsidies
Anne Viljanen: Business ecosystems for urban sustainability: Retrofits, wood construction and nature-based solutions in Finland
Joni Vainikka: Vacant houses, emptying neighbourhoods: The (geo)politics of heating buildings in Finland

Register to the event here!

Ratkaisuja-blogisarjassa Decarbon-Home-hankkeen maanantaisissa aamukahviseminaareissa tutkimustaan esitelleet tutkijat kertovat tutkimuksensa keskeisistä huomioista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Sarjan aloittaa hankekoordinaattori Vesa Kannisen ja kollegoiden keskustelunavaus ilmastoviisaan asumisen ja rakentamisen toimijakentän dynamiikasta ja roolista kestävyysmurroksen edistäjänä.

Mitä “ilmastoviisaus” tarkoittaa asumisessa ja rakentamisessa?

Kysyimme hankkeemme sidosryhmiltä, mitä “ilmastoviisaus” tarkoittaa heille omassa toiminnassaan ja yleisemmin asumisen ja rakentamisen sektorilla. Oletimme aiempiin tutkimuksiin perustuen, että vastauksissa korostuisivat energiatehokkuus, energian säästäminen, vähähiiliset materiaalit ja kotitalouksien toiminta. Erityisesti energiakysymykset ovat olleet esillä suomalaisessa politiikkaympäristössä jo parikymmentä vuotta. Osuimme toki oikeaan, mutta osa sidosryhmistä näki energiakysymysten olevan jo loppuun kaluttuja: “Painopiste on siirtymässä energiantuotannosta rakennusmateriaalien hiili-intensiivisyyteen”, totesi suunnittelun ammattilainen. Samalla energiasektori vakuutti, ettei vielä olla siirtymässä pois energiakysymysten parista: “Energiajärjestelmä on saavuttanut [tehokkuus- ja säästö]tavoitteensa reilusti ennen vuotta 2035, ja se toimii mahdollistajana hiilineutraaliuden saavuttamisessa muilla aloilla”.

Kiertotalouden merkitys hiiliviisauden edistäjänä nousi vahvasti esiin erityisesti julkisen sektorin vastauksissa. Kiertotaloudella tarkoitettiin ennen kaikkea materiaalien kierrätystä ja kierrätettävyyttä. Toisaalta nähtiin myös, että kotitalouksien rooli – joka on nyt keskittynyt energian säästöön ja energiaremonttien toteuttamiseen – voisi olla laajempikin, esimerkiksi energian tuottajana, rakennusten elinkaarien jatkajana ja yhteiskäytön edistäjinä.

Tutkimuksessa havaitsimme, että ilmastoviisaan asumisen ja rakentamisen sidosryhmäverkostossa on vahva, enimmäkseen julkisen sektorin organisaatioista koostuva ydinjoukko, joka ylläpitää järjestelmän toimintaa nykymuodossaan. Vahvan johtajuuden kautta keskeisiä politiikkatavoitteita voidaan edistää tehokkaasti. Joidenkin keskeisten toimijoiden nähtiin kuitenkin myös muovanneen tavoitteita pikemminkin olemassa olevien teknologioiden ja oman toimintalogiikkansa mukaisesti kuin tavoiteltavien asioiden ehdoilla. Osa verkostoon kuuluvista organisaatioista koki myös, että ydinjoukko keskittyy edistämään omia näkemyksiään sen sijaan, että huomioisi laajemmin verkostossa syntyviä uusia avauksia. Laajempi katsanto olisi tärkeää sekä keskinäisen oppimisen maksimoimiseksi että mahdollisimman monipuolisen ilmastoviisauden keinovalikoiman käyttöön ottamiseksi.

Millaista eri toimijoiden välinen tiedonvälitys on tällä hetkellä?

Ilmastoviisas asuminen ja rakentaminen merkitsevät eri asioita eri tahoille. Lisäksi organisaatioiden roolit ja tavoitteet ovat erilaiset. Olisikin tärkeää tasapainottaa tätä “luonnollista” siiloutumista rajoja ylittävällä vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä. Tutkimuksemme toimijajoukko vaikuttaisi olevan suhteellisen edustava politiikkatoimien edistämisen verkostona. Tunnistamamme puuttuvat ja heikot yhteydet eri sektorien välillä – erityisesti yllä mainitun ydinjoukon ulkopuolella – saattavat heijastaa ilmastoviisaan asumisen ja rakentamisen edistämistä hidastavia aukkoja. Jotta ilmastoviisautta voitaisiin edistää mahdollisimman tehokkaasti, tiedon ja uusien ideoiden tulisi liikkua sektorien välillä.

Havaitsimme, että kahdensuuntaiset kommunikaatiosuhteet olivat vahvimmat niiden toimijoiden välillä, joiden näkemykset ilmastoviisaan asumisen ja rakentamisen sisällöistä olivat samankaltaisimmat. Keskinäiset suhteet olivat sitä vahvemmat mitä samankaltaisemmat tavoitteet olivat. Juuri näin muotoutuu verkoston tiivis ydinjoukko. Emme kuitenkaan havainneet vastakkaista toisessa ääripäässä: vähemmän samankaltaisesti ajattelevien välillä kahdenvälisten suhteiden vahvuus ei riippunut siitä, kuinka erilaisia näkemykset olivat.

Toimijat eivät siis erityisesti etsi yhteistyötä asumisen ja rakentamisen ilmastoviisaudesta eri tavoin ajattelevien kanssa. Tavallaan koko verkosto on konservatiivinen ja tukee nykyisen rakenteen säilymistä. Poikkeuksen muodostavat ne ytimestä kauempana olevat organisaatiot, joiden toiminta on lähtökohtaisesti kiinnittynyt asumiseen ja rakentamiseen ohuiden sidosten kautta. Tällaiset toimijat voivat olla arvokkaita uusien ajatusten levittäjiä.

Mitkä asiat pitäisi tehdä toisin tulevaisuudessa?

Ensinnäkin, verkostomme eri toimijoiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, mitä oman sektorin ulkopuolella tapahtuu. Tämä voisi tarkoittaa juuri tällaisen “asumisen ja rakentamisen toimijaverkoston” nimeämistä ja vaikkapa yhteisen viestinnän kehittämistä. Erityisesti monimuotoisemman kiertotalousnäkemyksen mahdollisuudet asumisen ja rakentamisen ilmastoviisaustyössä tulisi ottaa vahvemmin esiin.

Toiseksi, useimmat verkostotoimijat korostivat tieteellisen tiedon merkitystä ja toivoivat tiiviimpää yhteistyötä opetus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Toivommekin vahvasti, että opetus- ja tutkimuslaitosten resursseja yhteiskunnalliseen verkostoitumiseen vahvistettaisiin. Tämä voisi tapahtua vaikkapa tieteen ja politiikan välisen rajapinnan vahvistamisen, soveltavan tutkimuksen rahoituksen kehittämisen, tai opetuksen työelämäsuhteiden vahvistamisen kautta.

Kolmanneksi, tunnistamamme mahdolliset verkoston tiedonkulkua edistävät välittäjäorganisaatiot eivät tulostemme perusteella ole kovin innokkaita ottamaan tällaista roolia. Tämä johtuu ennen kaikkea resurssien puutteesta. Nykyisessä niukkuuden ilmapiirissä onkin erinomainen kysymys, miten ja milloin tällaisen välittäjyyden mielletyt edut – tai välittäjyyden puuttumisen haitat – muodostuvat niin olennaisiksi, että resursseja sen kehittämiseen kyetään löytämään.

Lue lisää

Kanninen, V., Ryöppy, S., Lähtinen, K. & Toppinen, A. (2024). Actor perceptions and network characteristics around climate-wise housing and construction in Finland.

Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät sääilmiöiden vaihtelut ovat kuluvan vuoden aikana jälleen korostaneet tarvetta löytää myös omakotiasumiseen ratkaisuja, jotka mahdollistavat kaikille energiaviisaan asumisen. Decarbon-Home-hankkeessa tähän tarpeeseen on vastattu muun muassa aloittamalla sovelluskehitysprosessi, jonka keskeinen osa oli syksyllä 2023 järjestetty Hackathon-tapahtuma. Kun noin vuosi voittajatiimin valitsemisesta on kulunut, on hyvä pysähtyä kertaamaan, miten tapahtuman järjestämiseen ja sen jälkeiseen sovelluskehitystyöhön on päästy.

Hankkeen tutkimustieto vahvasti yhteiskehittämisen prosessin taustalla

Hackathonin suunnittelu polkaistiin kunnolla käyntiin syksyllä 2022 Decarbon-Home-hankkeen suunnittelutiimin ja yhteistyöorganisaation Helsinki Think Companyn voimin. Suunnittelu huipentui syyskuussa 2023 Luken ja Syken tiloissa Viikissä järjestettyyn Nest Hackathon-viikonloppuun, jossa osallistujien haasteena oli kehitellä konkreettisia ratkaisuja ilmastoviisaan asumisen edistämiseksi. Monitieteisyyden vahvistamiseksi osallistujiksi pyrittiin houkuttelemaan laaja-alaisesti erilaisia osaajia koulutus- ja kokemustaustastaan riippumatta. Nest Hackathonin haasteen muotoilu perustui Decarbon-Home-hankkeessa tehtyyn laajaan tutkimustyöhön, jossa ilmastoviisasta ja sosiaalisesti oikeudenmukaista asumista oli tarkasteltu muun muassa remonttien toteutuksen teknistaloudellisista ja sosiaalisista näkökulmista.

Monitieteiset tiimit pitchasivat viikonlopun päätteeksi ideansa tuomaristolle

Hackathon-viikonloppuun osallistui 27 kehittäjää, jotka muodostivat seitsemän tiimiä. Viikonlopun aikana kunkin osallistujatiimin tehtävänä oli ideoida pelillistetty sovellusratkaisu, joka tukisi suomalaisten omakotitaloasujien päätöksentekoa ja valintoja sekä energiaremonttien toteutuksessa että kodin säännöllisten huoltotoimenpiteiden tekemisessä. Työskentelynsä tueksi monitieteiset tiimit saivat hankkeen tutkijoilta viikonlopun aikana muun muassa sisältöjen määrittelyyn liittyvää sparrausapua. Valtaosa osallistujista oli ympäristötieteiden, tekniikan tai yhteiskuntatieteiden opiskelijoita. Tilaisuus huipentui sunnuntaina pidettyyn pitchaustilaisuuteen, jossa kukin tiimi esitti ratkaisunsa hankkeen sidosryhmien Omakotiliiton, Marttojen ja Motivan, sekä Helsingin yliopiston edustajista muodostetulle tuomaristolle. Tuomariston pisteytysten perusteella voittajaksi valittiin ryhmä 3, konseptillaan ”Nest Egg – Pesämuna”.

Voittajatiimi ja tuomaristo

Decarbon-Home-tiimikin ehti nauttimaan Hackathon-viikonlopun eväistä

Jatkokehityksen tuotoksena sovellus omakotiasujille

Haasteviikonloppu oli kuitenkin vasta alku voittajatiimin ja Decarbon-Home-hankkeen asiantuntijatiimin yhteistyönä tapahtuvalle varsinaiselle sovelluksen kehitystyölle. Nyt vuoden käynnissä ollut jatkokehitystyö on ollut merkittävä oppimuskokemus niin voittajaidean keksineelle tiimille kuin myös hankkeen tutkijoille. Prosessin lopputuotoksena on tarkoitus toteuttaa ja julkaista vuoden 2026 alkuun mennessä ilmastoviisasta asumista tukeva digitaalinen sovellus, jonka voi ilmaiseksi ladata käyttöönsä jokainen suomalainen omakotitaloasuja. Sovelluksen yhtenä tarkoituksena on lisätä luotettavaa tietoa ilmastoviisaista asumisratkaisuista ja kannustaa asukkaita konkreettisten ja järkevien muutosten tekemiseen.

Nest Hackathon-viikonlopun tunnelmia pääset vielä fiilistelemään alla olevalta videolta:

Kirjoittajat

Hanna Ahtosalo on sovelluskehittämisen ja pelillistämisen osaaja, joka tekee väitöskirjaa Vaasan yliopistossa.

Elsi Eronen viimeisteli Hackathon-prosessin aikana kauppatieteiden maisterintutkintoaan Vaasan yliopistossa ja toimi Decarbon-Home-hankkeen tutkimusavustajana.

Kuvat voittajatiimistä ja tuomaristosta: Cansu Pylkkänen

Joensuun ruutukaava-alueen kupeessa sijaitsevassa Kanervalassa uudistetaan asemakaavaa. Decarbon-Home-hankkeen toteuttajat tutustuivat elokuisen lämpimänä iltapäivänä Kanervalan kaupunginosaan ja kaavoitushankkeen tavoitteisiin.

Kanervala on yksi ensimmäisistä jälleenrakennuskauden asemakaavoitetuista alueista Joensuussa. Puistomainen kaupunginosa sijaitsee kävely- ja pyöräilyetäisyydellä Joensuun keskusta-alueesta sen pohjoispuolella. Alueen läpikulkuliikenne on vähäistä, ja sen läpi risteilevät kevyen liikenteen väylät. Kanervalan läpi kulkevat reitit kuuluvat pyöräilyn suunniteltuun alueverkostoon. Vuoden 1952 asemakaavan rajausalueella on maakuntakaavan suojelumerkintä. Julkisista palveluista kaava-alueella toimii päiväkoti, ja alueen itäreunalla on kauppa sekä kahvila-leipomo.

Kaavoitushanketta esittelivät Joensuun kaupungilta maankäytön suunnittelijat Päivi Mujunen ja Patrik Hämäläinen sekä projektityöntekijä Miikko Itäpuisto sekä Kanervalan ja Otsolan asukasyhdistys ry:n puolesta Ville Elonheimo.

Asuinkortteleiden tiivistämisen paine

Kanervalan alueen käyttöön kohdistuu useita, osin ristiriitaisiakin tavoitteita. Asemakaavan uudistushankkeen tavoitteena on turvata kestävä rakentamisen tapa, joka ottaa huomioon alueen ominaispiirteet, kuten avarat tontit, vehreyden ja yhtenäisen rakentamistyylin. Toisaalta sijainti Joensuun keskustan läheisyydessä tuo paineita aiempaa tehokkaammalle rakentamiselle.

Vaikka Kanervalassa pyritään säilyttämään vanhaa, alue ei suinkaan ole museoitumassa. Markkinoille tulevat asunnot menevät hyvin kaupaksi, ja täydennysrakentamisen myötä Kanervalan länsiosan asukasluku on hieman kasvanut. Täydennysrakentamisen nykyistä tarkempi ohjaaminen onkin tarpeellista. Kaupungin ja asukkaiden välisen sujuvan vuoropuhelun jatkuminen alueen kehittämisessä on myös olennaista.

Keskeisenä ratkaistavana asiana kaavamuutoksessa on alueen keskellä olevan entisen koulun tontin käyttö. Koulu on purettu ja nykyisin koululaiset suuntaavat pääosin naapurikaupunginosa Otsolan puolelle kouluun. Todennäköisimpänä käyttömuotona pidettiin tontin käyttämistä asuinrakentamiseen. Keskustelua käytiin myös rakentamisen tavoista, joilla toteutus olisi ympäristöönsä sopiva.

Kanervalan alueelle on valmisteltu 1990-luvun alussa varsin yksityiskohtaiset rakennustapaohjeet. 2000-luvun aikana rakennuskanta on joiltain osin uusiutunut, kun alkuperäisiä omakotitaloja on purettu ja uusia rakennettu niiden tilalle. Purkaminen tulee ennen pitkää kysymykseen sellaisten rakennusten kohdalla, joissa on jätetty tekemättä tarvittavia korjauksia. Erityistä keskustelua ja kritiikkiäkin on herättänyt vanhojen omakotitalojen korvaaminen paritaloilla, joissa harjasuunta on vastakkainen aiempaan verrattuna. Myös rakennusten koko ja mittasuhteet suhteessa vanhaan rakennuskantaan nousivat kierroksella esiin kaupunkikuvaan vaikuttavina tekijöinä. Lisäksi alueen reunoille on valmistunut kaksikerroksisia rivitaloasuntoja, jotka erottuvat alueen yleisilmeestä.

Vaakakupin toisella puolella on mahdollisuus toteuttaa hanke sallitun rakennusoikeuden puitteissa sekä tontinomistajien yhdenvertaisuus: jos lupia on aiemmin annettu tietynlaisille uudisrakennuksille, on hankala kieltää niitä myöhemmin muilta. Rakennustapaohjeiden kirjauksia toisaalta todennäköisesti viedään entistä enemmän kaavamääräyksiksi.

Taloyhtiöt aktiivisina vähähiilisen asumisen edistäjinä

Kanervalan alueella on yhtenäinen kokonaisuus asemakaavassa suojeltuja, 1950-luvun jälkipuoliskolla valmistuneita Selvaag-taloja. Tämän alkujaan Norjasta peräisin olevan jälleenrakennuskauden pelkistetyn talotyypin ominaispiirteenä alueella ovat suuret, yhteisessä käytössä olevat piha-alueet erona myöhempään rivitalorakentamiseen, jossa asunnoilla on tyypillisesti erotellut, asuntojen omassa käytössä olevat pienet pihat.

Vanamokadun Selvaag-talojen yhteisalueita

Pääosa kaupunginosan Selvaag-taloista kuuluu Vanamokadun varrella olevaan taloyhtiöön. Ville Elonheimo esitteli taloyhtiössä toteutettuja ilmastoratkaisuja – yhtiö osallistui kokeilukorttelina Joensuun kaupungin Ilmastokorttelit-hankkeeseen, jossa testattiin erilaisia ilmastoystävällisiä arkirutiineja. Yhteisöllisen asumisen mahdollistava suunnittelu on alueen voimavara; taloyhtiöllä on aktiivisessa yhteiskäytössä muun muassa laatikkopyörä, perävaunu ja istutuslaatikoita. Yhteisomistukseen hankitun laatikkopyörän hankintakustannusten jakamisen hankaluus osallistuvien talouksien kesken osoittaa, että yhteiskäyttöratkaisujen edistämisessä tarvitaan kannusteita.

Osallistamisen keinot kaavoitushankkeissa

Maankäyttö- ja rakennuslain (vuoden 2025 alusta alueidenkäyttölain) tavoitteena on muun muassa turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, vuorovaikutteisuus ja avoin tiedottaminen. Asemakaavaprosessissa käytettävät vaikutusmahdollisuudet ja tarvittava viestintä on lainsäädännössä määritelty niin aloitusvaiheeseen, ehdotusvaiheeseen, valmisteluvaiheeseen kuin hyväksymisvaiheeseenkin liittyen.

Kanervalan asemakaavahankkeen tavoitteena on aktiivinen vuorovaikutus asukkaiden kanssa, minkä toteuttamisessa on käytetty myös uudentyyppisiä osallistamisen keinoja. Kaavatyön tausta-aineistoksi kerättiin asukkaiden tarinoita Kanervalasta. Pääosin saadut vastaukset koskettivat kuitenkin aiempien vuosikymmenten kokemuksia, ja tulevaisuuden maalailu jäi vastauksissa vähäisempään osaan.

Onnistuneempaa uudisrakentamista viherkertoimen avulla

Viherkerroin on korttelien viherrakentamista ohjaamaan kehitetty työkalu, joka kuvaa tontin kasvillisuuden ja sadevettä viivyttävien ratkaisujen pinta-alaa suhteessa tontin koko pinta-alaan. Keskustelua käytiin, miten viherkerroin voisi toimia keinona ohjata Kanervalan puutarhamaisen kaupunkikuvan säilyttämisessä ja toisaalta hulevesiongelmien ehkäisyssä.

Nykyisessä Kanervalan asemakaavassa pientalotonttien rakennusoikeus on kullakin tontilla sama, eikä se riipu tontin koosta, minkä vuoksi sallittu rakennustehokkuus vaihtelee suuresti alueella. Miikko Itäpuiston mukaan asemakaavan valmisteluvaiheessa tehtyjen viherkerrointarkastelujen johtopäätöksenä on ollut, että runsas kasvillisuus ja vettä läpäisevien pintojen käyttäminen antaa mahdollisuuksia tonttien rakennusoikeuden käyttöön kokonaisuudessaan. Jos istutukset jäävät vähäisiksi ja tonteille toteutetaan laajoja asfaltoituja alueita, viherkerroin jää pieneksi, eikä toteutus todennäköisesti sovi alueen kaupunkikuvaankaan. Leveitä pihojen ja kadun väliin jääviä nurmipientareita on mahdollisuus hyödyntää laajemmin monimuotoisuutta tukevina niittyinä lykkäämällä niiden leikkaamista loppukesälle.

Alueen tontit ovat vehreitä ja aurinkopaneeliasennukset taloissa tavallisia

Alueen vanhassa rakennuskannassa on toteutettu paljon kellarirakentamista, jossa kuitenkin paikoin alueen maaperän kosteusolosuhteet ovat aiheuttaneet ongelmia. Kanervalassa on varsin laajat puistoalueet, jotka pysyvät kaavamuutoksessa lähtökohtaisesti ennallaan.

Parhaillaan kaavoitusprosessissa on meneillään luonnosvaihe, jossa kootaan ja laaditaan selvityksiä ja tutkitaan vaihtoehtoja. Kaavoitusprosessin lopputulemana tuleva asemakaava linjaa Kanervalan tulevaisuuden kehitystä seuraavat vuosikymmenet eteenpäin.

Kirjoittajat

Juhani Marttila toimii puumateriaalitieteen tutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Decarbon-Home-hankkeessa hänen tutkimusaiheensa liittyvät erityisesti kuntien päätöksentekoon ilmastoviisaaseen asumiseen liittyen.

Uula Saastamoinen toimii tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa ja väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa. Hän on Decarbon-Home-hankkeen vuorovaikutusvastaava.

Miten sukupuolittuneisuus näkyy ilmastonmuutoksesta käydyssä keskustelussa? Miksi vihreää kuluttamista pidetään feminiinisenä ja miten se vaikuttaa kulutustottumuksiin? Kaisa Troberg tutki pro gradu -tutkielmassaan sukupuolittuneisuuden piirteitä verkossa käydyssä keskustelussa.

Pro gradu -tutkielmassani tutkin ilmastokeskustelun sukupuolittuneisuuden ilmenemistä kestävästä asumisesta ja ilmastonmuutoksesta käydyssä keskustelussa verkkokeskustelualusta Vauva.fi:ssä. Keskusteluissa nousee esille sekä feminiinisiä, että maskuliinisia piirteitä, mutta ilmastokeskusteluissa maskuliiniset piirteet korostuivat.

Keskusteluista löytyi paljon yhteneväisyyksiä aiemmin määriteltyyn maskuliiniseen ekomoderniin diskurssiin. Se on erityisesti Pohjoismaissa hegemoninen eli vallitseva ilmastonmuutoksen diskurssi, joka yhdistää päästöjen vähentämisen ja taloudellisen kasvun tavoittelun, eikä pidä näitä keskenään ristiriitaisina. Ekomoderni diskurssi pitää ilmastonmuutosta pian teknologisilla innovaatioilla ratkaistavana haasteena, ja näkee ilmastonmuutoksen luovan kilpailua, innovaatioita ja vihreitä työpaikkoja. Diskurssissa ei etsitä muutosta rakenteisiin, vaan kulutuksen muokkaamista ja päästöjen siirtämistä muualle. Vauva.fi:n keskusteluissa nousi esille näitä samoja teemoja, ja erityisen tärkeänä pidettiin sitä, ettei ilmastonmuutoksen torjuminen saa rajoittaa ihmisten nykyistä elintasoa, eikä omilla ansioilla ja työllä ansaitusta elintasosta ja kulutuksesta luopumista pidetä oikeutettuna.

Keskusteluissa usein esiintyvä ilmastoskeptisyys on myös maskuliininen diskurssi. Siinä ilmastonmuutosta vähätellään, tai se jopa kielletään kokonaan. Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarkoitettuja arkisia toimia pidetään naurettavana todellisuudesta vieraantuneena näpertelynä, ja ilmastonmuutoksen torjumisen nähdään vievän huomion ”oikeista” ongelmista, kuten työttömyydestä ja globaalista väestönkasvusta. Keskustelussa korostetaan Suomen päästöjen mitättömyyttä verrattuna esimerkiksi Kiinaan, ja ilmastonmuutoksen vastaisia toimia pidetään osaamattoman hallituksen keinoina hallita ja kurjistaa suomalaisten elämää. Diskurssissa korostetaan rationaalisuutta ja maalaisjärkeä, ja ilmastotoimet nähdään tunnepohjaisena naurettavana panikointina.

Vihreä kuluttaminen yhdistetään verkkokeskusteluissa usein feminiinisyyteen, ja runsas kuluttaminen maskuliinisuuteen ja vaurauteen. Kulutuksen vähentäminen on kuvattu naisille kuuluvana ilmastovastuuna ja teknologiset innovaatiot miehille kohdistettuina ratkaisuina. Vihreää kuluttamista voidaankin haluta välttää maskuliinisuuden suojaamiseksi. Usein ilmastokeskustelua sävyttää vahva halu säilyttää olemassa olevat rakenteet ja tavat kuluttaa, ja muutosta vastustetaan hanakasti. Keskusteluissa kestävän asumisen ja kuluttamisen motiiveiksi nousee yksilön hyödyt, erityisesti taloudellinen säästö.

Tutkielmani mukaan ilmastonmuutos ei ole missään nimessä sukupuolineutraali ilmiö. Ilmastonmuutos vaikuttaa sukupuoliin eri tavalla, ja ilmastokeskustelua ohjaa sukupuolittuneet ideologiat ja stereotypiat. Ilmiöt muodostuvat diskursseissa ja käytetyn kielen kautta, ja myös ilmastonmuutoksen sekä feminiinisyyden ja maskuliinisuuden määritelmät muodostuvat vallitsevien diskurssien kautta. Vallitsevat diskurssit vaikuttavat siihen, miten ilmastonmuutokseen suhtaudutaan. Se, miten ilmiöistä puhutaan, vaikuttaa asenteisiimme ja ajatuksiimme, ja lopulta käyttäytymiseemme. Siksi on tärkeää ymmärtää ilmastokeskustelun sukupuolittuneisuutta.

Kirjoittaja

Kaisa Troberg on Vaasan yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi valmistuva markkinoinnin johtamisen opiskelija. Hänen pro gradu -tutkielmansa Ilmastokeskustelun sukupuolittuneisuus : Kriittinen diskurssianalyysi kestävästä asumisesta internetin keskustelupalstalla on kokonaisuudessaan luettavissa Osuva-julkaisuarkistossa.