Etsimme Decarbon-Home-tutkimushankkeessa erilaisia kotitalouksia – nyt erityisesti lapsiperheitä! – kertomaan asumiseen liittyvistä kokemuksista. Tutkimuksessa kerätyn tiedon avulla pyritään vastaamaan kestävän asumisen haasteisiin.
Osallistuessasi tutkimukseen haastattelemme sinua arkisista kestävään asumiseen sekä kodin ja tavaroiden huoltoon ja korjaamiseen liittyvistä teemoista. Haastattelun kesto on noin 60-90 minuuttia.
Osallistuneiden kesken arvotaan yksi 300 euron (verollinen) rahapalkkio.
Tutkimus on osa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Kohti hiilivapaita koteja -hanketta (Decarbon-Home). Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke), ja siihen kuuluu laaja joukko tutkijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupunkeja ovat Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa. Hankkeen toteutukseen osallistuu myös lukuisia yhteistyökumppaneita erilaisista kansalais- ja etujärjestöistä yrityksiin, ministeriöihin ja kansainvälisiin asiantuntijoihin.
Tule mukaan – panoksesi on ensiarvoisen tärkeä!
Hankkeen tutkijat antavat lisätietoa tutkimukseen osallistumisesta:
Sara-Ellen Laitinen, Helsingin yliopisto (sara-ellen.laitinen(at)helsinki.fi)
Elina Tikkanen, Vaasan yliopisto (elina.tikkanen(at)uwasa.fi)
Kuva: Piia Keto on tehnyt kuvituksia hankkeen tutkimustuloksista
https://decarbonhome.fi/wp-content/uploads/2024/04/PiiaKeto_kerrostalo.jpeg6281200Niina Pykäläinenhttps://decarbonhome.fi/wp-content/uploads/2021/01/DecarbonHome_light.pngNiina Pykäläinen2024-04-09 13:24:252024-04-11 15:30:52Hei pääkaupunkiseudulla asuva lapsen tai nuoren vanhempi! Osallistu tutkimushaastatteluun
DECARBON-HOME has entered its second three-year term, and we are stacking up a great variety of research findings. Now, we are arranging a one-day research seminar that portrays both our researchers and the streams of science along which we collaborate. We thus feature keynotes by two of our senior scientists, professors Jarek Kurnitski and Anne Toppinen, both members of the Finnish Climate Change Panel. Our two focal approaches to decarbonizing housing and construction in Finland – Governance, Business, and Policies and Values, Attitudes, and Practices – bring together researcher presentations in two sets of parallel sessions.
Decarbonizing suburban and rural housing – Citizens as agents of change
Research seminar
When: 19 March 2024 Where: University of Helsinki, Fabianinkatu 33, 3rd floor, auditorium F3003
Welcome to the seminar! See the full program below (or in pdf-format).
You can register your interest by clicking HERE, or by scanning the QR code:
DECARBON-HOME on aloittanut toisen kolmivuotiskautensa, ja olemme jo tuottaneet paljon erilaisia tutkimustuloksia. Nyt järjestämme yksipäiväisen tutkimusseminaarin, jossa esitellään sekä tutkijoitamme että lähestymistapoja, joiden kautta teemme yhteistyötä. Pääpuhujina on kaksi johtavaa tutkijaamme, professorit Jarek Kurnitski ja Anne Toppinen, jotka molemmat ovat Suomen ilmastopaneelin jäseniä. Kaksi keskeistä lähestymistapaamme asumisen ja rakentamisen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen Suomessa – hallinto, liiketoiminta ja politiikat sekä arvot, asenteet ja käytännöt – kokoavat tutkijoiden esitykset rinnakkaisiin sessioihin.
Tervetuloa seminaariin! Katso koko ohjelma alta (tai pdf-muodossa).
Rekisteröidy klikkaamalla TÄSTÄ tai skannaamalla QR-koodin:
Suomessa erityisesti puun käyttö uudis- ja korjausrakentamisessa on keino vähentää merkittävästi asumisen elinkaaren aikaisia päästöjä sekä parantaa asukashyvinvointia. Decarbon-Home-hankkeessa laadittiin suositukset puukerrostalojen markkinointiin.
Uusi, vuoden 2025 alussa voimaan astuva rakentamislaki tuo mukanaan ilmastovaikutusten arvioinnin, joka tarjoaa myös kiinteistönvälittäjille lisää tietoa rakentamisen vähähiilisyydestä. Ilmastokysymysten lisäksi laissa korostuu tarve turvallisiin ja terveellisiin asuinympäristöihin. Suomessa erityisesti puun käyttö uudis- ja korjausrakentamisessa on keino vähentää merkittävästi asumisen elinkaaren aikaisia päästöjä sekä parantaa asukashyvinvointia.
Puukerrostalojen kysyntäkehitys on lupaavaa, mutta puumateriaaliin liittyy vanhentuneita käsityksiä, jotka jarruttavat edelleen kysynnän kasvua. Tutkimusten mukaan asiakkaat arvostavat puuta rakennus- ja sisustusmateriaalina ja ovat jopa valmiita maksamaan lisähintaa puumateriaalin käytöstä. Kiinteistönvälittäjät ovat keskeisessä asemassa vähähiilisen asumisen edistäjinä asuntomarkkinoiden tiedonvälittäjinä. Decarbon-Home-hankkeessa laadittiin suositukset puukerrostalojen markkinointiin kiinteistönvälittäjille.
Ympäristötiedot ja puumateriaalin hyödyt avuksi markkinoinnissa
Decarbon-Home-hankkeen tutkijat suosittelevat ottamaan rakennuksen ympäristötiedot ja puumateriaalin ominaisuudet laajasti huomioon asuntojen markkinoinnissa:
Asiakkaat suhtautuvat puuhun myönteisesti rakennus- ja sisustusmateriaalina, ja sen käyttö olisi hyvä mainita myynti-ilmoituksessa.
Rakennuksille lasketaan nykyään yleensä hiilijalanjälki. Rakennuksen ympäristötietoja kannattaakin hyödyntää myynti-ilmoituksessa.
Ostajat arvostavat muun muassa puun teknisiä ominaisuuksia, visuaalista ilmettä ja myönteisiä vaikutuksia sisäilman laatuun, joten asuntonäytössä kannattaa kertoa laajasti puun eri ominaisuuksista asumisessa.
Oikein käytettynä puu on paloturvallinen ja kosteutta kestävä rakennusmateriaali, mikä ei välttämättä ole ostajalle itsestään selvää. Mahdolliset väärinkäsitykset tai ennakkoluulot puun teknisestä kestävyydestä on hyvä korjata luotettavalla taustainformaatiolla markkinoinnissa.
Kiinteistönvälittäjien kautta kulkee monenlaista tietoa asuntojen toimivuudesta ja ostajien huomioista. Kiinteistönvälittäjät ovat avainasemassa rakentamisen asukaslähtöisyyden edistämisessä ja he voivat välittää asukkaiden toiveita eteenpäin suunnittelijoille ja rakennuttajille.
Decarbon-Home-hanke
Suositukset laadittiin osana Decarbon-Home-tutkimushanketta, joka edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Monitieteisen hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Erityisen huomion kohteena ovat lähiöt ja haja-asutusalueet, joilla remontit ovat ajankohtaisia ja energiatehokkuustoimille on tarvetta. Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke), ja siihen kuuluu laaja joukko tutkijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupunkeja ovat Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa. Hankkeen toteutukseen osallistuu myös lukuisia yhteistyökumppaneita erilaisista kansalais- ja etujärjestöistä yrityksiin, ministeriöihin ja kansainvälisiin asiantuntijoihin.
Aikakauslehdillä on mielenkiintoinen rooli yhteiskunnassa: ne ovat lukijalähtöisiä ja heijastelevat kohdeyleisönsä tiedon ja inspiraation tarvetta, mutta samalla ne voivat vaikuttaa lukijoidensa arvoihin ja normeihin. Päivi Pelkonen tutki viestintätieteiden pro gradu -tutkielmassaan, millaisia ilmastoviisaan asumisen arvoja asumisen ja rakentamisen aikakauslehdet tuottavat ja vahvistavat. Tuloksia on mahdollista hyödyntää ilmastoviisaan asumisen viestinnän suunnittelussa ja kohdentamisessa sekä ilmastoviisaiden asumiskäytäntöjen edistämisessä.
Arvot tukevat ilmastoviisaita valintoja
Kaikkien arkisten toimien, kuten asumisen valintojen, taustalla vaikuttavat ihmisten arvot. Arvot omaksutaan yhteisössä ja niitä haastetaan ja vahvistetaan esimerkiksi mediassa. Tutkimukseni perustuu Shalom Schwartzin arvoteoriaan, joka jakaa ihmisten arvot neljään ulottuvuuteen. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että asumisen ja rakentamisen aikakauslehdet korostavat ilmastoviisaan asumisen kannalta myönteisiä arvoja. Onkin luontevaa, että juuri tämäntyyppisissä lehdissä tyypillisin arvoulottuvuus on niin sanottu avoimuus muutokselle. Siinä asumisen arvoihin liittyy halu kokeilla uusia ratkaisuja, oppia uutta ja toteuttaa omia tavoitteita ja unelmia. Aikakauslehdet esittelevät lukijoilleen erilaisia vaihtoehtoja ja innovaatioita, jotka voivat parantaa asumisen laatua ja vähentää ympäristövaikutuksia.
Toiseksi yleisin arvoulottuvuus on itsensä ylittäminen, jossa asumisen arvoihin liittyy myös pyrkimys huolehtia sekä omasta että maapallon hyvinvoinnista. Aikakauslehdet kannustavat lukijoitaan ottamaan vastuuta ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja sopeutumisesta sekä osoittamaan solidaarisuutta ja kunnioitusta muita ihmisiä ja luontoa kohtaan. Useissa tutkimuksissa on todettu, että itsensä ylittämiseen liittyvät arvotyypit ennustavat myönteisempää suhtautumista ilmastonmuutoksen torjumiseen kuin sen vastakkainen ulottuvuus eli itsensä korostamiseen liittyvät arvotyypit, joita aineistostani löytyi vain niukasti.
Tutkimuksen aineistona oli Meidän Talo -verkkolehdessä ja Meillä kotona -verkkosivustolla julkaistuja verkkojuttuja vuosilta 2010–2020. Aineisto on osa Decarbon-Home-hankkeen media-aineistoa.
Aikakauslehdet voivat käynnistää sosiaalisia muutoksia
Lukijat hakevat aikakauslehdistä muun muassa tietoa sekä vahvistusta omille arvoilleen ja elämäntyylilleen. Lehtien kuvat ja tekstit kertovat lukijoilleen, millaisia kotien tulisi olla. Media myös muokkaa lukijoidensa makua. Asumisen ja rakentamisen lehdet seuraavat asumisen trendejä, esittelevät inspiroivia kodinmuutos- ja rakentamistarinoita sekä käsittelevät asumisen unelmia ja niihin liittyviä sosiaalisia odotuksia. Niissä esitellään myös kestävän rakentamisen näkökulmia, ja ne kannustavat ilmastoviisaisiin ratkaisuihin; ilmastoviisas asuminen yhdistyy lukijoiden arkielämään, identiteettiin ja elämänlaatuun. Tämä tutkimus osoittaa, että aikakauslehdet voivat olla tehokkaita ilmastoviestinnän välineitä, jotka voivat edistää ilmastoviisaan asumisen arvojen ja normien leviämistä ja vakiintumista.
Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää muutoksia monilla elämänalueilla, erityisesti asumisessa, joka on suurin kotitalouksien päästöjen lähde. Asumisen normit ja mieltymykset muotoutuvat yhteiskunnallisesti jaettujen arvojen ja normien mukaan. Siksi on tärkeää, että ilmastonmuutoksen torjunnasta viestitään tavalla, joka vetoaa ihmisten arvoihin, motivaatioon ja maailmankuviin.
Kirjoittaja
Päivi Pelkonen on Vaasan yliopiston organisaatioiden viestinnän maisteriopiskelija, joka on kiinnostunut ilmastoviestinnästä ja siitä, millaisella viestinnällä ihmisten toimintaan voidaan saada muutosta. Hänen pro gradu -tutkielmansa ”Jalanjälki paha, kädenjälki hyvä”: Ilmastoviisaan asumisen arvojen rakentuminen aikakausmediassa on kokonaisuudessaan luettavissa Osuva-julkaisuarkistossa.
Rakennetun ympäristön päästöjen karsimisella on kiire, ja myös korjausrakentamiseen on syytä etsiä uusia ratkaisuja samalla kun varaudutaan säätilojen äärevöitymiseen. Ilmastonmuutoksen osalta kansalaisten huolissa korostuu erityisesti sosiaalinen näkökulma, ja ilmastoviisaan asumisen ja rakentamisen edistämisessä olennaista onkin osoittaa uusien ratkaisujen myönteiset vaikutukset kansalaisten arjen hyvinvointiin, kirjoittavat Anne Toppinen ja Katja Lähtinen.
Hellejaksot ovat viime kesinä Euroopassa yleistyneet, aikaistuneet ja pitkittyneet. Vaikka ennätyshelteitä ja kuivuutta nähtiin viime kesänä Etelä-Euroopassa, eivät arktisetkaan alueet ole säästyneet ennätyksellisiltä lämpöaalloilta. Sään ääri-ilmiöistä paljon julkisuutta mediassa ovat saaneet muiden muassa Kanadassa ja Kreikan saarilla riehuneet metsäpalot ja vakavia tulvia on nähty pohjoisessakin Euroopassa.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ohella siihen sopeutumisen tarve on korostunut sään ääri-ilmiöiden noustua alati ajankohtaisemmaksi huolenaiheeksi. Jos mielimme elää hiilineutraalissa yhteiskunnassa jo 2030-luvulla, rakennetun ympäristön päästöjen karsimisella on kiire. Rakennuskanta uudistuu varsin hitaasti, joten myös korjausrakentamiseen on syytä etsiä uusia ratkaisuja samalla, kun varaudutaan säätilojen äärevöitymiseen.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymykset ovat merkittävä osa ilmastonmuutokseen sopeutumista, ja rakentamisen kautta vaikutukset eivät kohdistu ainoastaan asuinolosuhteisiin. Aluetaloudellisesta näkökulmasta suomalaisella rakennussektorilla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muun muassa yksityismetsätalouteen ja puunjalostusteollisuuteen, mikä edelleen heijastuu suurten kaupunkien ulkopuoliseen työllisyyteen. Kansalaisten tulevaisuudenuskon vahvistaminen erilaisten uhkakuvien leimaamassa yhteiskunnassa on tärkeää.
Kansalaisten näkemykset ilmastoviisaasta asumisesta ja tulevaisuuden riskeistä
Decarbon-Home-hankkeessa tehtiin keväällä 2022 laaja asumiseen liittyvä kysely, johon vastasi 1 448 satunnaisesti valittua 18–80-vuotiasta kansalaista. Tulosten mukaan useat ilmastoviisaampaa rakentamista edesauttavat toimenpiteet saavat Suomessa hyväksyntää. Tällaisia ovat esimerkiksi korjausten suosiminen uudisrakentamisen sijaan tai puun käyttö asunnon pääasiallisena rakennusmateriaalina.
Kansalaisten mielipiteet eivät kuitenkaan välttämättä kuvaa täysin arkielämän todellisuutta: esimerkiksi noin 61 % vastaajista piti jo nykyistä elämäntapaansa ympäristön kannalta kestävänä, vaikka tosiasiallisia elämäntapoja käsitteleviin kysymyksiin saadut vastaukset eivät tukeneet tätä näkemystä.
Kuinka vastaajat näkivät erilaiset ilmastonmuutoksesta aiheutuvat uhat suhteessa muihin yhteiskunnallisiin riskeihin, kuten talouskehityksen hidastumiseen ja teknologisiin haavoittuvuuksiin? Kuvasta nähdään suuren vastaajaenemmistön (yli 85 %) olleen eri asteisen huolestuneita kustakin ilmiöstä, kun vain 4–15 % vastaajista ei tuntenut näistä lainkaan huolta. Eniten vastaajat olivat huolissaan yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntymisestä, teknologiahaavoittuvaisuudesta ja hyvinvointivaltion rapistumisesta. Sään ääri-ilmiöt myös korostuivat merenpinnan nousuun, helteisiin, sateisuuteen ja myrskyjen yleistymiseen liittyvinä huolina.
Tuloksemme konkretisoivat kansalaisten ensisijaisten huolien liittyvän enemmän sosiaalisiin näkökulmiin kuin ilmastonmuutoksen suoriin vaikutuksiin. Olennaista on kuitenkin muistaa, että esimerkiksi sään ääri-ilmiöillä voi ilmastopakolaisuuden myötä olla laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Tuloksemme antavat viitteitä siitä, että ilmastoviisaan asumisen ja rakentamisen edistämisessä olennaista on osoittaa uusien ratkaisujen myönteiset vaikutukset kansalaisten arjen hyvinvointiin. Tunne oman elämän hallinnasta ja elämänlaadun paranemisesta on keino motivoida meitä kaikkia toimenpiteisiin, joiden vaikutukset saattavat joiltain osin konkretisoitua etäämmällä ja kauempana tulevaisuudessa.
Kuva. Vastaajajakauma väittämästä ”Kuinka huolestunut olet seuraavista uhista, kun ajattelet Suomea seuraavan 20 vuoden aikana?”
Lyhyen aikavälin heilahtelut suuria asuntomarkkinoilla
Ilmastoviisauden näkökulmasta prosessit asumisessa ja asuinrakentamisen markkinoilla ovat usein pitkäkestoisia ja asuntokanta uudistuu hitaasti. Lyhyen aikavälin suhdanneluonteisilla tekijöillä on kuitenkin myös vaikutuksensa ja erityisesti tätä kirjoitettaessa syyskuussa 2023 epävarmuus on suurta.
Asuinrakentaminen on tänä vuonna hiljentynyt merkittävästi, mikä on rakennussektorin kerrannaisvaikutusten kautta heijastunut myös muihin toimialoihin. Lainakorkojen ja energiakustannusten nousu mietityttää kansalaisia ja on vähentänyt heidän lainanottohalukkuuttaan. Tämä on heijastumassa rakennusteollisuuden tilauskirjoihin ja aloitusten arvioidaan jäävän tänä vuonna alle 16 000 asuntoon, mikä on alle puolet viime vuoteen verrattuna.
Korjausrakentaminen lisääntyi Suomessa viime vuonna 3 % ja tämän vuoden osalta Rakennusteollisuus arvioi 4 %:n laskua. Korjausrakentamisen muutokset ovat siis selvästi uudisrakentamista pienempiä sekä nousu- että laskusuhdanteissa. Korjaukset eivät kuitenkaan riitä kompensoimaan kokonaistilannetta, ja yritysten talous- ja työvoiman työllisyysnäkymät ovat alan itsensä mukaan varsin pessimistiset vuoteen 2025 asti. Keskustelu rakentamisen laadusta on tämän blogin kirjoittamisen hetkellä vilkkaampaa kuin pohdinta ilmastoviisaan asumisen kysymyksistä.
Decarbon-Home-konsortiossakin muutoksen tuulia
Tutkimuskonsortiomme työskentely on nyt puolivälissä kuusivuotista kauttaan. Hankkeen hallinnollinen vetovastuu siirtyi lokakuun alussa Helsingin yliopistosta Luonnonvarakeskukseen biotalous- ja ympäristöyksikköön.
On ensimmäisen jakson jälkeen aika kiittää lämpimästi hyvästä yhteistyöstä aktiivisia sidosryhmiämme, tapahtumiin osallistuneita ja kaikkia teitä, jotka olette antaneet aikaanne niin tässä kuvatun kyselyn kuin monien muidenkin aineistojen keruuseen. Työmme jatkuu yhä – kestävyysmuutoksen tekemiseen tarvitaan meiltä kaikilta sekä tietoa, tahtoa että myös toivoa!
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Decarbon-Home-tutkimushankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Anne Toppinen toimii professorina Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolla ja on Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön toimikunnan jäsen. Hän toimi Decarbon-Home-konsortion johtajana ensimmäisen kauden 2020–2023 aikana. Tutkimusprofessori Katja Lähtinen Lukesta vastaa konsortion johtamisesta toisella kaudella 2023–2026.
https://decarbonhome.fi/wp-content/uploads/2023/10/Rauma_Nummen_alue_T_Roschier.jpg13652048Niina Pykäläinenhttps://decarbonhome.fi/wp-content/uploads/2021/01/DecarbonHome_light.pngNiina Pykäläinen2023-10-27 14:16:252023-10-27 14:16:25Kansalaisten huolet ilmastoviisaan asumisen ja rakentamisen näkökulmasta
Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii monipuolisia toimia kaikilta yhteiskunnan sektoreilta. Erityisesti kotitaloudet ovat tärkeässä roolissa, sillä merkittävä osa Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Nella Koivula tutki maisterintutkielmassaan, miten kotitaloudet voivat omilla arkeen ja asumiseen liittyvillä valinnoillaan edistää ilmastonmuutoksen hillintää.
Tutkielmassa kerättiin haastatteluaineistoa kotitalouksilta osana Decarbon-Home-tutkimushanketta ja hankkeessa toteutettua Kotimaskotti -pelillistämiskokeilua. Viitekehyksenä hyödynnettiin käytäntöteoriaa, jonka avulla pyrittiin ymmärtämään paremmin, miten kotitaloudet toimivat arkipäiväisissä tilanteissa ja millaiset tekijät vaikuttavat valintojen tekemiseen.
Tutkimuksen mukaan kestävien valintojen tekeminen asumisessa liittyy usein arkisiin toimintoihin ja rutiineihin. Ilmastoviisaiden käytäntöjen edellytyksiksi tunnistettiin paitsi materiaaliset tekijät, kuten kodin teknologia tai energiamuoto myös henkilökohtaiset kyvykkyydet ja merkitykset kuten tiedot, taidot ja arvomaailma. Oheisessa kuvassa esitellään tarkemmin kotitalouksien ilmastoviisaiden käytäntöjen elementtejä ja niihin kohdentuvia ohjauskeinoja.
Kotitaloudet suhtautuivat myönteisesti ilmastoviisaisiin asumisen käytäntöihin. Kestävään asumiseen kannustavat erityisesti ilmastoviisauteen liitetyt merkitykset, kuten huoli ilmastonmuutoksesta, ekologisen asumisen ihanteet ja ympäristö- ja ilmastoarvot. Myös taloudellinen säästäminen motivoi kotitalouksia vähentämään kulutustaan, etenkin sähkön hinnan ollessa erityisen korkea. Sen sijaan hidasteina ilmastoviisaudelle oli joidenkin energiatehokkaiden tai vähähiilisten vaihtoehtojen kalleus, ristiriitaiset sosiaaliset tai henkilökohtaiset normit sekä tiedon puute.
Tutkimus osoittaa, että ilmastoviisaiden valintojen tekeminen edellyttää sekä yksilön aktiivisuutta ja motivaatiota että laajempia yhteiskunnallisia toimia, jotka tukevat kotitalouksien mahdollisuuksia ja halua tehdä ilmastoviisaita päätöksiä. Jotta useammat ihmiset tekisivät kestäviä valintoja asumisessaan, on ekologisista valinnoista tehtävä mahdollisimman helppoja, edullisia ja arkeen soveltuvia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi asuntojen teknologisten ja muiden materiaalisten edellytysten parantamista, käytännönläheisen tiedon lisäämistä sekä sosiaalisia normeja, jotka kannustavat kestävään elämäntapaan.
Kotitalouksien ilmastoviisaiden käytäntöjen elementit ja niihin kohdentuvat ohjauskeinot (Pohjautuu etenkin Shoven, Pantzarin ja Watsonin (2012) sekä Michien, Van Stralenin ja Westin (2011) malleihin)
Asuminen on suomalaisten suurin päästöjen lähde, ja yksi keino muuttaa asumiskäytäntöjä on vaikuttaa kuluttajien mielikuviin ilmastoystävällisestä asumisesta. Henna Herrala on tutkinut pro gradu -tutkielmassaan asumismedioiden luomia mielikuvia ilmastoystävällisestä asumisesta. Tutkielmassa on tarkasteltu A-lehtien Meillä Kotona -verkkoportaalissa julkaistuja artikkeleita, jotka liittyivät ilmastoystävälliseen asumiseen. Tutkielma on pyrkinyt vastaamaan kysymyksiin siitä, millaisia mielikuvia ilmastoystävällisestä asumisesta luodaan asumisen medioissa ja mikä on median rooli niiden rakentamisessa.
Suomalaisten kotitalouksien hiilidioksidipäästöjen merkittävimpänä lähteenä voidaan pitää asumista. Konkreettisten toimien lisäksi kuluttajien toimintatapojen muutokset voivat vaikuttaa päästöjen vähenemiseen pitkällä aikavälillä. Yksi keino muuttaa kuluttajien toimintatapoja on vaikuttaa heidän luomiinsa mielikuviin päästöjen vähentämisestä. Itse mielikuvia voidaan pitää ihmisten kokemusten, tietojen, asenteiden, tuntemusten ja uskomusten summana, jotka muodostuvat ajattelun tuloksena. Mielikuvia voidaan pitää oleellisena osana kuluttajien tapojen ja tottumusten muuttamista ja niillä on vaikutusta myös päästöjen vähentämisessä. Medialla onkin mahdollisuus vaikuttaa kuluttajien mielikuviin tarjoamalla kuvallisia, sanallisia tai kuulollisia ärsykkeitä.
Tutkimuksessa on tarkasteltu mediaa ilmastoystävällisyysmielikuvien rakentajana. Medialla on tärkeä rooli ilmastokriisissä ja sitä voidaan luonnehtia merkittäväksi tiedon välittäjäksi. Tutkimuksen mukaan median tehtävänä on koota yhteen asiantuntijoiden tutkimukset virallisista lähteistä, jotta kuluttajat saisivat ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäisystä.
Asumisen medioissa kuluttajien ilmastoystävällisiin päätöksiin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin liitetään oleellisesti sosiokulttuuriset tekijät, kuten sosiaalisten toimien noudattaminen, sosiaalinen identiteetti ja vertaisvaikutus. Lisäksi päätöksiin vaikuttavat kuluttajaa ympäröivät ihmiset, yritykset ja organisaatiot ja niiden käyttäytyminen. Myös kuluttajan ympärillä oleva infrastruktuuri, kuten palveluntarjoajat sekä julkinen sektori vaikuttavat päätöstentekoon esimerkiksi tarjoamalla kohtuuhintaisia palveluita sekä tukea sellaisille hankkeille ja tutkimusryhmille, jotka mahdollistavat käyttäytymisen muuttamisen ilmastoystävällisempään suuntaan.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että ilmastoystävällisen asumisen mielikuvat eivät ole vain positiivisia. Löydetyissä mielikuvissa on havaittavissa negatiivisia tekijöitä, joilla voi olla vaikutuksia kuluttajan tekemiin päätöksiin. Lisäksi löydetyt mielikuvat korostavat voimakkaita tunteita, jotka voivat saada kuluttajan tekemään ilmastoystävällisempiä päätöksiä tai vaihtoehtoisesti asenne ilmastotekoja kohtaan voi muuttua negatiiviseksi.
Kirjoittaja
Henna Herrala on Vaasan yliopistosta valmistunut markkinoinnin johtamisen maisteriopiskelija, joka kirjoitti pro gradu- tutkielmansa ilmastoystävällisen asumisen mielikuvista asumisen medioissa. Pro gradu -tutkielma ”Ilmastoystävällisen asumisen diskursiiviset mielikuvat asumisen medioissa” on kokonaisuudessaan luettavissa Osuva-julkaisuarkistossa.
Uutisissa ja julkisessa puheessa maaseutu ja haja-asutusalueet esitetään energiamurroksen uhreina: energiakriisit iskevät omakotiasujiin, suuret uusiutuvan energian hankkeet herättävät pelkoja paikallisissa asukkaissa ja asuntojen arvon lasku tekee korjauksista kannattamattomia. Ilmasto- ja energiapolitiikassa onkin tärkeää tunnistaa maaseudun erityispiirteet. Samalla maaseutuyhteisöiltä löytyy paljon työkaluja, joilla muutokset energiajärjestelmissä voivat parantaa sekä alueiden elinvoimaa että muutoskestävyyttä. Tuore raportti esittelee itärajan tuntumassa sijaitsevassa Korpiselän kylässä keväällä 2023 järjestetyn maaseutuareenan tuloksia.
Suunnittelu ja yhteisön voima oikeudenmukaisen energiamurroksen avaimina
Energiaomavaraisuus on vanha tavoite, joka voi parantaa niin elinkeinotoiminnan kuin hyvinvoinninkin edellytyksiä. Uusiutuvan energian järjestelmissä (yli-)omavaraisuus korostuu niin kotitalouksien, lähiyhteisöjen kuin alueidenkin tasoilla, kun uudenlaisia järjestelmiä rakennetaan. Koska muutos on jo liikkeellä, on tärkeää toimia nopeasti, ja kysyä miten ja keiden ehdoilla uudet järjestelmät suunnitellaan. Samalla voidaan pohtia miten erilaiset yhteisöt pysyvät muutoksessa mukana.
Maaseutuareenassa tunnistettiin viisi toisiinsa nivoutuvaa näkökulmaa, jotka energiamurroksessa on huomioitava. Tulokset on esitetty viiden muutospolun muodossa, ja ne sisältävät ehdotuksia keinoista tuoda erilaiset toimijat osaksi murrosta:
Kansallista tukijärjestelmää on tärkeää kehittää etenkin heikoimmassa asemassa olevia suojaavaksi, jolloin murroksesta saadaan oikeudenmukainen. Kaikki eivät voi sijoittaa suuria pääomia uuteen teknologiaan, jolloin tarvitaan kohdentuvia energia-avustuksia.
Viisaalla maankäytön ohjauksella yhteisöt voidaan tuoda osaksi uusiutuvan energian suunnittelua. Hahmottamalla yhteisöjen kanssa uusiutuvan energian mahdollisuuksia ja potentiaalia, voidaan hyötyjä jakaa paikallisille yhteisöille.
Yhteisöjen omaa toimijuutta voidaan lisätä erityisesti ohjatuilla yhteishankinnoilla. Esimerkiksi aurinkopaneelihankinnoista on runsaasti hyviä kokemuksia, mutta haja-asutusalueella voimavaroja voi yhdistää myös muihin yhteisiin ponnistuksiin.
Arjessa ilmasto- ja energiakäytäntöjen hallinta on tärkeä kansalaistaito, ja tämän ”energialukutaidon” lisäämiseen on panostettava. Esimerkiksi kylien energianeuvojat ja kylätalojen energiatietopisteet olisivat hyviä lähtökohtia tiedon jalkautumiselle.
Uuden teknologian levittämisessä voidaan hyödyntää yhteisöperinteitä, kuten energiaosuuskuntia. Esimerkiksi nykyiset kylien kaukolämmöstä vastaavat lämpöenergiaosuuskunnat voisivat toimia myös aurinko- ja tuulisähkön tuottajina.
Maaseutuareena-prosessista
Decarbon-Home-hanke järjesti vanhassa Korpiselän kylässä keväällä 2023 murrosareenan, jossa joukko eritaustaisia paikallisia olosuhteita, ilmastokestävän asumisen haasteita ja oikeudenmukaisuuskysymyksiä tuntevia henkilöitä rakensi ilmastoviisaan asumisen muutospolkuja ja pohti toimia oikeudenmukaisen energiamurroksen edistämiseksi. Maaseutuareenan lähtökohtana oli hahmottaa ilmastoviisaan asumisen oikeudenmukaisia keinoja asukkaiden, energiajärjestelmän, politiikan ja erilaisten toimijoiden näkökulmista.
Oikeudenmukaisuuden kysymykset korostuvat haja-asutusalueilla, joilla on historiallisesti totuttu pärjäämään omillaan. Kestävät ilmasto- ja energiaratkaisut edellyttävät aktiivista ohjauskeinojen kehittämistä, jotta kestävät toimet ovat mahdollisia, kiinnostavia ja lähtökohtaisesti helppoja myös maaseutuolosuhteissa. Samoin on tärkeää tukea yhteisöjä ja niissä tapahtuvaa oppimista, jonka kautta hyvät ratkaisut leviävät ja meneillään olevan murroksen hyödyt saadaan näkyväksi. Tässä voidaan hyödyntää aktiivisia paikallistoimijoita, kuten Marttaliittoa, seurakuntia ja kyläyhdistyksiä.
Lue lisää:
Yhteisöt ja suunnittelu haja-asutusalueiden ilmastoviisauden avaimina – Joensuun maaseutuareenan muutospolut ja viestit (raportti, pdf)
Lisätiedot:
Jani Lukkarinen, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 251 893
https://decarbonhome.fi/wp-content/uploads/2023/09/Maaseutuareena-uutinen-scaled-e1693556400343.jpg6281200Niina Pykäläinenhttps://decarbonhome.fi/wp-content/uploads/2021/01/DecarbonHome_light.pngNiina Pykäläinen2023-09-01 12:47:302023-09-01 12:47:31Haja-asutusalueiden asukkailla on aktiivinen rooli energiamurroksessa – Maaseutuareenan suositukset
Ilmastonmuutos herättää kuluttajissa monenlaisia ajatuksia, ja kuluttajat kokevat ilmastohuolestuneisuutta ympäristöön ja luontoon sekä yhteiskuntaan ja sen poliittisiin rakenteisiin liittyvistä tekijöistä. Kuluttajat ja kotitaloudet tuottavat merkittävästi päästöjä, ja siten heidän hiilijalanjälkensä vähentämisellä voidaan nähdä tärkeä vaikutus ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Yksi suhteellisen vaivaton keino vaikuttaa päästöihin ja niiden vähentämiseen on ilmastoviisaan asumisen edistäminen viestinnän keinoin.
Kuluttajien ilmastohuolestuneisuuden ulottuvuudet ilmastoviisaan asumisen viestinnässä -pro gradu -tutkielmassa selvitettiin kuluttajien ilmastohuolestuneisuutta sekä viestintäkanavien käyttöä ja luotettavuutta. Kuluttajat ovat valveutuneita ja seuraavat useita ilmastoviisaan asumisen viestintäkanavia. He saavat eniten tietoa ilmastoviisaasta asumisesta erityisesti joukkoviestinnän kanavista, kuten sanoma- ja aikakausilehdistä sekä televisioista ja/tai radiosta, kun taas vähiten tietoa he saavat naapuruston kautta. Tietoa ilmastoviisaasta asumisesta kuluttajat hakevat erityisesti kiinnostuneisuudesta ja taloudellisista syistä sekä rakentamiseen ja kiinteistötekniikkaan liittyen.
Tutkimuksen mukaan kuluttajien kokeman ilmastohuolestuneisuuden lähtökohdat perustuvat luonnonilmiöllisiin ja yhteiskuntapoliittisiin ulottuvuuksiin. Luonnonilmiölliseen ulottuvuuteen liittyy ympäristön ja luonnon hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kun taas yhteiskuntapoliittiseen ulottuvuuteen liittyvät tekijät perustuvat yhteiskuntaan ja sen poliittisiin rakenteisiin. Näiden ilmastohuolestuneisuuden ulottuvuuksien myötä havaittiin kaksi erilaista ilmastohuolestunutta kuluttajaryhmää. Ensimmäinen ryhmä koostuu yhteiskuntapoliittisesti ilmastohuolestuneista kuluttajista, joiden ilmastohuolestuneisuus painottuu erityisesti yhteiskuntapoliittisiin syihin. Toinen kuluttajaryhmä puolestaan muodostuu laajasti ilmastohuolestuneista kuluttajista, ja he ovat ilmastohuolestuneita suhteellisen tasaisesti sekä luonnonilmiöllisistä että yhteiskuntapoliittisista syistä.
Kuluttajaryhmät luottavat ilmastoviisaaseen asumiseen liittyvistä viestintäkanavista erityisesti asiantuntijalähteisiin sekä joukkoviestintään. Kuluttajaryhmien neljän luotetuimman viestintäkanavan osalta havaittiin pientä poikkeavuutta, mitä voidaan hyödyntää viestinnän kohdentamisessa kyseisille kuluttajaryhmille. Yhteiskuntapoliittisesti ilmastohuolestuneet kuluttajat luottavat monipuolisesti sekä asiantuntijalähteisiin että joukkoviestinnän kanaviin. He kokevat luotettavimmaksi ilmastoviisaaseen asumiseen liittyväksi viestintäkanavaksi rakennusalan asiantuntijat. Tämän lisäksi he luottavat sanoma- ja aikakausilehtiin, tutkimuskirjallisuuteen sekä televisioon ja/tai radioon. Laajasti ilmastohuolestuneet kuluttajat puolestaan luottavat erityisesti asiantuntijalähteisiin, ja hekin luottavat ensisijaisesti rakennusalan asiantuntijoihin. He luottavat myös tutkimuskirjallisuuteen, sanoma- ja aikakausilehtiin sekä kuntaan tai kaupunkiin ilmastoviisaaseen asumiseen liittyvinä tietolähteinä.
Kun ymmärretään ilmastohuolestuneiden kuluttajien käyttäytymistä, voidaan ilmastoviisaan asumisen viestintää kohdentaa entistä selkeämmin kuluttajille. Esimerkiksi viestinnän kehityssuunta voisi olla enemmän kuluttajia ohjeistavaa, jolloin heille tarjottaisiin tietoa hiilijalanjäljen pienentämisestä. Erityisesti asiantuntijalähteet herättävät ilmastohuolestuneissa kuluttajissa luottamusta, joten tämän viestinnän muodon hyödyntäminen joukkoviestinnän kanavia unohtamatta olisi tärkeää ilmastoviisaan asumisen viestinnässä. Kun viestintää tarjotaan kuluttajille heidän kokemissaan luotetuissa viestintäkanavissa, tiedon vastaanottaminen voi olla onnistuneempaa ja siten edistää kuluttajien ilmastoviisasta asumista.
Energiakorjaukset avaavat tilaisuuden hyvän ja ilmastoviisaan arjen tukemiselle lähiöissä. Lähiöareena-prosessissa selvitettiin eri näkökulmia edustavien osaajien kanssa keinoja edistää ilmastoviisasta asumista lähiökontekstissa. Juuri julkaistussa raportissa esitellään lähiöareenassa tuotetut muutospolut ja ratkaisuehdotukset lähiöiden ilmastoviisaan asumisen edistämiseksi.
Pitkäjänteistä ja osallistavaa asumisen ilmastotyötä
Lähiöareenan tuloksissa korostuu kaksi toisiinsa tukeutuvaa polkua ilmastoviisaaseen lähiöön. Ensimmäinen korostaa määrätietoisten poliittisten ratkaisujen merkitystä muutoksen ohjaamisessa ja toinen saavutettavan energiatiedon merkitystä arjen osallisuuden parantamiseksi.
Lähiöareenan tulokset painottavat pitkäjänteisyyttä rakennusten energiatehokkuuden ohjaukseen. Poliittisessa ohjauksessa on tärkeää priorisoida hajautettujen energiahankkeiden rahoitusta esimerkiksi korttelienergiaohjelman muodossa. Erityisen tärkeää on, että ilmastotyö on kannustavaa kaikille asukkaille – niin omistaja-asukkaille kuin vuokralaisille. Kulutuksen (vesi, lämpö, sähkö) täytyy olla näkyvää ja säästön on koiduttava asukkaan hyödyksi.
Kuluttajien tulee saada nykyistä paremmin puolueetonta tietoa ilmastoviisaasta asumisesta esimerkiksi kaupungilta tai muilta julkisilta toimijoilta, ja lähiöihin kohdistuvan tuen on jalkauduttava alueille. Esimerkiksi alueelliset energia-asiahenkilöt tukemaan lähiöiden energiakorjauksia tulisi ottaa pikaisesti kokeiluun. Kaupunkien ilmastotavoitteet eivät nykyisellään tavoita korttelitasoa ja siirry toiminnaksi – esimerkiksi naapurustoyhteistyöstrategia voisi olla askel asuinalueiden suunnitelmille yhteisöenergian kehittämiseksi ja yhteistyölle asukkaiden, kaupungin ja yritysten kesken.
Lähiöareenan tärkein viesti on, että isoissa murroksissa tarvitaan aktiivista vuoropuhelua, jolla tulevaisuuden kehityskulkujen hyödyt tehdään näkyviksi erilaisilla asukkaille. Tässä työssä kaupungilla on paljon vastuuta, mutta myös mahdollisuuksia.
Lähiöareena-prosessista
Lähiöareena on Decarbon-Home-hankkeen kevään 2023 aikana järjestämä prosessi, jossa etsittiin keinoja vähähiilisen asumisen edistämiseen lähiöissä tarkastelemalla erityisesti Kontulan ja Mellunmäen lähiöitä. Työssä rakennettiin muutospolkuja, jotka kuvaavat tärkeimpiä tarvittavia muutoksia arjen käytännöissä ja politiikan ohjauksessa.
Prosessissa tarkasteltiin kriittisesti ilmastoviisasta asumista tukevan korjausrakentamisen edistämisen alueellisia ja hallinnollisia esteitä ja sitä, kuinka paikallistoimijat ovat onnistuneet niiden huomioimisessa edistääkseen energiaremontteja. Prosessissa kiinnitettiin huomiota asukkaiden arki- ja kokemustiedon hyödyntämiseen osana korjausrakentamista ja pyrittiin nostamaan esille keinoja osallistaa asukkaita ilmastotavoitteiden edistämiseen taustaan ja sosiaaliseen statukseen katsomatta.
Murrosareenan rinnalla kokoontui myös kansalaispaneeli, jossa alueen asukkaat pääsivät kommentoimaan muutospolkuja omista lähtökohdistaan. Kansalaispaneelin tärkeimmät viestit korostavat arjen ratkaisujen kannustavuutta, jossa ilmaston kannalta myönteisten ratkaisujen tulisi olla halvimpia sekä vuokralaisten äänen kuulemista nykyistä paremmin asumista koskevissa päätöksissä.
Kommentoi muutospolkuja
Kestävyysmurroksissa on tärkeää tunnistaa eri ratkaisujen vuorovaikutus ja etsiä keinoja, joilla kaikki voivat osallistua.
Voit osallistua keskusteluun ja kommentoida muutospolkuja lähiöareenan kommentointisivulla. Vastauksia käytetään Decarbon-Home-hankkeen tutkimustyössä vähähiilisen asumisen edistämiseksi Suomessa.
